| Imaai |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Avatangiisit pillugit Kalaallit Nunaanni suliniutigineqartut aqqaneq marluusut

Imarisai

Issittoq - nunarsuup ilaa

Qallunaat Nunaata ileqqutoqarisimavaa Issittumimi avatangiisit pillugit suliniutinut tapiissuteqartarneq, tassanilu Kalaallit Nunaannik suleqatiginninneq tamatigut annertuumik pingaartinneqartarsimavoq.

Tunuliaqutarineqartoq ilungersunartuuvoq. Mingutsitsissutit sivisuumik peeriartuaartartut nunarsuarmi tamaneersut issittup tungaanut ingerlaartuartinneqarmata, erseqqissumillu uppernarsarneqarsimavoq, mingutsitsissutit nerisarineqartuni assigiinngitsuni annertuumik akuulersimanerat, tamakkulu avatangiisini akuusimanngikkaluit maanna annertuumik uumasuni inunnilu nassaarineqarsimapput. Pinngortitaq Kalaalit Nunaannilu angallavissat isorartoqisut minguitsullu inunnut amerlanerpaanut immikkorluinnaq oqariartuuteqartarsimapput - tassa avatangiisit minguilluinnartut. Taamaammat ilaatigut ernumanarluinnarpoq, maanna takussaasumik uppernarsaatissaqaleratta, mingutsitsineq killeqanngitsuusoq, nalitsinnilu avatangiisit pillugit ajornartorsiutit aatsaat nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinnikkut qaangerneqarsinnaasu

Danmarkimi qinersimavarput siuttuulluta kusanartumik maligassiuissalluta. 1993-mi Folketinngi aalajangersimavoq, Danmarki nunanut assigiinngitsunut immikkoortortanullu arlalissuarnut, avatangiisinut tunngasunut tapiissuteqartassalluni, taakkulu ataaniippoq Issittup ilaa Danmarkimut ilaatinneqartoq.

Ullumikkut Folketinngip avatangiisinut tapiissutigisartagai aalaakkaammik suli ingerlapput kissaatigineqarporlu Kalaallit Nunaannik tamaviaarussinerup annertusitinneqarnissaa. Siunertarineqarpoq kinguaatta siunissaat ernumanaatsuussasoq.

Issittup avatangiisaanut tapiissuteqartarneq alloriarneruvoq pingaaruteqarluinnartoq. Ullullu ilaanni paasilerutsigu soorlu nunarsuup avannaani issittumi, mingutsitsissutit avatangiisitsinni akuusimanngikkaluit milliartulersimasut, ulloq taanna nunarsuaq tamakkerlugu mingutsitsineq pillugu suliniuteqarnermi angusaqarfiussaaq annertooq.

Issittumi Kalaallit Nunaannilu avatangiisit pillugit ajornartorsiutit "taakkuinnaanngillat" avataaniit takkussuuttut - tassa nunanit allaneersuusut. Issittumi avatangiisit pillugit suliniuteqarnermi paasineqarsimavoq, Kalaallit Nunaat Issittorlu ataatsimoorlutik aamma namminneerlutik avatangiisiminni ajornartorsiutinik pilersitsisuusut.

Piniutit nutaanngorsagaagaluttuinnartut inuillu amerliartornerisa aalisakkat, timmissat uumasullu amerlassusiat sunniuteqarfigaat. Inuuniarnikkut ineriartorneq perlukunik ajornartorsiortitsilerpoq nukissiuutitigullu atuinerulernerup mingutserinissaq annertusarsinnaavaa.

Taamaammat suliniutissat ilagissavaat issittumi najugallit - minnerunngitsumillu inuiaat kalaallit inooriaasaasa oqinnerusumik nammanneqarsinnaanissaat - nunarsuup allanngoriartuinnartup ilaattut.

Avatangiissinut- nukissaqarniarnermullu ministeri Svend Auken

Kalaallit Nunaata ataannarnissaanut pingaaruteqarluinnarpoq pinngortitap uumassuseqarlunilu peqqissuunissaa

Inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaaruteqartuarsimavoq kinguaariit ingerlanerini nunap nammineq pissarititaanik inuussuteqarneq. Pinngortitarsuaq inuuffigisimavarput - inooqatigalugulu. Ukiukkut piniagassat peerusimaarnerisa kingunerisinnaasarsimavaat nunaqarfimmi kaattoqalernera ajorluinnartillugulu toqorartoqalernera. Pinngortitarsuaq isorartoqaaq sakkullu piniutaasut iluamik piniarnissaq killilersimaarsimavaat. Taamaalilluni kinguaariit ingerlanerini inuit piniagassallu akornanni oqimaaqatigiiaartoqarsimavoq. Piniagassat nammakkuminarsisimapput, naak oqaaseq nammakkuminartoq suli nassaarineqarsimanngikkaluartoq.

Inuiaqatigiit kalaallit nutaanngorsaanermut ikaarsaariartornerisa assiliaq taanna mumisilluinnarsimavaat.Inuit amerliartupiloorsimapput. Angalanermut piniutinullu tunngasut annertuumik piorsaaffigineqarsimapput. Piniartup ilaqutariit nerisassaat atisassaallu pisariaqartinneqartut kisiisa isumagiunnaarsimavai. Maannami pisarisassat amerlisariaqalersimapput, sarsuaatit, errorsiviit inuulluarniutillu allat akissaqartikkumallugit. Angallatit sukkasuuliat piniutillu nutaaliat atorlugit piniagassat tamaviaarunneqarnerulersimapput. Tamaviaarussinerup pisariaqartilersimavaa piniapilunnissaq pinngitsoortinniarlugu politikkikkut akulerunneq. Piniagassat amerlassusaannik, qanoq uummaaritsiginerannik ingerlaartarnerinillu ilisimasaqarnissaq aalajangiisuulluinnalersimavoq, piniagassat qanoq pisaqarfiutigisinnaanerinut naliliiniarnissanut. Pinngortitami oqimaaqatigiinnissaq pisariaqarpoq, pisaqarneq piniarnerlu kalaallit inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut ineriartornikkullu oqaluttuarisaanerannut ilaatinneqartuassappata.

Kalaallit piniarnikkut atugarisaasa allanngortiterneqarnerisa aamma pisariaqartilersimavaa inuiaat nutaanngorsagaanerisa kingunerisaanik perlukut isumannaatsumik suliarineqartarnissaat. Qallunaatkalaallillu avatangiisit pillugit suleqatigiinnerisa siumut aallariartissimavaatigut uagut Kalaallit Nunaanniittugut perlukutsinnik ajunnginnerusumik suliarinninnissatsinnik. Ullutsinni naleqqunnerusumik perlukunik suliarinninnissamut ilisimasassat, qanoq iliuutsit isiginninnerillu nunatsinni kommunit eqeersimaarfigalugit aallutilersimavaat.

Qallunaat-kalaallillu avatangiisit pillugit suleqatigiinnerat aqqutigalugu Danmarkip naalagaaffeqatigiinneq sinnerlugu sulissutigaa, nunat piorsarsimasut killeqanngitsumik mingutsitsinertik akisussaaffigissagaat. Imaq silaannarlu Kalaallit Nunaata eqqaaniittut ilaalluinnarput mingutsitsinerup ajornartorsiutaaneranut uteqattaarisuussallutik nunat mingutsitsisut eqqorneqarnissaanut tunngatillugu. Pingaartumik uumasuni piniagarisatsinni killigeqqusaasoq sinnerlugu mingutsitsineq takusinnaavarput. Avatangiisinik mingutsitsineq ilisimatuussutsikkut paasisaannaanngillat, qanimulli aamma peqqinnissamut ajoqutaaqalutik - ilisimaneqarlutillu inuianni kalaaliusuni "Issittumi nalornisooruteqarnertut". Taamaattumik nunarsuaq tamakkerlugu killeqanngitsumik mingutsitsinermut aaqqiissutissamik nassaartoqaraluarpat tamanna aamma Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut annertuumik sunniuteqartussaassagaluarpoq.

Peqqinnissamut Avatangiisinullu naalakkersuisunut ilaasortaq Alfred Jakobsen

Kalaallit Nunaanni avatangiisinut- pinngortitamullu illersuineq

Dancea aqqutigalugu suliniutini pingaarnerpaatut avatangiisinik pinngortitamillu illersuiniarnermi qallunaatkalaallillu suleqatigiinnerisa imarisaat ersersinniarneqarpoq. Dancea-p pilersinneqarnerani Naalagaaffeqatigiinnerup iluani ataatsimoorluni avatangiisinik pinngortitamillu illersueqatigiinnissaq siunertarineqarpoq, Namminersornerullutik Oqartussat nammineersinnaanerat Kalaallillu Nunaanni pissutsit immikkut ittut ataqqillugit. Taamaalilluni avatangiisit pillugit suliniuteqarfiup tapiissuteqarfiusartup Danceap pilersinneqarnerata ilagaa FN-nip anguniagaanik ingerlatitseqqinneq, tassaasoq nammaqatigiittumik ineriartortitsinissaq - aamma issittumi naalagaaffeqatigiinnerup ilaaniittumi.

Kalaallit-Qallunaallu avatangiisit pillugit suleqatigiinnerat

Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni namminersornerulernerup 1979-mi eqqunneratigut avatangiisinik illersuinissamut akisussaaffik tigummisarilerpaat. 1989-mi avatangiisit pillugit illersuinissamut akisussaaffik namminersornerullutik oqartussanut tunniunneqarpoq 1992-imilu Kalaallit Nunaata imartaani avammut 3 sømilimik killeqarfigeqqusap iluani akisussaaffeqarneq Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunneqarpoq.

Taamanimiillu Namminersornerullutik Oqartussat avatangiisit-pinngortitarlu pillugit suliniutit pitsanngorsarneqarnissaat annertuumik sulissutigisimavaat, namminersornerusullu avatangiisinik pinngortitamullu illersuinissamut akisussaaffimmik tigusinerminnut atatillugu immikkoortortaqarfinnik assigiinngitsunik pilersitsisimapput, illersuiniarnermullu tunngasunik inatsisinik maleruagassanillu nutaanik pilersitsisimallutittaaq.

Namminersornerusunut akisussaaffimmik tunniussereernerup kingorna Qallunaat Nunaat Kalaallillu Nunaat avatangiisinik pinngortitamillu illersuinissamut tunngasunik atassuteqaateqarfiit najoqqutassallit najoqqutassaqanngitsullu arlallit pilersissimavaat.

Najoqqutassaqarfiusuni qallunaat avatangiisinutnukissaqarniarnermullu ministeriata, avatangiisillu pillugit namminersornerullutik oqartussani naalakkersuisunut ilaasortap, Kalaallit Nunaanni avatangiisinik pinngortitamillu illersuinissamut siuarsaatissat assigiinngitsut atsioqatigiissutigisimavaat.

Aammattaaq atassuteqaataasussamik ataatsimiititaliortoqarsimavoq, Kalaallit Nunaanni AvatangiisitPinngortitarlu pillugit Qullersaqarfimmit, Avatangiisit pillugit ataatsimiititaliamit, Qallunaallu Nunaanni Orpippassuarnut Avatangiisinullu ataatsimiititaliami sulisut qullersaannik inuttaqartumik, taakkulu ukiumut ataatsip miss. ataatsimeeqatigiittarnerminni ataatsimoorluni ajornartorsiutaasut eqqartortarpaat, misilittakkanik paarlaaseqatigiittarlutik il.il. Atassuteqaataasussamik ataatsimiititaliami, ukiumullu ataasiarluni ataatsimiittarnerni, kalaallit qallunaallu nunaanni sulisut qullersaasa akornanni najoqqutassaqanngikkaluamik pingaaruteqaqisumilli atassuteqaqatigiittarneq pilersissimavaat.

Piniartoqarfinni tamani nannut akuttunngitsunik pisarineqartarput.

Kalaallit Nunaanni Issittumilu tapiissutinik atuisarneq pillugu, avatangiisinut-nukissaqarniarnermullu ministerip Svend Aukenip 1994-mi "Issittoq pillugu ataatsimiititaliaq siunnersuisussaq", "Dancea" pilersissimavaa.

Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiinneq - AEPS, 1991

Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiiffik nunanit ukuusunit ilaasortaaffigineqartoq (Canada, Danmark, Finland, Island, Norge, Rusland, Sverige USA-lu) 1991-mi pilersinneqarpoq Issittumi avatangiisit illersorneqarnissaannut suliniuteqarfimmit (AEPS)-imit akuersissutigineqarsimasoq. Tassani tunuliaqutigineqarpoq issittumi avatangiisit ernumassutigineqaraluttuinnarmata, pasineqarmallu silaanaq imaanilu sarfarnerit aqqutigalugit avatangiisinut ulorianaatillit nunanit piorsarsimasuneersut Issittup tungaanut ingerlaartinneqalersimasut. Ernumassutigineqarmallu mingutitsissutit tamakku issittumi najugalinni nerisarineqartut aqqutigalugit timimi atugaanerisa annertusiartuinnarnerat, qallunaatkalaallillu akornanni suleqatigiinneq tamanna 1991-mi pilersinneqarsimavoq.

Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiinneq tamanna taamanimiilli annertusiartortinneqarsimavoq, piviusunngorsimallunilu avatangiisit pillugit ministerit Kalaallit Nunaanni 1993-mi ataatsimeeqatigiinneranni, Canadami 1996-mi kiisalu Norgemi 1997-mi. Juni 2001-imi ukiut qulit qaangiussimapput, issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiiffik akuersissutigineqarmalli, Finlandimilu nalliuttorsiorneq malunnartinniarneqarsimavoq Illoqarfimmi tassanerpiaq Rovaniemi-mi ataatsimeersuartitsisoqarneratigut, kiisalu tassani suliniutissatut 1991-imi aalajangiunneqarsimasut atsiorneqarnerisigut. Ataatsimeeqatigiinnermi peqataasimapput sulisut pisortaat qaffasissut nunanit issittuneersut. Nalliuttorsiornermi aammattaaq peqataatitsisimapput nunat EUmeersut, UNEP-meersut kiisalu nunanit sissuertuneersut. 1996- mi Issittoq pillugu Ataatsimiititaliaq pilersinneqarsimavoq. Ilaatigut Qallunaat Nunaata Kalaallillu nunaata kissaatigisimavaat, issittoq pillugu suleqatigiinnerit saniatigut ilaatinneqassasut aningaasatigut ineriartorneq, niueqatigiinneq, piniarneq, ilinniagaqarneq, angallassinerit assigisaallu. Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiinneq suleqatigiissitaliallu allannguuteqanngillat, kisiannili Issittoq pillugu Ataatsimiititaliap ataaniilerlutik.

Piniartuuneq inuutissarsiutit eqaannerpaat ilagaat

1992-imi Rio-mi ataatsimeersuarneq

Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiissitaliap (AEPS) ip akuersissutigineqarneraniit ukioq ataaseq qaangiuttoq, 1992-mi FN-ni Rio de Janeiro-mi AvatangiisitIneriartornerlu pillugit ataatsimeersuartitsivoq.

Rio de Janeiro-mi FN-ip avatangiisit ineriartornerlu pillugit ataatsimeersuartitsineranut ilapittuutitut Folketinngip 1993-mi aalajangiuppaa FN-ip anguniagaanut qallunaat avatangiisit pillugit aningaasanik tapiissuteqartarfissaat pilersinneqassasoq, taana tassa ullumikkut taaneqartartoq Avatangiisinut-, Eqqissisimatitsinermut Allanngujaallisitsinermullu sinilequtaasoq. Danmarkip 1993-imilli avatangiisit pillugit tapiissutigisartakkani annertusarsimavai, aalajangiunneqarsimavorlu, aningaasaqarniarnermi sinilequtaasut ukiup 2005-ip tungaanut qallunaat ataatsimut aningaasarsiornerisa 0,5%-ianut qaffatsikkiartuaartinneqarumaartut.

Avatangiisit pillugit tapiissutaasartut suliniutinut pingasoqiusanut aningaasaliissutigineqartarput ukuusunut: Avatangiisit pillugit tapiissuteqartarfik Avannannarleq - Dancea, Avatangiisit pillugit tapiissuteqartarfik Kujalleq- Dancea aamma Avatangiisit pillugit tapiissuteqartarfik Kangilleq - Dancea.

Avatangiisit pillugit tapiissuteqartarfik avannarleq - dancea

1994-mi februarimi naalakkersuisut pilersippaat "Issittup avatangiisaanik illersuiniarneq pillugu suliniuteqarfik". Suliniuteqarfiup aallarnerfigaa nunarsuaq tamakkerlugu issittup avatangiisaanut tunngasunik suliniuteqarfik (AEPS), Qallunaat Nunaata nunallu issittormiut allat 1991-mi Rovaniemi-mi Finland-imi akuersissutigisimasaat. Suliniutiginiakkap taassuma pingaarnersaraa illersussallugu inuit Issittumi najugaqartut akuersaarnartumik nunap pissarititaanik nammasinnaasumik atuinissaat, tassani kulturikkut pisariaqartitsineq sapinngisamik naleqquttunngorsaaffigineqassalluni. Suliniuteqarfiup aammattaaq anguniagaraa issittup avatangiisaasa illersorneqarnissaat, pilerseqqinneqartarnissaat sissuerneqartarnissaallu, kiisalu naggataanut anguniarneqarpoq Issittumi mingutserinerup unitsilluinnarneqarnissaa.

Dancea- aqqutigalugu suliniutaasunut, aningaasat inatsisitigut aalajangiiffigineqavissimasut, 1994-imili Dancea-p ukiuni siullerni suliniarnerani paasineqartut tunngavigalugit naleqqussarneqarsimapput.

Dancea aqqutigalugu suliniutit suli pingaarnersaraat, nunarsuaq tamakkerlugu issittup avatangiisaanut suliniutaasunut naleqqussaanissaq, siunertarineqarporlu ilaatigut avatangiisinut napatitsisinnaasumik ineriartortitsinissaq, pingaartumik Issittumi qallunaat nunaannut ilaatinneqartumi, tassanissaaq pingaartinneqarluni issittup pissarititaanik nammaasinnaasumik atuilluarnissaq, nunamik allanngutsaaliinissaq kiisalu Issittup avatangiisaanik mingutitsinerup pinngitsoortinniarneqarnissaa killilersimaartinneqarnissaalu.

Dancea 1994-imili nunanit kitaaneersunit silaannakkut imaatigullu mingutsitsissutinik sivisuumik peeriartuaartartunik Issittumut ingerlaartunik nalunaarsuinernut, pilersaarutinullu suliniutinut, annertuumik tapersersuutaasimavoq uppernarsaasimallunilu, mingutsitsissutit tamakkua - nerisat aqqutigalugit - issittumi najugalinni inuit aavanni annertuumik katersuussimasut. Qallunaat Nunaata Kalaallillu Nunaata kræfteqalersitsisartutut pasineqartup PCB-p qanoq annertutigisumik aammi akuuneranik misissuineq siulittaasuuffigisimavaat, paasineqarsimavorlu, tamanna tunumi piniartut aavanni annertuumik akuulersimasoq.

Kalaallit nunaanni suliniutinut dancea-p tapiissutai

Danceap 1994-mi aallartinnerminiilli tapiissuteqarfigittuarsimavai Kalaallit Nunaanni avatangiisinik illersuiniarluni suliniutit, tapiissutaasartullu taakku ukiuni kingullerni annertusitinneqarujussuarsimapput. Tamatumunnga pissutaavoq Kalaallit Nunaanni avatangiisit pinngortitarlu pillugit ajornartorsiutit annertunerusumik paasisaqarfigineqarnerat, kalaallit inuiaqatigiit avatangiisiminnut ilisimaarinninnerulernerat, kiisalu piviusorpalaarnerusumik Folketingip saaffiginnissuteqarneratigut. Folketingip maj 1999-imi apeqqutinut oqallitsitsinerannut atatillugu aalajangiunneqarpoq, ilaatigut Issittumi suliniutit nukittorsarneqassasut Kalaallillu Nunaat immikkut pingaartinneqassasoq. Avatangiisinut- nukissaqarniarnermullu ministeriaqarfiup Dancea aqqutigalugu suliniuteqarnerit tapiissuteqarfigisarpai, toqqaannartumik inuiaqatigiinnut kalaallinut attuumassuteqartut. Tassani suliniutit pingasut pineqarput. Siullermik tassa Kalaallit Nunaanni avatangiisinut tunngasunut paasisaqarfiulluarnerulernissaasa annertusarneqarnissaanut nukittorsarneqarnissaanullu atugassanik, taamaalilluni tunngavissaqartilerniarlugu, avatangiisinutpinngortitamullu tunngassuteqartut ingerlanneqarnissaat, kiisalu aamma toqqaananngikkaluamik nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissutit assigiinngitsut atortinneqarnissaa piviusunngortinneqarnissaannut atugassat.

Aappassaanik Kalaallit Nunaanni suliniuteqavinnissanut atugassat, soorlu avatangiisinut tulluartunik perlukut suliarineqartarnissaat, eqqarneqartarnissaallu. Pingajussaanik - minnerunngitsumillu - pinngortitaq avatangiisillu pillugit paasisitsiniutinut ilinniusiornernullu tapiissutaasartussat.

Dancea aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni suliniutigineqartut atuakkami uani erseqqinnerusumik allaaserineqarput.

Suliniutissatut qinerneqarsimasut ilagaat, pinngortitami uumassuseqartunut tunngasut, taakkulu qanoq ilillutik atorluarneqarnerusinnaanerat, tamatumalu ersersiinnarpaa Dancea-p ukiut ingerlanerini pineqartunut suliniuterpassuarnut tapiissuteqartarnera. Qallunaatkalaallillu avatangiisit pillugit suleqatigiinnerat suli annertuninngorpoq, tassunga ilaatinneqalermata ineqarniarnermut-, nukissaqarniarnermut- peqqinnissaqarnermullu tunngassuteqartut, kiisalu aamma suliassanut oqallissaarusianut akunnermiliuttuulluni. Taamaattumik oqaluttuarineqartut suliniutigineqartut qanoq isorartutigissusiat ersersinngilaat.

Kalaallit Nunaanni illoqarfinni amerlaqisuni suli aalisarneq ineriartortinneqarpoq.

Piniartut ilisimatuutullu misissuisut

Kiap piniarneq pissaaneqarfigissavaa? Nammanneqarsinnaasumik oqarneq qanoq isumaqassava, tamanna tuttunut, qilalukkanut imaluunniit appanut tunngatinneqarpat? Avatangiisit pillugit aaqqiagiinngissutit qanoq suliarineqarpat? Dancea aqqutigalugu piffinni ataasiakkaani avatangiisit pillugit ajornartorsiutinik qaangiiniarnissamut suliniutit tapiissuteqarfigineqartarput.

"Uumitsaatigisaqaara oqartoqaraangat, Kalaallit Nunaanni avatangiisit pillugit oqallitsitsineq amigaataasoq. Ilami tamanna oqallisigeqaat. Nipangerfeqaratik. Kisiannili inuit naalakkersuisut piumasaattut avatangiisit oqallisiginngilaat" Frank Sejersen, Københavnip Universitetiani eskimuunut tunngassutilinnik ilisimatooq narrassimarpalulluni oqarpoq.

"Tamatigoortumik nammassinnaasumik ingerlatsinissaq suliaraara", Frank Sejersen eqqissisimarpalunnerulaarluni oqarpoq ingerlaqqillunilu: "Kikkut tamarmik oqaaseq nammassinnaasumik ingerlatsineq atorpaat, oqaatsimilli atuineq assigiinngitsutigut isumaqartillugu. Tassami oqaaseq una nammassinnaasumik ingerlatsineq uanga nassuiaateqarfiginiaraluarpara. Assigiinngissutaasut takutinniarlugit, aammalu takutinniarlugu suna pissutigalugu inuit imminnut paatsooqatigiittarnerat, oqaaseq nammassinnaasumik ingerlatsineq atussagaangatsigu, aamma sooq isumaqartarnersugut oqaaseq taana atorsoralutigu".

Frank Sejersen ilisimatuutut misissuisartuuvoq. Ilisimatuutullu misissuisartut tamarmik tamatigut qularuteqartarput. Aalajangiussivittarnerlu ileqqorisarnagu.

"Sisimiuni najugaqangaatsiarsimavunga, tassanimi akerleriissutit taakkua erseqqissumik saqqummertarmata", Frank Sejersen oqarpoq "tassami soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsorpassuit tassani sinniisuutitaqarmata".

Piviusumik assersuutigeriartigu arfernik piniartarneq. Kalaallit Nunaanni najugaqartut tamarmik arfanniarsinnaatitaapput. Allatut oqaatigalugu, qilalugarniaruit, borgmesteri naapissinnaavat, aningaasaatilissuaq naapissinnaavat, piniartoq naapissinnaavat, sunngiffimminilu piniartartoq naapissinnaalluguttaaq. Tamarmilli assigiinngitsunik qilalukkami taassumannga pisariaqartitsipput. Allat isumaqarput kulturimminnut tunngatillugu tamatumunnga pisinnaatitaallutik. Inuilli allat piumassusertik maliinnartarpaat. Aammalu allat oqartarput, "qilalukkamik pisaqanngikkuma qullernut akiliutissaq akilersinnaasanngilara". Taammaammat qilalugarniarnerup nalaani akerleriissuterpassuit saqqumerartarput.

Kina qilalukkap neqaanik qanoq annertutigisumik pissarsisussaava?

Soorlulusooq qilaqugaq qarsutiinnarlugu kamaannerit eqqartuussinerillu ingerlaannakasillartartut?

Kamaattoqangajaasarpoq, allaammi sunngiffimmini piniartartup, inuutissarsiutigalugu ataatsimut piniartut eqqartuussisulersuussimavai, isumaqarami annikippallaamik pissarsisimalluni" Frank Sejersen oqaluttuarpoq.

Oqallinnerit piffinni ingerlanneqartarput. Tamannalu Frank Sejersen-ip nukittoqqutitut isigaa, tassa sissuernerit inuit namminneerlutik ingerlattarmassuk. Nukittoqut alla tassa piffinni oqallittarnerit. Aalajangersakkammi aalajangersimasut inuit assigiinngitsunik isumaqartissagaluarmatigik. Eqaatsuussuseq annaaneqassaaq.

Uparuarsimavaralu taamaattoqassagaluarpat, piniartoq piniakkaminik inuussuteqartoq eqqugaanerlussagaluarnersoq?

"Ilaana" akivaanga, "kisialli aamma akerlinganik pisoqarsinnaavoq". "Kikkummi taava arfernik piniarsinnaatitaassappat?" Frank Sejersen oqalulluarniaqaluni aperivoq.

Piniarnerup tungaatigut pissaaneqarneq

Piniartut assigiinngitsutigut aaqqissugaasimapput. Inoqarfinni ataasiakkaani piniartut- aalisartullu peqatigiiffeqarput (KNAPP), qitiusumik piniartut- aalisartullu peqatigiiffeqarput (KNAPK), taassumalu isumagisarpaa politikerinik isumaqatiginninniuteqarnissat. Sunngiffimminnilu piniartartut aamma aaqqissuussiffigineqarsimapput nutaajusumik. Namminersornerullutik Oqartussat soqutigilluinnarpaat piniartunik suleqateqarnissaq. Tupaallannartuungilaq, qitiusumik aaqqissuussisoqarfiit inoqarfinni sinniisunik suleqatissarsiornerat. Kisiannili - soorlu Frank Sejersen-ip tikkuaraa - aamma tamanna akerlianik pisinnaavoq tassa pisinnaatitsinermik inoqarfinni ataatsimiititalianut tunniussinikkut. Namminersornerullutik oqartussat oqarsinnaalluarput "tuttut 200-it pisarisinnaavasi, nammineerlusili paasiniassavarsi, qanoq ilillugit agguataassanerlugit. Akerlianilli aamma pisarisassat amerlassusiannut sissueqataassaasi." inoqarfimmiilli inoqarfimmut aaqqissuussinerit assigiiaarnissaat pisariaqartariaqanngilaq. Imaasinnaavormi uumassusilinni innuttaaqatigiinnilu nammanneqarsinnaasumik ingerlatsisoqarsinnaasoq, Apeqqutaaginnarporli, namminersornerullutik oqartussat "politikkikkut" nammanneqarsinaasutut isigineraat.

Naatsumik taallugu: Naalagaaffimmik tigumminnittut - uani pineqarput Namminersornerullutik Oqartussat - qanoq eqqarsaateqarnersut qanorlu oqimaaqatigiissitsinissaq takorloorneraat. Pinngortitat inuunerannik misissuisut namminneq isumaliutersuutigaat eqqarsaatersorfigalugulu, piniarnissap tungaatigut aaqqissuussinerit qanoq ingerlanneqarnissaat isumagineqarnissaallu.

"Uvanga suliassara unaavoq" Frank Sejersen oqarpoq, "nammassinnaasunik ingerlatsinissat assigiinngitsut aqqutissiuutissallugit".

Namminersornerullutik Oqartussat malunnavissumik pisassareqqusaasunut ajornartitsissutinut killissarititaasunullu tunuarsimaarsimapput. Soorlu ilaatigut pisoqarsimasoq appanniartitaanermut, umimmanniarsinnaatitaanermut, tuttussinnaatitaanermut, tunnulinnik tikaallunnillu piniarsinnaatitaanernut. Ajornartorsiortoqartillugu, soorlu piniartut aningaasakilliulernerisigut, oqallinneq annertuseqqittarpoq. Sisimiuni killigitinneqartartut akornanniitinneqarput peqqissaarussinerit aningaasaqarniarnerullu tungaatigut soqutigisat. Taamaammallu apeqqut uteqattaartuartoq unaavoq: Inuuniarnerup tungaa eqqarsaatigissagaani suna eqqornerpaajussava?

Nutaarsiassatut taaneqarsinnaavoq takornariartartut soqutiginninnerat. Takornariammi piniartunut ornigussinnaapput pisiniarfigalugillu. Piniartunik angalaqateqarsinnaapput, taamaalillutillu pisarineqartunik pissarseqataasinnaallutik. Taakkulu aningaasarsiornissamut periarfissiisinnaapput.

"Upperinngilara", Frank Sejersen qulanngivilluni oqarpoq. "Piniartut ikittuinnaat (atortorissaartut), kisimik tamanna ingerlassinnaavaat. Tamannami annertuumik piumasaqaateqarfigineqarpoq. Annertuumik aningaasaliiffigineqartussat. Annertuumik ilinniaqqiffiusussat. Piniartut tunitsivissaminnik ajornartorsiuteqaraluttuinnarnerminnut atatillugu amerlanerujartuinnarput siunissami takornariartitsinerup inuusutaasinnaaneranik tigumminniniartut. Piniartuunermummi sanilliunneqarsinnaalluartutut tamanna isigineqaraluttuinnarmat. Tamannami aamma uagut takorluukkatsinnut naleqqersuulluarpoq, piniartut piniarnerminnut ilaatillugu takornarissanik angallassisalernissaat. Imaaliallaanarli takornariamik umiatsiaaqqakkut angallassinissaq inerteqqutaavoq. Takornarissanik angallassissagaani piumasarineqarpoq isumannaatsuunissamut assigiinngitsunik atortoqarnissaq. Taakkua aningaasartuutaasapput umiatsiamullu ima oqimaallisaataatigisinnaallutik allaat angallataasinnaajunnaarsillugu. Tassungalu ilapittuutaasoq aamma unaavoq, immaqa inuit ikittuinnaat takornarissat oqaatsit tungaasigut piumasaqaataannut piginnaassuseqarnissaq. Angalanissat akilersimagukku, aamma qulakkeersimasariaqarpat tikinninni angalatitsisussap piareersimanissaa. Iluaqutaanavianngilarmi angallassisussaq piniariarsimappat. Piumasaqaatigineqarmammi uluinnarni inuuniarnermi pisariaqartitsinersiornissaq."

Inuilaarsuarmimi minguitsumi piniartut takornarissanik angallassissuunissaat Frank Sejersen-ip eqqarsaatersuutaannaanerarpaa, tassaatillugulu allamik periarfissaqannginnermi piffissami sivikitsuinnarmi piniartut allamik periarfissaqannginnerinut atorneqarsinnaasutut isigalugu.

Pissamaatit

Piniartut oqalliseraat aningaasaqarniarnermut inuuniarnermullu oqimaaqatigiinnermik ingerlatsinissaq, pinngortitalli inuunerannik misissuisut isumaqarlutik pinngortitami minguitsumi oqimaaqatigiimmik ingerlatsisoqassasoq. Pinngortitat inuunerannik misissuisut soqutiginngilaat periuserineqartumik arfernik piniartarneq. Taakkumi tamanna aalajangersimanngilaat. Aalajangerneqartussarli tassaavoq, suna isumannaannerpaajussanersoq, suna pisariaqartsinneqarnersoq sunalu eqqortuunersoq. Pinngortitaq pillugu suliniuteqarnerit suulluunniit aamma annernaateqartarput, tamatumunngalu pissutaagunarpoq, Namminersornerullutik Oartussat suliassanut assigiinngitsunut tunuarsimaartarnerannut.

Qilalugarniartarnermut tunngatillugu aallaaviuvoq, kalaallit kikkulluuniit piniarnissaminnut periarfissaqarnissaat. Massakkorpiarli ajornartorsiutit taamak amerlatigitillugit, inuutissarsiutigivillugu piniartoq isumaqarpoq, ilalernanngitsoq sanilini aningaasaatilissuaq, nammineq pisassami amerlaqataanik imaaliinnarluni pisaqarsinnaasoq.

Namminersornerullutik Oartussat tungaaniit inerteqqutigineqarpoq, soorlu aalisariutiniit arfernik piniartarnissaq. Tamannalu isumaqarpoq, erseqqissumik oqaatigalugu, aalisariutinik piginnittut ilisimatinneqarsimasut: Piginnaassuseqarfisi aallunniarsigit, tassa kinguppanniarneq. Isertitassasi taakkunannga isertitsissutigisarpasi. Allat qilalugarniartarneq isumagilluarniarlissuk.

Ileqqutoqaasoq malillugu piniartut nuuttartuartuusimapput, piniagassat qanoq amerlatigissusiat najoqqutaralugu. Tassa aasaanerani piniariartarfinnut, imaluunniit piniariartarfissanut nutaanut.Ilaqutariimmi uumaniarnissaat pissutaalluartuusimammat, pisarisassanik illersuinissaq najoqqutarinagu. Ileqqutoqqammi malillugit pinngortitanik nammassinnaasumik ingerlatsineq atortuusimanngilaq.

Nammassinnaasumik ingerlatsineq oqariartaasiulersimavoq nutaajusoq, isummanik toqqammaviusunit aallaaveqartoq: 1.Piniagassaqarpoq. 2.Pissusilersornerit noqissimaarfiguuk,piniagassanik piniapilunnaveersaarlutit, maluginiarullu, piniagassat uumasut ataasiakkaat qanoq amerlatigissusiat. 3.Pisarisassatut sillimmatinik nakkutilliisuugavit.

Oqaaseq sillimmatit aamma nutaarluinnaavoq ineriartorneq ilutigalugu atorneqartalersimasoq.

Taamani - itsaq - uumasut inuit misigissusaannut eqqaanartumik misigissuseqartutut isigineqartarsimapput, tassa pisarigaanni inunngoqqittartutut. Pisarineqartut anersaavi ukiut ingerlanerini piniartumut uteqattaartuartarsimapput, uumasut assigiinngitsut ilusaannik isikkulerlutik, tassa piniartoq piniakkaminut ataqqinnittuusimappat. Taammaammat oqartoqarsinnaavoq, uumasut anersaaqarnerannik oqartarneq silaannarsiornerinnaasoq. Piniagassallu qanoq amerlatigissusiat aamma taamaappoq. Ilami piniagassanik eqimattaasunik qanimut takunnissimavit?

Taamaammat oqartoqarsinnaanngilaq piniarneq nammassinnaasumik ingerlanneqarsinnaasoq, qangarsuarnisulli piniarneq ingerlatiinnarneqassappat. Taamaattoqassappat nammassinnaasumik ingerlatsinerup oqallisigineqarneranut ilapittuutaasoqarsinnaanngilaq. Taamaaliornikkummi ersertarmat periaasitoqqanik ineriartornermilu pissutsinik ataqqinninnginneq.

Piniartuunerup kisiat inuussutaanerata nalaani piffissani assigiinngitsuni kaannersuaqartarsimavoq. Uagut ullutsinni akuersaarsinnaanngisarput.

Aappassaanik inuit amerliartupiloorsimapput. Piniagassallu malittaralugit nuuttartuarneq ullumikkut uagut aamma akuersaarsinnaanngilarput.

"Demokratiskiusumik nukittussarnerussaaq tamani tamaaniit suliniutissanik ingerlatsiniartoqassappat", Frank Sejersen naggasiivoq.Tamanna pisinnaavoq KNAPK (piniartut peqatigiiffiat) aqqutigalugu, innuttaasut eqeersimaartut ilaanniit aamma pisinnaavoq, aammalu Namminersornerullutik Oqartussaneersinnaalluni. Kiap aallarneeqqaartuunissaa apeqqutaanngilaq, assersuutigalugu piniagassat qanoq amerlassuseqarnissaannik eqqartuissagaanni. Qilalugartassat qanoq amerlassuseqarnissaat siorna tikillugu eqqartorneqanngisaannarsimapput, allaat pinngortitat inuunerannik misissuisuniit imal. Pinngortitamik isumaginnittuniit. Piniagassanulli killigititaasut atorneqarnissaat, isumaqatigiinngissutit qaangerniarneqarnissaat, immaqa assigiinngitsunik iluarsiiffigineqarsinnaapput. Sooq taanna ammaffiginianngilarput?"

Oqallititsineq ilinniartitsinerlu

Frank Sejersen-ip ilisimatuussutsikkut misissuisimanera tamarmi Dancea aqqutigalugu tamakkiisumik akilerneqarsimavoq. Ilaatigut inuit immikkoortut assigiinngitsut nammassinnaasumik ingerlatsineq pillugu isumaat ersertsinniarsimallugu - soorlu pinngortitat inuunerannik misissuisut, piniartut, politikerit assigisaasalu isumaannik. Tikkuarpaalu, oqaaseq nammassinnaasumik ingerlatsineq nutaajummat siunissamullu takorluukkersuutaannaanerulluni. Taammaattumik isumaqarpoq, pisariaqartoq inuit nunap qanoq atorneqarnissaanik illersorneqarnissaanillu isumaat ersersinniassallugu.

Ilaatigut apeqqut una uniffigaa, tassa inuit namminneq ilisimasaasa qanoq ilillutik pinngortitat inuunerannik misissuisut paasisaannut ilanngunneqarnissaat.

Aammattaaq maanna atuakkiorluni aallartissimavoq, Kalaallit Nunaanni pinngortitamik atuinermut oqallissaarummik, neriuutigalugulu pineqartut assigiinngitsut inuiannut allanut aappaatigooritinneqarumaartut, soorlu Inuit eqqarsaatigalugit.

Frank Sejersen-ip tikkuarpaa, Miljøstyrelsi Issittup avatangiisaanut eqiinganerusumik sissuerutissanik suliniutimi ilaani immikkoortortaqaruni, aamma tamanna ima paasineqarsinnaasoq, tassa akulerunniarnertut, soorlu Kalaallit Nunaanni pinngortitamik atuinissamut ingerlatsiniartutut. Kisiannili aamma maanna kalaallit amerliartuinnarput, pinngortitamut tunngasunik oqallitsitsinissamik ujartuisut, kissaateqartullu kalaallit inuusuttut avatangiisinut tunngasunik ilinniartinneqarnissaannik, taakkumi nunani allani inuusuttaasutulli pinngortitamut tunngasunik ilisimasaqarunnaariartuinnarmata

Qilalukkat imaani mallersumiittut

Pinngortitat inuunerannik misissuisut qilalukkanik kisitsipput. Piniartut taakku piniagaralugit inuussutigaat.Oqartussaasut aalajangissavaat, ukiuni tuusintilinni piniartarsimaneq illersorneqarsinnaasumik ingerlaannarsinnaanersoq.

Qilalukkat maniilarsuarmiittut. Qilalukkat Kal.Nunaata kitaani ukiisarput, upernaallu naalernerani avannamut Thulep Canadallu eqqaanut ingerlaartarlutik. Ukiakkullu ataatsimoortukkaarllutik utersaaqqittarlutik

Qilalukkat sammineqaqaat. Piumasarineqarporlu qilalugartassat qanoq amerlatiginissaannik killilersuisoqarnissaa. Piniartut oqartussaasunut akerliupput. Isumaqarpullu, siornatigutut qilalukkat amerlassusiat aalariarsimanngitsoq, pinngortitallu inuunerannik misissuisut kisitsisinnaanngitsutut pasillugit. Pisarnermisut akerleriissutinut tamakkununnga politikerit aamma Avatangiisit Pingortitarlu Pillugit Qullersaqarfik isumaqatigiissitsiniarlutik akunnermiliuttuusarsimapput.

Naatsumik oqaatigalugu; Qilagugarniartarneq pillugu atuutsinneqartut erseqqissumik assersuutaapput nammassinnaasumik ingerlatsineq siunissami qanoq ililluni ingerlanneqartariaqassanersoq. Piffissat qilalugarniarfiusinnaasut assigiinngitsut immikkoortittariaqarput. Qilalukkat kitaani ukiivimminniit, Qeqertarsuarmiit (Godhavn) kujammut Nuummut (Godthåb) upernaakkut avannamut ingerlaartarput, sikup aattulernerata nalaani. Sikup sinaa aqqusaarlugu Thulep Canadallu eqqaanut pisarput upernaallu qaammataanni sikup qulloorfiini pisarineqarsinnaasarlutik. Qilalukkat aasap qaammataani avannaaniittarput. Ukiakkullu amerlasoorsuakkuutaarlutik utersaaqqittarlutik.

"Qaqqamiit imaanilluunniit umiatsiamiit qilalukkanik ataatsimoortunik takunnittoqarsimaguni, tamanna nunaqarfimmi suna tamaat nippallugu suaartaatigineqartarpoq, qilalukkanillu takunnittoqarsimaneranik kalerrisaarillutik raatiuaqqat VHF-it uniffeerutivittarput", Bo Albrechtsen, Upernavimmi katersugaassiviup pisortaa oqaluttuarpoq. Immikkoortortaqarfik ilisimaneqarpoq, qilalukkanik amerlasuunik pisaqarfiusartutut, aammalu qilalugarniartarneq piniartut aningaasarsiornerannut qanoq pingaaruteqartigisoq. "Piniartullu angallatiminnut orsussamik, aqerlussanik aallaasinillu piareersimasoqareersunut tuaviinaq issoraasarput."

Upernaakkut piniarneq qajamiik sikup killingani ingerlanneqartarpoq. Ukiakkullu piniarneq avataaniit ingerlanneqartarluni, qoorortuut sakkortuut atorlugit, iluatsittumillu qilalugarsimagaanni, taanna kivitsaaliorlugu tuaviorluni naalittariaqarpoq.

Piniarnermi pissuserisimasat allat tamarmik atorneerussimapput. Kangerluit ammarnginik matusisarneq 30- kkut 40-kkullu nalaani Nunatsinni piniartarfinni marlussunni atorneqarsimagaluartoq aamma atorneerussimavoq. Aammattaaq ungusilluni piniartarneq 60-ikkunni 70-ikkunni pingaartumillu 80-ikkuunniit 1995 tikillugu atorneqartarsimagaluartut aamma atorneerussimapput. Qilalukkat ataatsimooqatigiiaarlutik uumasuupput, aqukkuminartuusimallutillu. Soorlu Savalimmiuni tikaagulliusaarniarnermi taakku kangerlummut aalajangersimasumut pularartinneqartartut. Ungusilluni piniartarneq 96-imi piniarnissap nalaani inerteqqutaalerpoq. Qilalukkallu maanna assigiinngitsunik pingasutigut piniarneqartalerput: Ukiakkut imarmi ammasumi qassutit atorlugit, ukiakkullu angallateeqqat ammasut kutterillu atorlugit piniarneqartarput, upernaakkullu sikup killingatigut qajaq suli iluaqutaalluaqisoq atorlugu.

Qajap allanit nallerneqarsinnaanani suli iluaqutanera ilaatigut pissuteqarpoq sikup killinganukartarnerup ungasippallaannginneranik.

Qajaq qimussimik sikup killinganukaanneqartarpoq, tassanilu piniartup piniagassani utaqqisarpai, soorlu puisit, qilalukkat qernertat qaqortullu.

Katersugaassivimmi sulisutut Bo Albrechtsenip soqutigaa, siornatigut piniartarsimanerit qanoq ingerlanneqartarsimanersut." Siornatigut periusaasarsimasunik allattuisimavunga, taamanikkut piniartut pisaminnik qanoq agguataarisarsimanerinik", Bo Albrechtsen oqaluttuarpoq. "Arferup tallimanngorlugu agguarnissaanut aalajangersimalluinnartunik malittarisaqartarsimapput, piniartunut tallimanut arferup qanoq ililluni agguataarneqartarnissaanik.

Siullermik mattaa, agguarneqaqqaartarpoq - mamarineqarluartoq - taava neqaa kingulliullugillu saarngi. Taamaalillutik periusaasartoq malillugu piniaqatigiit tallimaasut, tamarmik arfermiit pisassaqartarsimapput."

Kal. Nunaanni upernaakkut qilalugarniarneq sikup sinaani qajamiit ingerlanneqartarpoq, ukiakkullu imaani ammasumi angallateeqqaniit ingerlanneqartarluni

Allaalluinnartarporli ataatsikkut amerlasuunik qilalugartoqaraangat. Taamaattoqartillugulu tuniniaasoqarsinnaasarpoq umiarssuarnut tunitsiviusartunut imaluunniit illoqarfigisami fabrikkeerannguanut. Kingullermilli taaneqartutut ittumik Upernaviup pigisaani peqartoqanngilaq, taakkunanimi fabrikkit qalerallit kisiisa pisiarisarmatigit. Umiarsuit tunitsiviusartut piniartuniit mattaat neqillu pisiarisarpaat sineriammi allanut tuniniaqqitassaminnik.

Bo Albrechtsen-ip oqarnera malillugu sumi tamaani oqallittoqartarsimavoq qilalukkat piniartullu atugarisaat pillugit. Raatiukkut, sarsuatitsissutitigullu, tassani Upernaviup

Pigisaani piniartut peqataatinneqarsimallutik, aviisitigullu aamma eqqartorneqartarsimallutik. Piniartut tamaanimiut ilaat Nuummut aggersarneqarsimapput tamanut ammasumik oqallinnissami peqataasussat, maanna sukanganerusumik iliortoqalernerata nalaani - tassa pisarisassanit killilersuinissat - qilalugartassat tungaasigut. Uumasut inuunerannik misissuisut aallartitaat oqartussaasuneersullu, katersortarfinni assigisaannilu oqallititsinerni peqataasarsimapput.

Ukiut 20-it ingerlanerini, qilalukkat amerlassusaannik naatsorsuisoqartarnerani, qilalukkat ikileriaateqarsimaqaat. Politikerit tusaanngitsuuinnissanngikkunik allatut ajornartumik sukanganerusunik iliuuseqartariaqalerput, tassa qilalugartassat maanna killilersulerlugit.

Tamannali inuiaqatigiinnguanut sunniuteqartussaassaaq, Namminersornerullutik Oqartussat akulerunnerisigut, ileqqutoqaasut malillugit qilalugartanik agguaasarneq allanngortsinneqassaaq. "Uanga nammineerlunga avannaani nunaqarfiit ilaanni najugaqartillunga tamanna misigisimavara, 1995-imi ungusilluni piniartarneq inerteqqutaalermat", Bo Albrechtsen oqaluttuarpoq. "Tassanngaannaq pisat neqaannik mattannillu agguaasarneq nunaqarfimmiunut atorunnaarpoq."

Tassanngaanaq pisanik neqinillu agguaasseqatigiittarneq atorunnaarluni inuit ataasiakkaat aningaasarsiornerannut tunngassuteqalerpoq.

Upernaviup pigisaani nunanarfinni, qalerallit, aarfit nannullu tuniniagaasarput. Piniagassallu taakkua qilalukkallu aningaasarsiutaalluartartuupput.

Qilalugaq akunnattumik angissusilik (miiterit pingasut inulaarlugit) 10-15.000 koruuninik isertitaqaataasinnaavoq, qilalukkamillu qernertamik pisaqarsimagaanni, taannami anginerusoq tuugaaqartorlu, 20.000 koruunit angullugit isertitsissutaasinnaavoq.

Timothæus Petersen Kullorsuarmi tamaani piniartutaalisartullu peqatigiiffianni siulittaasuuvoq, Upernaviup pigisaani nunaqarfinni avannarlerpaami. Avannamut Melvillip Kangerliumanersua sikkoriinnavissuuvoq.

Siunissami inuutissarsiutigivillugu piniartut kisimik piniarsinnaatitaalissappat?

Timothæus-ip tassunga nunap assiutiga takugamiuk ingerlaannarluni takuaa taanna qangarnisaavallaalersimasoq. Sermersuup killinga ima sukkatigisumik aakkiartorsimavoq, allaat qeqertaaqqanik pinngorartitsisimalluni, sermersuarlu allarluinnarmik nutaamik killeqalersimalluni.

Qilalugaq qernertaq Kullorsuarmi pisarineqarsimasoq. Qernertap tuugaavinnaa 5.000 koruunit miss.isertitsissutaasinnaavoq.

Piniartut qilalukkat pillugit oqallinnernut qanoq isiginnippat? "Uumasut inuunerannik misissuisut oqarput qilalukkat 8.000-it taamaallaat kiserngorussimasut, piniartullu oqarlutik, taaneqartunit suli amerlanerusut. "Kullorsuaq sinerlugu ingerlaaraangata uagut takusinnaasaratsigit" Timothæus Petersen oqarpoq oqaluttuarlunilu, upernaakkut Kullorsuarmi sikup killingani ataatsimik marlunnilluuniit qilalugartarnerarlutik. Ukiakkut angallateeqqani ammasuni avammut avalatserlutik sunik assigiinngitsunik tamalaanik piniariakaasarput, kisiannili "qilalukkanik takunnikkaangatta VHF-ikkut immitsinnut kalerrisaaruttarpugut".

Arferit tunnullit tikaagulliillu pisarisassat killilersorneqalereernikuupput.

"Namminersornerullutik Oqartussat piumasaqaatigissagunarpaat, ukiumut qilalukkat 400-t kisiisa pisarisinnaasassagigut" Timothæus Petersen oqarpoq, "uagulli tungitsinniik Namminersornerullutik Oqartussat oqarfigisimavagut, uumasut inuunerannik misissuisut uppernarsaatissanik amigaateqartut. Isumaqarpugullu, ukiut marluk sinnerlugit misissuereernikkut aatsaat tutsuiginartunik paasissutissiisoqarsinnaasoq. Tamakkulu tungaatigut uumasut inuunerannik misissuisut suleqatigisinnaasuugutsigit tamanna iluarissagaluarparput."

Aavernik nannunillu piniarneq inuutissarsiutigivillugu piniartuusunit kisimi ingerlanneqarsinnaatitaapput.

"Namminersornerullutik Oqartussat oqassappata, 400-t kisimik pisarineqarsinnaasut, taava isumaqarpugut, inuutissarsiutigivillugu piniartut kisimik piniarsinnaatitaassasut."

Kullorsuarmi piniartutut inuuneq naatsuarannguamik oqaatigissagaani tassa imaappoq, ulluinnarni puisinniarneq kisiat ingerlattarpaat. Taakkumi qimminut inunnullu neqinik pissaqartitsisuusarput, amiilu tuniniarneqarsinnaallutik.

"Ukiumut taamaallaat qaammatini sisamani qalerallit tuniniarsinnaasarpagut, annertunerusunik inissaqartitsisoqanngimmat", Timothæus Petersen oqarpoq. "Taamaattumik qilalukkat pingaarutilerujussuupput, tassa puisit amiiniit annertunerujussuarmik isertitsissutaasaramik. Ineqarnermut, oqarasuaatinut innaallagissamullu akiligassat akilertussaavagut. Qilalukkanimmi pisaqanngikkutta ineqarnitsinnut akiliutissaqanngilagut."

Timothæus Petersen-ip illersorpaa killilersuilernissap suli ukiualunni arlaqartuni utaqqissunneqarnissaa, qilalukkat ikileriarsimaneragaanerinut uppernarsaatinik erseqqissunik takutsiilluni.

"Oqanngilagut pinngortitat inuunerannik misissuisut upperinngikkigut, ukiulli kingulliit marluk taakku annikitsuinnarmik suleqatigillatsiarsimavagut. Pinngortitat inuunerannik misissuisut qilalukkat pillugit annertunerusumik ilisimasaqalissappata, siornatigornit annertunerusumik taakku suleqatigisariaqassavagut. Pinngortitat inuunerannik misissuisut tamatigut piniartuusugut upperineq ajorpaatigut, qanoq qilalukkat isumaqarfiginerigut, qanorlu amerlatiginerinik isummatsinnut. Kisiannili soorlu assersuutigalugu uumasut inuunerannik misissuisut 1999-imi kingusinaarujussuarlutik maannga tikipput piaartorujussuarmillu aallaqqillutik. Tikinngikkallarmata qilalukkat takuagut, aallareermatalu aamma takunneqqilluta".

"Pinngortitat inuunerannik misissuisut qilalukkat pillugit annertunerusunik ilisimasaqalissagunik, taava tikiaarnerusariaqarput sivisunerusumillu maaniittariaqarlutik," maani piniartut- aalisartullu peqatigiiffianni siulittaasoq naggasiivoq.

Qilalukkat oqallisigineqarnerat suli annertoqaaq. Namminersornerullutik oqartussat soqutigisaat arferit pillugit apeqqutinut tunngasunut siunnersortimit ingerlanneqarput. Taassuma suliassaraa oqallinnerit peqataaffigisassallugit, tamakku aviisit aqqutigalugit katersortarfinniluunniit ingerlanneqarpata.

Soorlulusooq kaajallaasitaliatut ingerlaartutut. Ullumikkut siunnersuisartoq Bjørn Rosing-imik ateqarpoq.

"Oqariartuut apuunniarlugu ukioq qaammatini marlungajanni angalasimavunga."

- Oqariartuullu Namminersornerullutik Oqartussaneersoq sunaava?

"Tassaavoq, qilalukkat qaqortat qernertallu piffissami qaninnerpaami killilersorneqalernissaat. Nassuiaatigisussaavaralu, suna pillugu killilersugaasariaqalernersut.

-Qanorlu nassuiaateqarpit?

"Kisitsinerit takutissimagaat malunnartumik ikileriaateqarsimasut. 90-ikkunnili piumasaqaataalersimagaluarpoq qilalugarniarnerup qasukkaallatsinneqarnissaa.

-Kisitsinerilli annertuumik isornartorsiorneqartarsimapput.

"Aap, taamaassimavormi - sakkukitsumik oqaatigalugu - ataatsimiinnerit uummaarilluinnartarsimapput. Ukiuni qulini suliamut eqqaanartoq suliarisimavara. Mannalu peqataaffigisimasannit tamanit sakkortunerpaasimavoq. Ilami nuannarineqalerfiunngilaq."

Oqallinnerit assipajugaat, soorlu Qallunaat Nunaanni oqartussaasut, pinngortitallu inuunerannik misissuisut, illua tungerisaasalu aalisartut akornanni sorsuunneqapajaartarnera.

Qallunaat Nunaanisummi aalisakkat assigiinngitsut killilersorneqarnerisulli, aamma Kalaallit Nunaanni qilalugartassat killilersorneqalissapput, qularnanngitsumik ukiumut 400-t pisarineqartartussanngorlugit, taakkualu soorlu ullumikkut ukiumut nalinginnarmik pisarineqartartut affaasa missaannaaniilissapput.

Savalimmiormiut tikaagulliusaartarisartagaat 1650- imili nalunaarsoqqissaarneqartalersimapput. Qularnanngitsumik nunarsuarmi pisanik nalunaarsuisarnerit pisoqaanersaat. Savalimmiuni misilittakkat najoqqutaralugit isiginninneq imaalersimavoq, tassa 1650-imiit pisarisat amerlaqatigiittarmata - tassa agguaqatigiissillugit - ukiut unteritillit ingerlanerini, taava tamatuma pisarisassat nammassinnaajumaarai. Bjørn Rosing aperaara tamatumunnga assingusumik Kalaallit Nunaanni iliortoqarsinnaannginnersoq.

"Ilisimatuut paasiniaasartut taamak isumaqanngillat", akivoq. "Isumaqarput qilalukkat amerlassusaat ikileriaateqangaatsiarsimasut." 1860-ikkunnili Kalaallit Nunaanni pisanik nalunaarsuisoqartalersimavoq. Taamanikkumiilli assigiinngitsorpassuarnik pisoqarfiusimavoq. Angallatit piniutit assigisaallu piorsaaffigineqarsimapput.

"Tamanna ilumoorpoq," Bjørn Rosing oqarpoq. "Angallatinut aquuteralak mersernarnerpaasimavoq. Aquuteralammi atulinngikkallarmat ilaannikkut susaarluta uteqqittarsimavugut. Massakkulli aquuteralammik piniarfissaq annertoorujussuaq angallavigisinnaalerparput, maannalu qaqutigoortorujussuuvoq susaarsimalluni angerlaqqinnissaq."

Aquuteralalli aamma atortuuvoq marloqiusamik kiinalik. Bjørn Rosing 60-kkut naalerneriniit 1980-imut Upernavimmi najugaqarlunilu suliffeqarsimavoq. Taamanikkut ukiut siulliit pingasut aquuteralak inerteqqutaasimavoq, puisinniarneq akornusersorumanagu.

Aquuteralalli atugaalermat, qilalukkat nunaqarfiit eqqaannut takkuttarnerat qaqutigoornerulersimavoq.

Bjørn Rosing-ip takussutissaqartinnerarpaa, ilaatigut qilalukkat takkusimaartarfiisa allannguuteqarsimanerat. Siornatigummi qilalukkat Paamiunut takkutinngisaannarsimagaluit, ukiuni kingullerni tamaani ukiuunerani takunnittarsimanernut paasissutissat arlalissuit takkussuuttalersimammata.

Bjørn Rosing-itullumi perlussuup qiterpiaaniittutut sulissagaanni, uumasut inuunerannik misissuisut piniartullu silarsuaat paasisaqalersitsisarput.

Aappaatigut ilisimatuussutsikkut paasiniaasartut ajornakusooruteqarnerat paasisaqarfigaa: "Uumasut ulorianartorsiortinneqartutut taaneqassappata, piumasaqaataasutut iinnassaaq, uumasut inuunerannik misissuisut timinik toqungasunik nerriviup qaanut ilisinissaat."

Saniatigullu aamma paasisaqarfigaa, piniartut uumasut inuunerannik misissuisunut ataqqinninnerat annikitsoralaannguamut inissinneqartariaqartoq: "Malugisat ersiortitsipput. Ukiummi kingulliit ikittunnguit ingerlanerini oqaatigineqartarpoq, qilalugaq kingulleq pisarineqarumaartoq ukioq 2000-imi. Paasisinnaalluarparalu, sooq piniartut taamak sukannertigisumik kisitsisimanerit nalunaarsuutaannut ilasseraanngitsiginerat."

Tikkuarakku, pissutsit ajornartorsiutaasut piniartut uumasut inuunerannik misissuisut naammaginartumik isumaqataaffiginngipatsigit attanneqarsinnaanngitsut, Namminersornerullutik Oqartussat qilalukkat pillugit apeqqutinut siunnersorti akivoq: "Inatsisiliortoqassaaq, allatullu ajornartumik taakku malittarisariaqassavaat."

Zackenbergimi, Kalaallit Nunaanni nunarsuullu sinnerani silaannaap kissassusia

Uppik issittormioq avannaani issittorsuarmi uumasuugajunneruvoq. Ilaannikkooriarlunili ungasissorsuarmut timmisinnaasarpoq, soorlu uani Kangerlussuarmi qatsumut sapilerluinnartoq nassaarineqarsimasoq.

"Aput pingaaruteqaqaluni aqutsisuulluinnapoq" Hans Meltofte Qallunaat Nunaanni avatangiisinik misissuisarfimmeersoq oqarpoq, - taanna ukiuni siullerni pingasuni misissuisarfimmi pisortaasimavoq ilisimatuutullu misissuisarfimmi Zackenbergimi uumassuseqartunik misissuineq akisussaaffigisimavaa, misissuisarfillu inissisimavoq Tunup Avannaani 74 grader 30 minuttillu nalaanni, Daneborg-imi silasiorfitoqqap qanittuani.

Naak nunap killinganut kilomiiterit 25-it missaannaaniikkaluartut, taamaattoq misissuisarfimmi tassani aputip pingaaruteqarluni aalajangiisuulluinnarluni sunik tamanik aqutsisuunera oqaatigisariaqarpoq. Apullu kangerlunni tatsinilu sikup qanoq issussuseqarnissaanut aqutsisuusarpoq. Aammalu umimmaat qanoq amerlatigisunik piaqqiornissaannut, taakkulu annassinnaanerannut aqutsisuusarluni. Naasut qaqugu sikkeralernissaannut kingunissiornerminnilu angummassinnaanerannut aqutsisuuvoq. Timmissat qaqugu manniliulernissaannut, piaqqallu perortussat qanoq amerlatiginissaannut aqutsisuuvoq. Ilami suna tamaat aqutaraa. "Kikkut tamarmik silaanaap kissarnera oqallisigaat. Uangali aput oqallisigaara", Hans Meltofte nipittuullugu oqarpoq.

Zackenberg-imi misissuisarfik Ecological Research Operations (ZERO), tallimanik qisuusunik barakkitaqarpoq, tuperpaaloqarlunilu, tassanngaanniillu piffissami 1.junimiit 1.septemberip tungaanut misissuinerit assigiinngitsut aallaavigisarpaat. Misissuisarfimmi inuit 20-t miss. najugaqarsinnaapput. Misissuinerit Zackenbergip qooruani Tasersuullu Qoorortaani taamaallaat ingerlanneqartarput - nuna 514 km²-rinik annertussuseqarpoq imermik killilerneqarsimasoq. Taassuma iluani nuna 40 km²-rinik annertussuseqartoq annertuumik misissuiffigineqarpoq - tassarpiaasoq Zackenberg-ip qoorua. Taamanikkut Zachenbergi piniartunit ameernianit najugarineqarallarami, taakkua sapaatip akunneri arlallit atorlugit siku aqqusaarlugu Tunup kitaaliartarsimapput - taamaaliorsinnaaneq iluatsissinnaagaanni. Piniariartarfinni pinngitsoorani ukiisariaqartarpoq. Kikkulluuniimmi nunarsuaq tamanna ukiukkut qimasinnaasarsimanngilaat. Misissuisarfiup Zackenberg-ip aasat tamaasa najorneqartarneranut ajunngitsumik tunngavissaqarnera pissutaavoq. Timmisartunut mikisunut mittarfeeraqarpoq, igasoqarluni, misissuisarfeqarluni, innaallagissiorfeeraqarluni gummibådemillu angallateeraqarluni, issittumilu aasakkut isumannaatsumik angalanissamut atortussanik assigiinngitsorpassuarnik peqarluni.

"Tamaginni aallaaviusoq tassaavoq, Kalaallit Nunaanni issittunilu allani ukiumiit ukiumut inuuniarnikkut atugarisat nikerarnerat tamaginni ilisimasaqarfigineqanngilluinnarmata". Taamak aalajaalluinnartigisumik Hans Meltofte oqaaseqarpoq, taamaalillunilu pingaartumik tunngavilersorpaa, misissuisarfiup ukiuni 14-ini oqallissutaareersimalluni Tunumullu pingasoriarluni angalatitsereersimasup 1995-imi piviusunngortinneqarsimanera. Angalanerni peqataasarsimapput nunamik ilisimatuut, naatsorsueqqissaartartut, naasorsiuut, issuatsiaanik ilisimatuut, ujaqqat qaliinik issuatsiaasanik ilisimatuut, sullerngit pillugit misissuisartut, assigisaallu. Aage V. Jensen-ip aningaasaateqarfia kiisalu Pinngortitamik Ilisimatuussutsikkut Misissuinermut Ataatsimiititaliaq aqqutigalugit Tunup qeqqani uumassuseqartunik misissuigallarnissat soqutiginartinneqarnerpaajusut ingerlanneqarsinnaasimapput. Nunami tamaani pisariaqartinneqarsimanngilaq uumassuseqartunik annertuumik peqarnissaa imaluunniit annikitsuinnarmik uumassuseqartoqarnissaa. Inoqajuitsutut isikkoqangajattumi tamakkiisumik paasisaqarnissaq ajornaqaaq. Aammami nunataassanngilaq naggorissoq - uumaffissaqqissoq. Nunalu tamannaagunarpoq, silaannaap allanngoriartorneranik malunniuteqarfiusussaq kingulleq. "Nunamik nassaarniarsimavugut suut tamarmik akornanniittumik", Hans Meltofte oqarpoq. "Avannaata kujataatalu akornanniittumi. Aputeqarnersap aputeqanngingajattullu akornanniittoq. Imaanut sermersuarmullu qanippallaanngitsoq".

Clavering-ip qeqertaata qaqqai, Zackenbergimi nunami eqqissisimatitsiviusumiit takuneqarsinnaasoq.

Misissuisarfiuvoq asseqanngilluinnartoq. Asseqanngilluinnarneranut pissutaavoq, aallaqqaataaniilli sulianik sissuerutinik aallartitsisoqarsimanera, taakkulu misissuilluni suliniutigineqartunut allanut amerlaqisunut ikorfartuutaalluarsimapput. Suliniutaasunut tamanut aallarniutaasimavoq silaannaap kissarneranik misissuiffik. Tassani paasissutissat ataatsimoortut ersersippaat, paasiniaalluni ingerlatsinerit aallartinneqarsimanersut ukiup nalinginnaasumik imal. nalinginnaangitsumik ingerlanerani. Aputip issussusia kisiat eqqarsaatiginagu, silaannaalli kissassusiata allanngorarneri assigiinngitsut aamma eqqarsaatigalugit.

Hans Meltoftep pingaartitassatut oqaatigaa, silaannaap kissassusianik uuttortaanerit ingerlajuarsimasut Zackenberg-imi sulinermut pingaaruteqarluinnartuusimasut. Nammineerluni Kalaallit Nunaata issinnerpaaffiini assigiinngitsuni 20-ni sulisarsimavoq, taakkulu iluanni Peary Land-ip avannamut isorpiarsuanut Eigil Knuth ilisimasassarsioqatigisimallugu, ajuusaarnartarsimaqaarlu nalusarsimagamikku, tikitani assigiinngitsuni ukiut aputeqarluartut imal. aputeqanngingajaffiusut naligineraat.

Taammaattumik Zackenberg-i silaannaap kissassusianik misissuiffimmik, kiisalu nunamik uuttortaalluni atortussanik, uumassuseqartunillu misissuinermi atugassanik aallaqqaataaniilli pilersorneqarsimavoq.

Issittoq silaannaallu kissasusiata allanngorarnera.

Zackenborg-imi misissuilluni paasiniaanerit nalinginnaasumik sivisuumik ingerlanneqartarput. Taamaalillutik suliniutigineqartut arlallit imminnut ikorfartuuttarput. Suliniutit assigiinngitsut pissani assigiinngitsuni qanoq ingerlasimaneri naatsorsorneqartarput, taamaalillutik pisartut assigiinngitsut imminnut attuumassuteqarsinnaanerat naatsorsorneqartarluni. Pinngortitat uumassusillit aamma taamaalillutik naatsorsuutitut atorneqarsinnaapput.

Ilisimatuutut misissuisarfimmi Toolik Lake-mi Alaskamiittumi paasineqarsimasut iluaqutigalugit Zackenbergimi ilisimatuutut misissuiffimmi sulinerup tamaani pinngortitamik qanoq sunniuteqarsimanera naatsorsoqqissaarneqarsimavoq. Aammattaaq inuit qanoq amerlatigisut qanorlu sivisutigisumik nunami misissugarineqartumi najugaqartarsimanersut. Kiisalu aamma suliat imminnut ataqatigiissaarluarneqartarput, taamaalillutik misissuisut suliaminnut imminnut akornusersuunnissaat pinngitsoortinniarlugu. Ukiut ingerlanerini inuit piliaasa pinngortitamut qanoq sunniuteqarsimanerat nalunaarsorneqarumaarput.

Piffissamik pingaartitsineq aalajangiisuussaaq.Piffissarmi sivisooq atorlugu pinngortitap qanoq pissusilersorsimaneranik uppernarsaataasussanik peqartoqanngilaq.

Ingammik eqqarsaatigalugu, qanoq pisoqassava, silaannaap allanngoriartornissaanik ilimagineqartut eqquutissagaluarpata. Ilimagineqarmammi tamakkua Issittumi annertoorujussuarmik sunniuteqarnissaat. Borneo-mi kiattuaannartumi silaannaap kissarnera 31-miit 32 gradinut qaffassagaluarpat tamanna uumassuseqartunut malunniuteqarnavianngilaq, Tunup avannaani 1-miit 2 plus gradinut qaffannerata kingunerisassaanut naleqqiullugu. Silaannarlu suli kiannerulissagaluarpat, marloriaataannaanngitsumik arlaleriaammilli sunniuteqartussaassaaq. Issittoq ataatsimut isigalugu aalaakkaasorujussuuvoq, kisiannili silaannaap allannguutaanut malussarissorujussuulluni. Nunarsuarmi uumaniarfiusinnaasut killerluinnaaniippugut, uumasut naasullu Issittumi kisimik pigineqarput, silaannaap nikerarneranut naleqqussarluarsimasuugamik, kisiannili aamma allannguuteqarfigisinnaasaannut killigisaq annikitsuaraannannguulluni. Allannguutit annertussappata tamakkua ilungersunartorujussuarnik sunniuteqassapput.

Allannguutissatummi ilimagineqartut pissutigerpiarlugit, Zackenberg-imi ilisimatuutut misissuisarfik tassanerpiaq inissinneqarsimavoq. Isumaasimasorlu tassaavoq, misissuiffinni allannguutaasinnaasut qanimut tikillugit misissuiffigineqarnissaat. Misissuisarfik eqqarsaatigalugu, immaqa taanna taamak annertutigisumik misissuilluni suliffiunavianngikkaluarpoq, nunarsuaq tamakkerlugu silaannaap kiassiartupiluulernissaa oqallisaalersimanngikkaluarpat. Aammami silaannaap kissassusiata allanngorarnera politikikkut sulinermut mianernarsaataalersimammat, tassanngaannartumik soqutigineqarluinnalersimavoq, silaannaap kiassiartupiluulernissaata suut kinguneriumaarnerai.

"Anguniagassatut siunniussimavarput, Zackenbergimi misissorneqartut, siunissami pisussatut ilimagineqartunut siulittuinissanut atorneqarsinnaajumaartut, silaannaap allanngoriartuutissaatut ilimasaarutit eqquutissappata, ilimagineqarmammi siallersarnerulerlunilu aamma silaannaap kissassusia qaffasinnerulerumaartoq, Hans Meltofte oqarpoq. "Umimmannut, timmissanut, sullinernut kiisalu avannarpasissumi masarsussuit ataat qeriuartut silaannaallu akornanni gassit kiassiartupiloorutissat taartigiiaanneqalerpata qanoq sunniuteqarumaarpa. Neriussaagullu Issittumi immikkoortuni assigiinngitsuni silaannaap allanngoriartornerata sunniutaanut attuumassuteqarsinnaasut ilanngullugit takusinnaajumaarigut.

Silaanaap allanngoriartornissaanut ilimasaarutini Issittumi immikkoortortani assigiinngitsuni assigiinngitsunik sunniuteqarnissaat ilimasaarutaavoq. Soorlu ass. siumut ilimasaarutaasimavoq, Tunumi silaannaap allanngoriartornissaa Kitaanut naleqqiullugu allaanerujussuussasoq."

Zackenberg-imi piniariartarfitoqqami piffissap ilaani qallunaanit uumasunik imarmiunik ilisimatuunit najugarineqarsimavoq.

Pinngortitarssuaq ilatsiinnanngilaq

Nunarsuarmi aamaruutissat uumassusilinnit pinngortut 20%-ii avannarpasissumi masarsussuarni ataat qeriuartumiipput. Uumassusillillu mikisuaqqat nungutitsiartuaarnerat annertusipiluussappat, annertoorujussuarnik gassinik metan-inik aamaruutissaneersunillu annertoorujussuarmik aniatitsisoqalissaaq.

Avannarpasissumi masarsussuit ataat qeriuartut silaannaallu akornanni taartsigiiaannermi gassit pingaarutillit pingasuusut tassaapput: aalaq, kuldioxid metanilu.

Issittorsuup nunataani assigiinngitsunik arlalissuarnik masarsussuit ataat qeriuartut allanngoriartortarnerat uuttortarneqartarsimavoq. Tamakku ilaatigut Zackenberg imi pisimapput, tassanilu Lund-imi Københavnimilu universitetiineersut, aasani misissuiffiusuni masarsussuit ataat qeriuartut qaavani nunamiit gassinik kuldioxid-inik, aalamik metan-imillu aniatitat pimooruteqalugit uuttortartarsimavaat.

Tunuliaqutaasoq tassaavoq, nunap qaava qalleq kissatsikkiartulissagaluarpat, taava nunap ilaa qeriuaannartoq suli appasinnerusumut naqikkiartuaarneqalissammat, tamaanilu uumassulinnit pinngortinneqartut gassit kuldioxid aamma metan aniatinneqalersinnaammata, gassillu taamaattut naluneqanngillat silaanarmik kissarnerulersitsisinnaasut. Metan ataatsimoortoq ataaseq 21-riarluni kuldioxid-imit sakkortunerulluni sunniuteqarsinnaavoq.

Naatsumillu oqaatigalugu tassa imaappoq: Silaannarmik kiannerulersitsisartoq kuldioxid-ip katersuussimanera annertuninngussooq, taamaalillunilu nunarsuarmi tamarmi silaannaq kissarnerulissalluni. Nuna qeriuaannartoq milliartortinneqalissaaq, metan-imillu aniakaatitsineq annertunerulissalluni. Taamaalillunilu nunarsuarmi tamarmi silaannaq suli kissarnerulersinneqassalluni.

Eqqortorli tamaat ataatsimut isigalugu assigiinngitsorpassuarnik katiterneqarsimavoq. Pinngortitarli sungiusaqataaginnanngilaq ilatsiinnartuusoq. Imaluunniit allatut oqaatigalugu tassa: Arlalippassuartigut ingerlanermut uteriaqqiutinik peqarpoq - ilaatigut qulaani taaneqareersunut siuariartortitsisut, ilaallu akerlianik sunniuteqartartut.

Taamaattumik masarsussuarni ataat qerisuni ingerlanerit allanngoriartuutaasa sapinngisamik amerlasuut allattorneqarnissaat ilisimaneqalernissaallu pisariaqarluinnarput.

Zackenberg-imi masarsussuit ataat qeriuartut metan-imik aniatitsinerisa misissuiffigineqarneraniit assilisaq.

Uumassusillit mikisuaqqat metan-imik inuussuteqartut assersuutigineqarsinnaapput, uumassusillit tamakkua masarsussuit ataat qerisut qaavani silaannarmik akuneqarsinnaasumi uumasuupput.

Uumassusillit taakkua kuldioxid-ip aalajangersimasumik annertussuseqarneranut naleqqussarsimasuupput. Taassuma annertussusaa anginerulissagaluarpat, allatut oqaatigalugu uumassuseqartut tamakkua nererusussuseerutissapput. Tamanna eqqarsaatigalugu tassaavoq kiassiartupiluulissagaluarpat kingunerisassaasa ilassaat.

Sermersuup qulaani qaammat imissisimasoq. Qaammatip assingani ilusaanut silaannaap akornusiinera eqqumeequtaavoq. Kitaani Kangerlussuarmiit assilisaq.

Siumut pisinnaasunik takorluukkersaarutitut inuit masarsussuarni ataat qerisunik sulisut nunap qaavi assigiinngitsut matoorlugit assersorsimavaat. Taamaalillunilu matuukkat iluani silaanaq kissarnerulerpoq. Tassuuna silaannaap kissatsikkiartornissaanik assingusumik misiliinerni, misissorneqarsinnaavoq, nunap ikerini qulliunerusuni pissusissamisoortuungitsumi metanimik aniatitsineq qanoq annertusiartortiginersoq.

Misissuisarfiup pingaartinnerpaallugu anguniagaa 100%-mik silaannaap kissassusiata nikerarnerata sunniutigisinnaasaanik misissuinermut attuumassuteqarpoq.

Sulianut ilaatinneqanngillat, silaannaap kissassusiata nikerarnera inuit piliarineraat, imaluunniit pinngortitap ingerlarngata ilagiinnarneraa. Tamannami silaannaap kissassusia pillugu ilisimatuut 2000-it nipittuullugu oqallisigaat. Qanoq pisoqavinnerit allattoqqissaarneqartarput. Uuttortaasoqartarlunilu. Uuttortaanerillu tamakkua aamma siunissami silaannaap kissassusiata Missingersuusiorneqarneranut ilapittuutaasinnaapput.

Taamaalilluni Zackenberg-imi misissuineq pingaarutilerujussuanngorpoq, Kalaallit Nunaat isumaqatigiissutaasimasoq malillugu issittumi silaannaap kissassusiata pinngortitami uumassusilinnut sunniutigisinnaasaasa nakkutigineqarnerinut peqataalluarmat. Silaannaap kissarnerata nikerarneratalu taakkulu Issittumi sunniutigisinnaasaasa allattoqqissaarneqarnerinut atatillugu suliniuteqarfik ZERO Avatangiisit Pillugit Aqutsisoqarfimmiit pingaarutilerujussuartut isigineqarpoq. Taamaammat Zackenbergi issittoq pillugu suleqatigiiffimmut AMAPmut naalagaaffeqatigiinnerup iluaniit silaannaap kissatsikkiartornera pillugu misissuinernut annertuumik tapersiuteqarput.

Hans Meltofte

Taamaattumik Danceap Zackenberg-imi suliniutigineqartunut tapiissuteqartarnini ingerlatiinnarniarpaa, aammalu nunarsuaq tamakkerlugu silaannaap allanngoriartorneranik nalunaarsuinermut Naalagaaffeqatigiinnerup tapiissutaatut misissuisarfiup atajuarnissaa sulissutiginiarlugu.

Immap sikua aakkiartorpoq

Young Sund-imi, Zackenberg-imiit 25 km-it missiliorlugit kangisinnerusumiittumi, Qallunaat Nunaanni avatangiisit pillugit misissuisoqarfik (DMU) aammattaaq imaani uumasunik arlalissuarnik misissuisitsivoq pingaarutilinnik paasiniaaqqaartuullutik. Misissuinermi pingaartinneqartut soorlu ilagaat aamaruutissat akuisa qanoq ilillutik kaaviiaartarnerat. Aallarniutaavoq ukiut kingulliit 100-it ingerlanerini nunarsuaq tamakkerlugu silaannaap kissarnerata agguaqatigiissillugu 03,-0,6 gradinik kissarnerulersimanera.

Issittup imaata sikua siornatigumut naleqqiullugu annertunerujartuinnartumik aakkiartuaalersimavoq. Tassani pineqarpoq sikumik nutaamik pilersoqartarnera annikillisimasoq, sikullu pisoqaanerusup ilaa annertungaatsiartorsuaq aalluni nungussimammat. Siumullu pisussatut ilimanarpoq, maannakkutulli annertutiginngitsumik immap sikuanik tarajulimmik pilersoqartannginnissaa. Tamanna nunarsuaq tamakkerlugu imaani sarfat ingerlaviinut annertoorujussuarmik sunniuteqartussaassapput.

Immap sarfaasa ingerlaviisa qanoq ilillutik pilersarnerat ima oqaatigineqarsinnaapput. Issittup imartai eqqarsaatigissagaanni tassani silaannarmut aalartitsineq annertunerujussuuvoq masannartuliorfigitinnermut naleqqiullugu. Tamatuma nassatarisaanik issittup imartai taamaalillutik taratsumik akoqarnerat annertoorujussuuvoq, tarajorlu nillortinneqarnermigut itinerusumut kiviartortarpoq, kujammullu immap naqqa atuarlugu nunarsuup affaani kujallermi imaani annertusaasarluni, imarlu annertunerulersimasoq tamanna qaffaqqilluni ingerlaalertarpoq, taratsumillu akua annikinnerulersarluni kissarnerulersarlunilu, ilaatigut soorlu sarfaq kissartoq Golf-strøm Europap kitaatigut ingerlaartoq.

Imartat kissatsikkiartornerinnaasa nassatarissavaa, ullumikkutut annertutigisumik imartat kuldioxidimik tigusisinnaajunnaarnerat.Immat kissartut nillertunut naleqqiullugit annikinnerusumik kuldioxidimik akoqarsinnaammata.

Tunup imartaa nunami uumasunut annertuumik aalajangiisuuvoq. Imarli sungiusaqataannaanngilaq ilatsiinnartuusoq. Tamannamiuna amma Young Sundimi misissuinerup tunuliaqutigigaa, tassani paasiniarneqarmat aamaruutissap akuata kuldioxid-ip annertussusia, silaannarmi akuunerminiit, pinngortitaneereernermigullu immap naqqanut pisarneranut ingerlaarfii uuttortarneqartarlutik. Aamaruutissap akuata taassuma ingerlaartinneqarnera qanoq annertutigaa?

Tamatumunngali tunngatillugit naatsorsoqqaagassat amerlaqaat. Sikup aakkiartornera ilutigalugu, imaani qaamaneq annertusiartorpoq.

Uumassusillillu aallarniutaasartut pinngorartinneqalersarput, soorlu immap naasui alliartulersarput amerliartulersarlutillu, taamaalilluni issittup imartaani imminnut nerisareqatigiittuni tullinnguuttunut nerisassaqartitsillualersarlutik assigisaannillu. Immap naasui imannarmiittut immallu naqqaniittut amerliartornerat ilutigalugu, immap naasui sikumi naasartut uumaniarnermikkut atugarisaat ajornerulersarpoq. Manna tikillugu tamakku kinguneriumaagassaat naatsorsoruminaatsorujussuupput, ilaatigut Issittumi uumassut qaffasinnerusut eqqarsaatigalugit, soorlu aarrit, puisit nannullu.

Daneborg-imi suliniutit, Zachenberg-imi misissuisarfik pilersinneqarmalli aallarteqatigiipput. Aallarteqqaarmatali isumaasimavoq, misissuisarfiit marluusut tamarmik immikkut suliniuteqarfiujumaartut, massakkulli kattukkiartuaartinneqarput. Taakkua aningaasaqarniarnerat Misissuisitsisarnermut ministeriaqarfimmiit katiterneqarsimapput ukuusunit, Dansk Polarcenter, Avatangiisinut Nukissaqarniarnermullu ministeriaqarfik (Danceap aningaasaatai), Københavnip Universitetiani Geografisk Institutti Namminersornerullutillu Oqartussat.

Zackenberg-ip aputaa

Umimmaat eqqarsaatigalugit iluatsitsisimaqaagut, tassa Sirius-imi inuttaasut silasiortullu ukiut kingulliit 40-t umimmannik naatsorsuisarsimammata. Taakkulu kusanartorsuarmik suliaqarsimapput. Tamannalu isumaqarpoq, naatsorsoqqissaarneqarsinnaasimammat umimmaqarfinni assigiinngitsuni umimmaat ukiut kingulliit 40-t qanoq atugaqarsimanersut. Tunup avannaa tungaata qeqqani tamarmi - tassa Zackenbergimiit Lambert Land-ip tungaanut umimmaat 80-ikkut aallartinnerani ajutoorluinnarsimapput, ukiakkut nunap sikugussaasarnera pissutigalugu. Tamannalu pissutigalugu umimmaat ikilisimaqaat, sineriammullu qaninnerusuni uumasuunerulersimallutik.

Umimmaqarfik alla pingaaruteqartoq tassaavoq Jameson Land, Scoresbysund-ip illoqarfianiit kimmorpiaq inissisimasoq, tamaanilu ukiumut umimmaat 300-t missaaniittut pisarineqartarput, tassa umimmaat amerlassusiisa nammassinnaasaattut naatsorsuutigineqarsimasut.

Zackenberg-imi maanna ukiuunerani pissutsit umimmaat piaraasa inunngorneranniit uumallutik ukiisinnaanissaannut qanoq sunniuteqartigisarnerat misissorluaqqissaarneqalersimavoq. Tassani pineqarput uumasut 250-iniit 300-t miss. amerlatigisut nunatami annertunngitsumiittut, tassa Wollaston Forland-imik taaneqartartumi A.P.Olsen Land-imilu. Taakkunannga umimmaat 160t Zackenberg-ip qooruani uumasuupput, nunalu tamanna ukiakkut puallarsernissaannut pingaarutilerujussuuvoq. Umimmaat qanoq utoqqaatigissusiat, piaqqiorsinnaasut katitersimanerat, ukiumiit ukiumut kinguaariikkuutaat uumallutik aniguisarnerat, uumasullu nunatani assigiinngitsuni qanoq atorluaatigisinnaanerat malittariuminarsimaqaaq. Aamma satellittit, nammineerlunilu uuttortaasarnerit assigisaallu atorlugit inuussutissat assigiinngitsut naasarnerat, qanorlu annertutiginerat uuttortarneqartarsimapput.

Taavalu aput piffissallu tulleriiaarsimasut sivisuut uterfigeqqissavagut. Satellittikkut assilisat kisimik atorneqarsinnaagaluarnerpat? Aap taamaaliortoqarsinnaagaluarpormi. Satellittitigulluuna assiliisarnerup ajornartorsiornaqutigigaa, satellittip assiliissalluni qulaaqqunerata nalaani assilisassap qulaa pujorsimappat, taava assilissami ersitsoqanngivittussaassammat. Tassungalu aamma ilaavoq satellittikkut assiliisarnerup akisunerujussua. Taammaammat Zackenberg-ip qaqqaata qaavanut digitalimik assiliissummik ikkussisoqarsimavoq. Apummi assiliisinnaasoq taanna seqernup qinngorneri iluaqutigalugit ingerlatinneqartoq atorlugu, ullut tamaasa assiliisoqartarsinnaavoq - ulluni qulisimaffiusuni allaat, tamannalu Zackenberg-imut immikkorluinnaq inissisimatitsilerpoq, ilisimatuutut misissuisut tassuuna iluaqusersorneqarnerat eqqarsaatigalugu.

Nunap immikkoortortaani uumassusilinnut ataatsimoortunut sunniutaasartut toqqaanartumik ataasiakkaarlugit sunniutigisartagaannik misissuiffigineqartariaqarput.

Uumassuseqartitsisuusoq toqoraasinnaasorlu

Issuatsiaat assigiinngitsut UV-B-nik qinngorfigitittussanngorlugit inissinneqarsimasut.

Issittumi ukiumi kaperlannera qaangiulluni seqinersuaq siullermeerluni qilammi takkuteqqikkaangat, tamanna pissusissamisoortumik qiimmattaatigineqartarpoq. Tamannalumi attanneqartuarsimavoq. Aammali kisiat sapaatip akunnialui qaangiukkaangata ingasaginangajalertarluni. Sikummi aputillu seqineq inngianarsisilluinnartarpaat. Ikilluni seqinnisaartarfinni qinnguai UVt palertitsisarput, qinnguaalu ersinngitsut aappalungusersut takinerusunik maligaasallit kissarnermik tunisisarlutik, soorlu qaqqani qutsissuni aamma taamatorluinnaq pisoqartartoq.

Siullermilli paasissutissat sammeqqaarallartigit, isumaqarfiginarsinnaagaluartut meeqqat atuarfiini ilikkarneqareersimasinnaasut, ajoraluartumilli taamaanngillat, naak nunarsuarmi inuunerup ingerlaqqinnissaanut pingaaruteqarluinnaraluartut:

Silaanarsuatta ilaa Ozoneqarfik qutsiinnarsuarmi stratosfæreqarfimmik taaneqartartumi inissisimavoq. Inuillu qanga Klor-imik brom-imillu silaannarsuarmut qaffakaatitsilinngikkallarmata - taakku makkuninnga pinngortuupput, tassa nillataartitsiviit nillarserutaannit, transformatorinit, ussissaatinit assigisaannillu - ozoneqarfik qalasersuit nalaanni issunerpaajusarsimavoq, aammattaarlu Sikuijuitsumi Avannarlermi Sikuijuitsumilu Kujallermi isussusia naligiiginnangajassimavoq. Klorimik brom-illu silaannaq akoorneqaleraangat, taava silaannarsuarmi naligiissitsisoq mianernarluinnartoq stratosfæreqarfik silaannaat qaleriiaartut ataanni inissisimasoq akornusersorneqalersarpoq.

Issuatsiaat tuttut nerisaat kimikinnerit,Cladonia mitis, Qaanaameersut, isumaqarfigineqarput nalinginnaasumik UV-Bnik qinngofigitinnermikkut aseruatiterneqarsimasut.

Stratosfærimi silaannaat Sikuijuitsup Avannarliup Sikuijuitsullu Kujalliup qulaani ingerlaartuusut tamakkuninnga pinngortitsiartornernut annertuumik aalajangiisuusarput. Qalasersuup Kujalliup nunatai imarpissuarmik avatangerneqarsimapput, tamannalu isumaqarpoq, Silaannaq Sikuijuitsup Kujalliup qulaani sakkortuumik ingerlaartoq, Qalasersuup qulaanut pigaangami univittarmat. Tassanilu issip ingasalluinnartup assigiinngitsullu klor-imik akullit kattullutik ozoneqarfimmik saaliartortitsilersarput, taamaalillunilu upernaleqqaarfiata nalaani qinngornernit takussaangitsunit aappalungusersunit qinngorfigitinnissaq annertunerulersarluni.

Ib Johnsen Qaanaami issut qaavinut UV-B-it qinngornerinut illersuutissanik assiaqutsersuisoq.

Akerlianik uagut maani issittumi najugaqarfitsinni, avaterput imaq annertunerpaatigut sikumik qallersimajuaannangajattarpoq. Nunatarsuarnillu ungaluneqarsimalluni. Tamatumalu nassataraa, avannarpiaani silaannartat allannguteqarneq ajungajattarnerat. Tamakkulu pissutigalugit ozoneqarfipput taamak sukkatigisumik saaliartorsimanngilaq. Naak isumaqarnaraluartoq, nunarsuup affaani avannarlermi tamanna aallartiaarnerussasoq, pissutigalugu tunisassiornikkut ineriartorfioqimmat - klor-imik brom-imillu aniakaatitsinerit - katersuussimaqimmata.

Ozoneqarfiup saaliartortinneqarnera ilutigalugu, nunarsuarmi naasunut uumasunullu seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it annertusigaluttuinnartarput. Seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it sakkortoorujussuarmik pissuseqartarput, timillu sananeqaataanni celleniittuni kingornutassatut ingerlateqqinneqartartunut tupinnaanartumik sunniuteqartunik aserorterilersarlutik. Ilanngullugulu aamma seqernup qinngorneri ulorianartut tamakkua timimi illersuutissat enzymet aserortilersarpaat, taamaalilluni nappaatinut assigiinngitsunut tunillatsinnissaq malunnartumik annertusitittarlugu.

Taamaammat Ozoneqarfik maani nunarsuarmi uumassuseqartoqarnissaanut pingaaruteqarluinnarpoq, seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersuutaagami.

Sungorsiusaq (Arnica angustifolia) Nunatta kitaata avannaaneersoq.

Seqernup qinngornerinut sorujuiaateqanngilaq

Tamanna tunuliaqutaavoq, Danceap ukiuni kingullerni Issittumi naasut pissutsinut nutaanut tamakkununnga qanoq malussaritsiginerinik misissuinissanut tapiissuteqartarneranut. Ib Johnsen, Københavnip Universitetiani Botanisk Institutimeersoq oqarpoq: "Siornatigut naasut sikuijuitsup avannarliup sikuijuitsullu kujalliup qanittuiniittut seqernup qinngornerinut ulorianartunut UVBnut illersuutissaqarluarsimagaluarput. Imaapporlu, tassa naasut uumasullu seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersorniarlutik nukissamik atuingaartarsimanngillat. Tamannami pisariaqartinneqarsimanngimmat. Tassa tamanna ozoneqarfiup isumagisimammagu. Taamaammat pissutsit nutaat sungiukkuminaatsittorujussuuaat, tassanngaannaq seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it takkussuukkaluttuinnalermata".

Tamanna takussutissaqartinniarlugu, naasoqatigiikkuutaat arlallit, tassa naasut kooriusamik sikkersoqartartut misissuiffigineqarsimapput. Ilaatigut Sungorsiusaq (asseq takuuk). Takuneqarsinnaasimavoq, nunarsuup qeqqata ækvatorip eqqaani, naasut tamarmik seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersorneqarluartut, naasoqatigiilli taakku ilaat avannarpasinnerusumiittut isigissagaanni, apeqqutaavallarsimagunanngilaq seqernup qinngornerinut ulorianartunut illersornissaq.

Tamaanimi seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersorsinnaanermut naleqqiullugit naasut assigiinngitsorpassuit eqiterussimammata. Tamanna misissuisarfimmi laboratoriami misissorneqarsimavoq. Naasoqatigiikkuutaat assigiinngitsut, naasoqatigiinnut pineqartunut ilaasut assigiinngiijaartorujussuupput. Tassami qalasersuit pallikkiartortillugit, assigiinngiiaartut suli amerliartortarmata.

Naasut qanoq ilillutik seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut imminnut illersorsinnaappat? "Naasut siullermik marloqiusamik iliuuseqartarput", Ib Johnsen nangippoq, "siullermik tassa qalipaammik illersuutissamik, flavonoidemik taaneqartartumik sanaartulersarput. Qalipaasersuutip tamatuma seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it ameraasami qallermiittut millualersarpaa, taamaalillunilu seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it sananeqaatinut ilorliunerusunut, qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissanik pilersitsisartunut isitsaaliortarlugit. Qalipaasersuutillu taassuma atugaanera, nunarsuup qeqqa ækvatori qanilliartortillugu annertusigaluttuinnartarpoq, qalasersuulli tungaannut ingerlaartilluni annikilliartuinnartarluni. Atorneqartup aappaa pingaaruteqarluinnartoq tassaavoq aserfallatsaaliissutit. Naasut stoffinik sanaartulersinnaapput, seqernup qinngornerisa ulorianartut UV-B-it aserugaanik katitereqqissinnaasunik. Tassa aserorneqarsimasut iluarsartuunneqaqqittarput. Periaasillu taakku marluusut naasunut nukissamik atugassamik annertunerusumik sanaartornissamut piumasaqaataasarput."

Naatitsisarfimmi issuatsiaanik tuttut nerisaannik kimikinnernik (Cladonia mitis) seqernup qinngornerinik ulorianartunik UV-B-nik qinngortitsilluni misileraaffik. Qulliit issuatsiaallu saaguusap illersuusiap tunuanut inissinneqarsimapput. Misileraatit eqqaannut naasut tupaliaasartut atuartitsinermi atugassat inissinneqarsimapput. Malugiuk naasut 15-16-it piaarinaatsoornikkut qinngortitsiviusup iluaniimmata. Naasut taakku tupaliassanut allanut naleqqiullutik naggorlunnerujussuupput.

Naggorissiartorneq annikillisarneqartoq

Apeqqutaasorlu unaavoq, naasut seqernup qinngornerinit ulorianartunit UV-B-nit aserorneqartarnersut imaluunniit allanngortinneqartarnersut.

Siullermik, naasut naggorissiartornerat annikillisarneqartarpoq. Naasut ataasiakkaat inuussutissamik sanaartortarnerat annikitsuaraannanngortarpoq, biologimi ilinniartitsisoq taamak oqarumaassagaluarpoq (assilisami naatitsisarfimmi tulleriiarneqarsimasut takukkit). Aappassaanik, naasut inerittussaqanngingajattarput. Tamannali issittup nunaani apeqqutaavallaanngilaq, tamaani naasut inerillutik siammarsimasut amerlaqimmata.

Issuatsiaat aamma malussarissuupput, kisiannili aamma siuliani taaneqareersumik flavonoidemik sanaartorsinnaallutik, issuatsiaalli ujaqqat qaavini naasartut tamakkuninnga sanaartorsinnaanngillat. Isumaqarnaraluarpoq, issuatsiaat ujaqqat qaavini naasartut taamaalillutik akiuussutissaqanngitsut, kisiannili paasineqarsimavoq, issuatsiaat tamakku issuatsiaat seernaannik sanaaqarsinnaasut, seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersuutaasinnaasumik. "Immaqa tamanna nalaatsornerinnaavoq", Ib Johnsen oqarpoq, "Issuatsiaallu seernaata seqernup qinngornerinik ulorianartunik UV-B-nik milluaasinnaanerat allanngorartorujussuummat, isumaqarnarpoq, seernamik akoqarnerusut, piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siammarsimanerpaalerumaartut."

Issuatsiaat ujaqqat qaavini naasartut, illoqarfinni mingutserinerit annertussusaannik uuttortaanermi atorneqarsimapput. Issuatsiaallu taakkua seqernup qinngornerisa ulorianartut UV-B-it sunniutaannik ersersitsiniarnermut naleqquttuunerpat?

"Aap, seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it naasunut sunniutaat siulliit takusinnaassagutsigit, taava isumassarsiatsialaavoq issuatsiaat ujaqqani naasartut misissussallugit", Ib Johnsen akivoq. "Issuatsiaat ujaqqat qaavini nasartut ukioq tamaat ingerlaannartuupput. Soorlu oqaatigalugu, upernaakkut aputip suli aattulinnginnerani, ozoneqarfinni putut annertuseruttorfiini ingerlajuartarput. Eqqaamasariaqarparpullumi aamma, issuatsiaat tamakku issuatsiaallu allat, issisiut 0° gradip taassumaluunniit ataani inissisimagaluarpat allat qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissaminnik sanaartorsinnaasarmata. Ilami aputip suli aanneqaqqajanngitsut iluani allaat qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissaminnik sanaartortarput. Qilak tungutsoriinnaavoq, pissutigalugu qinngornerit maligaasiaat naatsuaqqat tamakkiisumik sunniutilimmik siammakaatinneqartarmata. Qaamaneq aputip ataa aqqusaarlugu siammaattarpoq, seqernulli qinngorneri ulorianartut UV-Bit tamanit tamaaneersutut oqaatigisariaqarlutik. Piffissami, seqernup qinngornerisa ulorianartut UV-B-it takkussimaaruttorfiata nalaani, naasunik qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissaminnik sanaartorsinnaasunik pissaqarputit - tassa orsuaasat ujaqqat qaavini naasartut - tamatuma nalaani ulorianartorsiortinneqarnerpaasartut."

Issuatsiaat ujaqqat qaavini naasartut, sooq taamak malussaritsiginerat paasisaqarfigissagaanni, pisariaqarpoq, pinngortitarsuarmi oqaluttuarisaanerisa ilamininngui paasisimasaqarfigissallugit. Issuatsiaat tamakku marloqiusamik periaaseqartarput: Soorlu imermik milluaasup svampip immallu naasuisa akornanni ikioqatigiittutut ittumik. Immap naasua qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissamik sanaartortarpoq, sukkumillu pilersitsisarluni, svampimut ingerlateqqitassaminik. Svampillu imermik, taratsunillu imermi aqillussarsimasunik pilersuinissaq isumagisarlugu. Tassani oqaatigineqarsinnaavoq, pinngortitat taakkua pisoqaaqisut akornanni alutornaqisumik suleqatigiittoqartoq - ukiunilu untritilinni milionini tamanna atajuarsimalluni. Suleqatigiinneq tamanna mianernartorujussuuvoq, akornuserneqarnissaanillu aarlerineq annertoorujussuulluni.

Misissuisarfinni laboratoriani seqernup qinngornerinik ulorianartunik UV-B-nik qinngortitsisarluni misileraanermi takuneqarsinnaasimavoq, issuatsiaat taakku pinngortitami qinngorfigitittarnernit annerungaanngitsumik qinngorfigitinnermikkut ameraasaasa qaavi aserortartut.

Aamma sananeqaataasa cellini allannguutit takuneqarsinnaasimapput, nalunaaqutaasut tassa, naasut sillimmatiminnik celliniittuni atuivallaalersimanerat. Taamaalillutik allannguutinut allanut qajannarnerulersitsisartunut akiuusinnaannerat annikillisarluni. Kalaallit Nunaanni issuatsiaqarfinni, kiisalu immikkoortitsilluni misissuiffinni tamakkununnga assingusut takuneqarsinnaasimapput.

"Issuatsiaqatigiit taamaalillutik ikiliartortinneqarnissaat naatsorsuutigaara. Issuatsiaallu kiserngoruttussat tassaassapput, issuatsiaqatigiit sumi tamaani nalaatsornerinnakkut seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersuutissaqartut, pissutigalugu, orsuaasat seernaanik illersuutissaqaramik, soorlu naasut allat qutsinnerusut qalipaasersuummik atuisinnaasartut", Ib Johnsen tunngavilersuivoq.

Qaanaami issuuteqarfik issuatsiaanik tuttut nerisaannik kimikinnernik, Cladonia mitisinik akullit.

Kalaallit nunaanni avatangiisinik illersuineq

Kalaallit Nunaanni pinngortitami angalaaraanni suna tamangajammi issuatsiaanik ujaqqani naasartunik qallersimasarpoq.

Issuatsiaat ujaqqani naasartut ukiuni untritilinni, ilami tuusintilinni uumasinnaapput, alliartorsinnaallutillu. Issuatsiaat tamakku qanoq sukkatigisumik naajartortarnerat malittarineqarsinnaasimavoq assilisatigut, ukiut qulikkaarlugit tiguneqartartutigut, taamaalilluni takuneqarsinnaasarput killingisa qalippersimanertut isikkoqartut siaruaakkiartornerisigut.

Alliartorneralli seqernup qinngornerinik ulorianartunit UV-B-nit sunnerneqarnermikkut annikillisinneqassappata, taava taama uuttortaanerit atorsinnaajunnaassapput.

Ilanngulluguli aamma tamanna uumassuseqartut tamarmik eqqorneqaatigisinnaasaannik avatangiisinit sunnigaasimanermut kalerrisaarutaassaaq.

Issuatsiaat ujaqqani naasartut iluamik alliartorunnaarsimappata, tamanna uumasunut amerlaqisunut annertuumik sunniuteqassaaq. Assersuutigeriartigumi tuttut nerisartagaat issuatsiaat ikileriangaatsiassappata, taava tuttut amerlassusaat, allannguutaasullu malunniutaat nakkutigeqqissaartariaqalissapput. Tuttut amerlassusaat minnerunngitsumik issuatsiaanit inuussutissartaqangaatsiartunit, ukiuunerani nerisarisartagaannit killilersimaarneqarput. Tuttullu nerisaat orsuatsiaat ikilissagaluarpata, tamatuma nassatarisussaassavaa, tuttut amerlassusiisa appariaateqarnerat.

Issuatsiaq tuttut nerisaat kimikinneq, Cladonia mitis, peqqissoq,Tisvildemeersoq peqqissoq.

Piniartut upernaleqqaarnerani puisinnialeraangata, tamatuma nalaani piniartut puisillu isaat ulorianartorsiortinneqarnerpaasarput.

"Uanga kalaaliusuuguma, avatangiisillu illersorneqarnissaat soqutigisaralugu, taava taakkununnga annertunerusumik isumakuluutigivallaassanngikkaluarpara. Issuatsiaat allanngoriartornerat isumakuluutigivallaasanngikkaluarpara. Annertunerusumimmi isumaqarnavianngilaq. Seqernummi qinngorneri ulorianartut UV-Bit annertoorujussuanngorunik aatsaat tuttut amerlassusiannut ajoqutaalersussaammata. Inuilli peqqinnissaat isiginnissaallu annertunerujussuarmik isumakuluutigissagaluarpakka. Nunat Issittup eqqaaniittut upernaleqqaarnerata nalaani seqernup qinngornerinik ulorianartunik UV-B-nik annertungaatsiartorsuarmik torarfigineqartarput, Ib Johnsen naggasiivoq.

Issuatsiaat ujaqqat qaavini naasartut tamaaniittuartut, uumassuseqartunut seqernup qinngornerinik ulorianartunit UV-B-nik qinngorfigitissimanermi sunniutaasa misissorneqarnerinut taamaalillutik atorneqarsinnaapput. Issuatsiaat tamakku uuttortaatitut atorneqarsinnaapput. Aseruineq namminermi pingaarnerpaajunngilaq, uumasunulli inunnullu sunniutaasa nagguiat pingaarnerpaalluni.

Uumasuaqqat pingaarutilerujussuit

Ilisimatuut kisimik Kalaallit Nunaanni uumasuaqqanik ilisimasaqarput. Inuinnaat Kalaallit Nunaanni sullinernik ilisimasaqanngillat. Tamanna Kalaallit Nunaanni sullerngit uumasuarsuillu allat pillugit nuannarineqarluartumik siullerpaamik atuakkiakkut allanngortinneqassaaq.

Grønlandsk stylteflue (Datichopus groenlandicus).

Danmarkimi pinngortitami assigiinngitsut tamarmik nuannarineqarluartunik atuagaasivinnik meterit arlalinnik atuakkiaqarpoq, sulilu amerliartorput. Pinngortitaq aliikkusersuutigalugu. Pinngortitaq ilitsorissutsimut annertusisitsisoralugu.

Kalaallit Nunaanni naasut uumasullu ilaat assigiinngitsut pillugit immikkoortumi atuakkat tigoriaannaat saqqummertalersimapput. Massakkumut atuakkiarineqarsimasut uumasut angisuut pillugit imaqarput. Timmissat, miluumasut, aalisakkat. Uumasut uitsatiginartut. Uumasuaqqat taamatulli pingaaruteqartigisut eqqaaneqarsimanngilluinnarput - soorlu ass. sullerngit.

Taamaattumik naqiterisartoq Inger Hauge Nuummi naqiterivimmut ATUAGKAT-nut qinnuteqarsimavoq, Kalaallillu Nunaanni sullerngit uumasuaqqallu allat pillugit atuakkamik naqiterinissaminut Dancea-miit aningaasanik pisimalluni.

"Kalaallit Nunaanni nunami imermiluunniit tarajoqanngitsumi uumasuaqqat pillugit inuit ilisimasaqanngilluinnarnerat aallaaviuvoq. Soqutiginnittunut Kalaallit Nunaanni qaqqani angalaartunut pinngortitami suut nassaarineqarsinnaanerannut periarfissatut siullerpaatut pilersitsinissaq siunertaavoq", taama oqarpoq taassuminnga atuakkiortoq Jens Böcher. Taassuma ukiorpaalussuit ingerlaneranni Kalaallit Nunaata sullerngi misissugarisimavai, pingaartumik sullerngit sikannertuut.

Kalaallit Nunaanni pinngortitaq pillugu immikkoortut pillugit atuakkat tigoriaannaat atuakkallu nuannarineqartut assut amigaatigineqarput. Jens Böchers-ip isumaa malillugu ukiut 50-it matuma siornatigut Danmarkimi taamaattoqarneranut naleqqiullugu ajornerujussuuvoq. "Tamatumunnga peqatigitillugu" Jens Böchers oqarpoq, "uannut ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni sullerngit pillugit suliaqarsimasumut sumut killissimanermut naatsorsuusiornissamut periarfissaavoq qujanartoq. Soorlu ass. Kalaallit Nunaanni sullerngit sikannertuut pillugit ilisimatuutut allaaserisimavakka. Sullerngit taakku allaaserisassartalerujussuupput. Inuunerisa ingerlanerini uteqqittartut, inuunerannik misissuineq, soorlu ass. anarissanut ippernanullu naleqqiullugit allatorluinnaq amerliartortarnerat ilisimaneqanngilluinnangajattoq pillugit oqaluttuartoqarsinnaavoq".

Eqqumeeqaaq ilisimatuut - imaluunniit inuinnaat - ippernat anarissallu ilisimasaqarfiginngimmatigit. Taamaalilluni imaqannginnersaq Jens Böchers-ip „Kalaallit Nunaanni sullerngit uumasuarsuillu" pillugit atuakkiaanik immerneqassaaq. Ilisimasassanik maannamut Kalaallinit allaniillu Kalaallit Nunaanni pinngortitamik soqutiginnittunit ilisimaneqarsimanngitsunik katersineq pineqarpoq.

Jens Böcher

Inuinnarnut ilisimatusaat

Ullumikkut ilisimaneqartut tamarmik ilisimatuunit allaaserineqartarsimapput, inuinnarnit pallitassaanngitsut. Kikkulluunniit tamakkuninnga soqutigisaqartut nalornisoorutiminnut akissutissaasinnaasunik pissarsisinnaanngilluinnartarput. Suliassamik oqilisaaniarluni uumasuaqqat allisitsiuserluni misissuataartariaqanngitsut assigiinngitsunut immikkoortiterneqarsimapput. Tassanilu uumasuaqqanik atsersuinissat kisimik pineqanngillat. Assersuutigiinnariartigumi kalaallit nunaanni pakkalugaq unnuarsiortoq. Taassuma inuunermi annersaa atortarpaa qullugissatut isikkoqarluni. Tassa ukiut arfinillit qullugissatut, sapaatip akunnialunnguini puulinngortuulluni naggataatigullu inerivilluni pakkaluganngortarluni. Ukiuni arfinilinni qullugiaanermi nalaani ukiiffigisarpaa nuna naasoqarpianngitsoq, akuttunngitsumik apummik qallerneqarpiarneq ajortoq. Jens Böcher: "Qullugiaq ukiumi toquusarnissaminut piareersartarpoq stoffinik sukkoqarluartunik soorlu glyserolimik pilersitsilluni. Tamannalu aamminut iluaqusiullugu saperneq ajorpaa, timiminiittut imerpalasut allat qerigaluallaraanngataluunniit, uumaannarsinnaasarporlumi issisiutip ammut -70°C pallikkaluallaraanngagu allaat."

Taamaaliortarnerata assigaa soorlu biilip nillersaataat qerinaveeqqummik immeraanngatsigu. Jens Böcherilu ingerlaqqippoq:

"Inuuneratalu ukiut arfineq marlussaat aallartippat taava puulinngortarpoq. Inerivilluni pakkalussatut uumasarnera sivikitsuaraannannguuvoq, taamaallaat nalunaaquttap akunneri 24-t missaannaanniittarluni. Arnaviaq timmisinnaanani uninngaannartoq, tassa pinngortitaassutsimini suluminik nukiminillu timmissutigisartakkaminik annikillisitsilluinnarsimasoq, puuminiik pakkaluganngorluni anillatsiaannarluni tipinik angutivissat kisimik naamasinnaassaannik silaannakkut siaruarterilersarpoq. Nuliartinnerup kinguninngua nalunaaquttap akunnialunngui qaangiutiinnartut 100-nik manniliortarpoq, akuttunngitsumik puuliuffigisimasami iluani. Inerivissimasut tamarmik pakkalussatut uumanerminni nerinngisaannarput. Angutiviaq nuliartinnerup kinguneralanngua ingerlaannaq toqusarpoq, arnaviarlu mannilioriiginnarluni aamma toqusarluni."

Milugiaq miluuttoq, (Pimpla sodalis). Titartaasoq: Vita Pedersen

Sorlu tassa pikkorissumik ilitsersuisoqarluni filmiliortoqaannakasillartartoq!

Jens Böcher piffissap matuma nalerpiaani Kalaallit Nunaanni sullerngit pillugit saqqummersitsivoq, uumasuaqqat tamakku ilisimaneqarnerulernissaat siaruarterniarlugu. "Taamaalillunga misiliivunga inuit paasitinniarlugit, uumasuaqqat silarsuaanni kusanassussersuarmik pissanganartorpassuarnillu aamma misigisaqarfiusinnaasartoq", Jens Böcher oqarpoq. Saqqummersitsinissamut tamatumunnga sulissutiginnittuusimavoq Georg Nyegaard, Qaqortumi katersugaasivimmi pisortaq.

Tehama bonifatella sulliniusaq, naasup kragefodip sikkersuani mitsimasoq

Sullerngit inooriaasaat

Kalaallit Nunaanni sullerngit ilisimaneqarluarnerpaat tassaapput igutsaat assigiinngitsut marluk: tassa issittup igutsaa aammalu igutsak avannarpasinnerusumiittoq. Tamakkununnga ilisimatuut allaat immikkoortitsinissartik sapingajalluinnartarpaat, uumasuaqqalli tamanna nalunngilaat!

Jens Böcher: "Kalaallit Nunaanni igutsaat assigiinngitsut taakku akornanni eqqumiitsumik inooriaaseqartoqarpoq, tassa igutsak avannarpasinnerusumiittoq issittup igutsaata manniliorfianut iluatsitsiniarluni manniliortarmat. Igutsaat avannarpasinnerusumiittut akornanni igutsannik sulisartunik taaneqartartunik nassaarfiuneq ajorpoq, uffali issittup igutsaa tamatigut sulisartunik taaneqartartunik kinguaassiortartoq, naak avannarpariartortilluni tamakku takussaannginnerujartortaraluartut. Upernaakkut igutsaat avannarpasinnerusumiittut dronningit piaqqiortartut, issittup igutsaasadronningiinit kingusinnerullutik ukiiffigisimasaminniit aniakaalersarput. Issittullu igutsaasa-dronningiata kini ulappuseruttornerani, igutsaap avannarpasinnerusumiittup dronningia takkuttarpoq, dronningilu siulleq toqoriarlugu inissiarisimasaa tiguartarpaa. Tamatumalu kingorna issittup igutsai sulisartunik taaneqartartut, avannarpasinnerusumiittut dronningianut taassumalu kinguaavinut pinngitsaalisaallutik sullissilersarput, tassa angutivissanut nutaanut dronningissanullu nutaanut."

Pakkalugaq unnuarsiortoq,( Gynaephora groenlandica). Titartaasoq: Jakob Sunesen

Atuakkiami "Kalaallit Nunaanni sullerngit uumasuarsuillu allat" tassani ilaatigut pinngortitami paasisat nutaat ilanngunneqartarsimapput. Naak ulloq manna tikillugu Kalaallit Nunaanni toqqaannartumik sullerngit inooriaasaannik ilisimaarinninnissaq pisariaqartinneqarsimanngikkaluartoq, maanna annertusigaluttuinnartumik nuna takusassarsiorfittut-nunaalersimavoq. Inuit illoqarfinni najugaqartut nunaliartalernerusimapput.

"Oqaatiginngikkaluarlugu neriuutigisimavara" Jens Böcher naggasiivoq, "Inuit sunngiffimminni najukkamik qanittuini sullinernik katersuisarnissaat. Tamannami Qallunaat Nunaanni sullinernik ilisimatusarnernut ineriartuutaasimammat."

Minguttoorsuit aqqaneq marluusut

Mingutsitsissutit attartunerpaat nunani suliffissuaqarfiusunit pilersinneqartarput atorneqartarlutillu, Issittumilu katersuussimasut nassaareqqinneqartarlutik - tassa silaannarmi, naasuni uumasunilu nunamiutani imarmiunilu. Issittup avatangiisaasa qanoq isikkoqalersimaneri pillugit allaaseralugit katiterneqarsimasut maanna saqqummiunneqarsimapput.

Suliaq annertoorujussuuvoq. Telefonbogitut issutigisoq. Quppernerit 859-it issittumi avatangiisit pillugit nassuiaatinik nalunaarsukkanik immikkoortitikkanik imalik, taakkua Ilisimatuussutsikkut periaatsit sakkortoorujussuarmik piumasaqaataasut malillugit suliarineqarsimapput. Mingutsitsissutit toqunartut oqimaatsut sivisoorsuarmik peeriartortartut pillugit. Nunalerinermilu naggorissaatit suliffissuaqarfinni nunaatilinnillu atorneqartartut nunanit kiannerusuneerlutik nunanut qalasersuit qanittuiniittunut ingerlaartarnerat sivisooq pillugu. Raatiut qinngornerinik ulorianartunik issittup nunaani mingutserinerit. Kiisalu aamma nunarsuatsinni tamatta inuuffigisatsinni mingutsitsissutit uumassuseqartut akornanni qanoq ilillutik taartigiiaartarneri pillugit.

Misissuinerit tamakku aallartsinneqarsimapput 1991- mi Rovaniemi-minunat arfineq pingasuusut, issittup nunaanik piginneqataasut, ataatsimoorlutik aalajangiussimmata, Issittumi avatangiisit qanoq isikkoqalersimanersut uuttortarneqarlutillu nalunaarsorneqassasut: AMAP-mik suliniut, unaasoq: Arctic Monitoring and Assessment Program.

Kingunerisaalu unaavoq "Arctic Assessment Report", 1998-imi aasakkut saqqummersinneqarsimasoq, taannalu tassaasimavoq, issittup avatangiisaasa qanoq isikkoqalersimanerat pillugu ulloq manna tikillugu, aatsaat taamak sukumiitigisunik itisilikkanik naatsorsuusiortoqarsimanera. Qallunaat peqataatitsinerat Dancea aqqutigalugu akilerneqarsimavoq.

Ilisimaneqartutoqqat

Kalaallit nunaanni ilaatigut tupinnaannartumik alianaatsumi, kalaallit uagullu qallunaat takkuttut pinngitsoorata asalersimasatsinni angalasartugut, siornatigut nunap taamak minguilluinnartigisimasup maanna avatangiisinut mingutsitsissutinik taamak annertutigisunik pilersugaalersimanera atuassallugu sapingajattarsimavarput.

Nalunaarsuinermi pingaarnerpaanut ilaavoq, immikkortortaq mingutsitsissutit uumassuseqarsimasunit pinngorsimasut kitaaniunerusoq suliffissuarni nunalerinermilu atorneqartartut tupinnaannartumik attartuut, maannalu issittumi nerisarineqartut akornanni annertoorujussuarmik akuulersimasut pillugit allaaserinnissimanerit. Toqunartut tamakkua POPŽ-nik taaneqartarput, uanngalu naalisaanerulluni: Persistent Organic Pollutants. Taakkua ajornersaat ilisimaneqarnerupput taaneqartartut "Minguttoorsuit Aqqaneq Marluusut" taakkualu ilisimaneqarnerit ukuupput DDT, PCB, Chlordan, Dieldrin assigisaallu. Mingutsitsissutit toqunartut tamakkua, soorlu assersuutigalugit sullinernut, uumasuarsunnullu ajoqutaasartunut allanut toqoraatissiatut sananeqartarsimapput, kisiannili kigaatsumik paasiartuaarneqarsimapput avatangiisinut aammattaarlu Issittup avatangiisaanut mingutserinermut pisuusut.

Piniartoqarfiusuni puisip neqaa qimminut inunnullu nerisassatut atorneqartarpoq.

Issittumi uumasuni nerisareqatigiittut akornanni mingutsitsissutit qanoq ilillutik annertusiartortarneri ilisimaarineqarput. Taakkuali siaruaakkiartornerinut unitsitsissutissatut periaasissaq amigaatigineqarluni. Toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut siaruaaffigisimasaat, qanoq sivisutigisumik pileriartorsimanerat sunniutigisartagaallu allaaseriniassagaanni, taava issittup ilaani uumasunik assigiinngitsunik misissugassanik qinaasineqartariaqassaaq. Tassa uumasunik misileraatissanik. Issittumi uumasut nerisarineqartut imaanit pisuummata, AMAP-p misileraatissat ilaattut natseq toqqarsimavaat. Puisi taanna issittup eqqaani sumi tamaani uumasuuvoq. Neqaa amialu pissutigalugit piniarneqartarpoq, taamaalillunilu issittumi najugalinni nerisarineqartutut pingaarutilerujussuulluni. Taammaammat najugarineqartuni misissuilluni ingerlanneqartussani pisat neqaannik POPŽnik mingutserisimanernik misissugassanik annertungaatsiartorsuarnik pissarsisoqarsimavoq. Allaaserineqartartut malillugit natseq uumaffigisamini kisiat ikkajunnerusimavoq. "Kisiannili aamma oqajaarpallaarnissaq mianersuutigisariaqarpoq", ilisimatuutut misissuisut naalagaat Rune Dietz oqarpoq, ukiut 20-t kingulliit ingerlanerini natsernik issittumilu uumasunik allanik ilisimatuutut misissuinermik suliaqartuusimasoq. Satellittit atorlugit natsiit sumiinnerinik paasiniaanerni paasisat ersersissimavaat, natsiit sumut tamaannga aamma nuuttartuusut. Uumasut taakku Canadap Kalaallillu Nunaata akornanni imminnut atassuteqaqatigiittarsimapput. Tassa soorlu uumasut Qaanaami (Thulimi) nalunaaqutsigaasimasut, satellittit atorlugit Canada miittut ilaallu Diskobugt-imiittut nassaareqqineqartarsimapput. Uumasut angalaartartut tassaanerusarsimapput inuusukaat. Taamaalillutillu natsiit tamakkua natsernut utoqqasaanerusunut uumasuuffigisaminni aalaakkaanerusunut naleqqiullutik misileraatissatut piukkunnaateqarpallaanngillat. Uumasut utoqqasaanerusut uumaffigisaminni aalaakkaanerupput, ittannerillu taakkuupput, pisarineqarnissaminnut, qassutinut, ulorianartunullu allanut pinngitsoortitsisartut."

Natsiit inuussutigaat qaleruallit assigiinngitsut aalisakkallu, toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik toqunartulinnillu oqimaatsunik akoqartunik allanik assigiinngisitaartunik annertussusilinnik katersuuffigineqarsimasut. Uumasoqatigiikkuutaat tamakku qanoq amerlatigisarnerat najugaqarfinni assigiinngitsuni assigiinngiiaartarput. "Taamaattumik nerisarineqartut torinngitsunik paasissutissiisinnaapput, toqunartunik POPŽnik taaneqartartunik toqunartullu oqimaatsunik akoqartut nunagisani piffissallu qanoq sivisutigisup ingerlanerani mingutsitsinerup annertusiartuaarsimanera nalilerniassagaanni", Rune Dietz oqarpoq.

Kalaallit Nunaata ilaani puisip neqaa suli annertoorujussuarmik nerisarineqarpoq.

Misissuinermi paasisat assigiipput

Toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut ukiuni kingullerni annertusiartorsimanerat nalilerniassagaanni, pissutaasoq isigisassaq tassaavoq - taakkua attartunerujussuat. Tassa imaappoq, piffissaq sivisoorujussuaq qaangiukkaangat aatsaat ajoqutaasinnaajunnaartarmata. Seqqittaatigineqartartoq DDT naluneqanngeqisoq assersuutigissagutsigu, taanna nungukkiartornermini DDEngortarpoq naggataatigullu DDD-ngortarluni. Nungukkiartuaarnerini pinngortartut tamakku aamma ajoqusiisinnaapput, toqunartunut POPŽ-nik taaneqartartunut aamma ilaatinneqaramik. Uumasut imarmiut misissuiffigineqarnerini takuneqarsinnaasimavoq, qilalukkat orsuaniittup DDTp annertussusia milleriarsimasoq, akerlianilli aamma toqunartunit nungukkiartortunit pilersinneqartartoq DDE annertuumik akuulersimasoq, taamaattumillu piffissami 1982-imiit 1996-imut misissuinermi DDTit DDE-llu atugaanerat allannguuteqarsimanngilaq.

Taakkununnga aamma tunngapput toqunartut PCBnik taaneqartartut taakkualu nungukkiartornerminni pilersittagaat assigiinngitsut, minguttoorsuillu aqqaneq marluusut pingajuanniittoq toqunartoq chlordanimik taaneqartartoq annertusingaatsiarsimalluni.

AMAP-p nalunaarsuusiaani "Arctic Assessment Report"-imi toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut siaruaakkiartortarfii aamma allattoqqissaarneqarsimapput. Tassani allaaserineqarsimavoq issittumi qanoq annertutigisumik akuunerisa qanoq assigiinngisitaartiginerat. Piffissap ingerlanerani akuunerata annertusiartorsimanera paasiuminarnerulersinniarneqarpoq, taakkulu aamma uumasunut naasunullu qanoq sunniuteqarsimanersut.

Nunami, imaani, silaannarmilu toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik uuttortaasoqarpoq. Silaannarmik uuttortaasarnerit misissorneqartarneri ingerlaavartinneqarput Svalbard-imi Norgimiittumi, Ellesmere Islandimi Canada-miittumi, Yukon-imi Alaska-miittumi kiisalu Kuussuarmi Lena-mi Sibiria-miittumi. Toqunartoq HCH, bomuldinik naatitsivissuarni sullinernik toqoraatitut seqqittaatitut atorneqartartoq, misissorneqartarpoq Mackenzie River-imi Canada-miittumi, kuussuarni pingasuni Norge-miittuni, kiisalu Ob-imi Yenisey-milu Sibiria miittuni. Misissuinerit tamarmik ersersippaat, avatangiisinut mingutserutit toqunartullit klor-inillu akullit nunarsuup affaani avannarlermi allorniusat sanimukaartut qeqqata missaaniittunit, siornatigut ullumikkullu toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik atuinernit pinngortuusut, toqunartullu tamakku sarfaq anorilu aqqutigalugit Issittup tungaanut ingerlaartinneqartartut.

Tunumi ingasannersaavoq

Alaskami, Canada-milu Tunup kitaaniittuni, kangimullu Svalbard-imi nunami uumasut, naasut, timmissat uumasullu imarmiut misissoraanni, erseqqissumik takuneqarsinnaavoq toqunartut PCB-t, DDT-t HCH-llu kitaaniit kangianut akuunerat erseqqissorujussuarmik annertusiartortartoq. Natsiit Ittoqqortoormiiniittut (Scoresbysund) Tunumiittut annertunerujussuarmik toqunartunik PCBnik DDT-imillu akoqarput, kitaani tasernut naleqqiullugit. Rekortiliisorlu nassaarineqarsimavoq Yeniseymi Sibiriap kuussuaniittoq.

Aammattaaq tamanna nannunut tunngavoq. Toqunartup PCB-p nannuni Tunumi Svalbard-imilu akuunerat maluginngitsuugassaanngitsumik annertuneruvoq Issittup ilaanut allanut naleqiullugit.

Toqunartut oqimaatsunik akullit ingerlaarnerminni nerisareqatigiittuni aqqusaartortartut, timillu pisataasa ilaanni annertuumik katersuuffeqartartut, illua tungaani toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut orsumi katersuuttarput. Toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut aallaavigissagaanni, taava taakkua ataatsimoortunngorlugit kattuttariaqarput.

Timit pisataat assigiinngitsut tamarmik immikkut orsumik akoqarnerat assigiinngisitaartuupput. Taakkuli naqqiissutigissagutsigit, timit pisataat assigiiginnangajammik orsumik akoqarput.

"Natsiit toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik akoqarnerisa tamakkununnga killissareqqusaasoq tikingajalluinnarsimavaat, imarpissuulli Østersøp puisaasa akoqarnerannut sanilliunneqarsinnaanngillat, tassanimi 10-t immaqaluunniit 100-riaammik annertunerusumik akoqarmata", Rune Dietz oqarpoq ingerlaqqillunilu: "Issittumi ajornartorsiutaanerinut patsisaavoq, Canadap issittortaani Kalaallillu Nunaata ilaani inunnit nerisarineqarnerat annertungaatsiartorsuummat. Svalbardimi Russillu nunaata avannarpasinnerusuani tamanna ajornartorsiutaavallaanngilaq, pissutigalugu, tamaani natsiit nerisarineqarnerat annertoorsuunngimmat."

Nannut, natsiit orsuanik kisimik nerisaqartuusut, annertoorujussuarnik toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik akoqarput, puisinut naleqqiullutik immaqa 20- riaammik annertutigisumik.

Svalbard-imi misissuinerit takutippaat, nannut timiminni illersuutissaat artorsaatissinneqarsimasut. Toqunartut PCB-t akuginerat qaffakkiartortillugu, timaanni illersuutissat suli annertunerusumik atorsaatissinneqartarput.

Nannut natsernut naleqqiullugit misissugarineqarnissaat immaqa soqutiginaateqarnerussagaluarpoq, toqunartut timimut ajoqusiisarnerisa ingerlaannaq misissorneqartarnissaat kissaatigineqarsimagaluarpat, illersorneqarsinnaanngilarli najukkani assigiinngitsuni nannut 25-t pisarineqarnissaat, ilisimatuussutsip tungaatigut soqutigineqartut tunngavigiinnarlugit.

Toqunartut POPŽ-inik taaneqartartut natsernut qanoq sunniuteqartarnerat pillugu Rune Dietz oqarpoq: "Natsiit akornanni ataatsikkut angutiviaallutillu arnaviaasunik takussaasoqanngilaq. Malunnartumik allannguutaasunik ujarlissagutta, taava taakkuninnga nerisaqartut misissuiffigissavagut, tassanilu inunni nannunilu allannguuteqarsimasinnaaneq misissussallugu." Taamaammallu nannunik misissuineq maanna aallartinneqarsimavoq. Piniartut Ittoqqortoormiit (Scoresbysund) akissarsiassaqartinneqassapput nannunit pisarisassanit 100- uusunit misissugassanik tigusisarnerminnut. Misissugassat taakkua naammatsilluinnangajalersimapput. Taakkuninngalu misissuinissat ukiuni marlussunni ingerlanneqarumaarput.

Ulormut pisartagaq

Naluneqanngilaq nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisinik mingutsitsisarnernut aalajangersimasunik killissarititsisoqarmat. Allarluinnaavorli, naluneqarmat avatangiisinik mingutsitsinerit ukiut ingerlanerini qanoq allanngorartigisimanersut. Oqaatigineqarsinnaavoq, killissarititaasut pingaarnerpaajunngitsut, mingutitsinerit annertussusiat appariartulersimappat. Aappaatigullu aamma: imaassaaq mingutsitsinerit annertusiartuinnarsimappata, taava killissarititaasut qaangerneqartualissapput. Piffissaq kisimi tassani apeqqutaassaaq.

"Arctic Assessment Report"-imi allattorneqarsimasut najoqqutaralugit naliliiniarnissaq ajornakusoortorujussuuvoq. Ullutsinnut naleqqunnerpaat svenskit tungaaniit suliarineqarsimapput. Tassani ersersinneqarsimavoq, 70-ikkunni toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik mingutsitsinerit malunnartumik appariaateqarsimasut, appariartornerlu tamanna ingerlaannartoq.

Issittumi ilaatigut takuneqarsinnaavoq, mingutsitsinerit annertussusiat piffissap ingerlanerani appariaateqarsimasut, ilaatigulli aamma sumilluunniit tunngavilinnik paasisaqartoqarsinnaanngitsoq. Ilami ilaatigut allaat mingutsitsineq annertusiartortutut isikkoqarmat.

Naatsorsuutigeqqaagassalli amerlaqaat. Soorlu angutivissat inuunertik tamaat toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik timiminni akoqarnertik annertusitikkaluttuinnartarpaat. Arnavissanili tamanna allaaneruvoq.

Arnaviaq inuunermini toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik timimini katersortitsisarpoq. Arnavissalli siullermeerlutik piaqqigaangamik, taakku anaanaminnit toqunartunik annertoorujussuarnik pisarput, arnavissat timaaniittut toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut annikilliartornerat ilutigalugu, tamannami pisarmat immuminnik orsoqaqisumik milutsitsinermik nalaani. Arferit arnavissat eqqaassagaanni, taakku ilaat piaqqaminnik milutsitsisarput ukioq ataaseq affarlu imaluunniit ukiut marluk tikillugit.

Allaaserinnittarfik New Scientist malillugu, arfivik ataaseq misissorneqarsimavoq, paasineqarsimallunilu taanna ukiunik 212-nik utoqqaatigisoq. Uumasoq rekortiliisoq taanna franskit pikitsitsinerat sioqqulluguli inunngortuusimavoq! Tassalu imaappoq, uumasut tamakkua avatangiisinut mingutsitsissutit toqunartut POPŽ- nik taaneqartartut piuleqqaarmatali timiminni katersuutitsilersimassapput. Ilanngulluguli aamma, uumasut tamakku taamak utoqqaatigilersinnaapput pissutigalugu, ittannersuusimagamik taammaattumillu timiminni kingornuttakkanik soqutiginaqisunik peqarsimallutik.

Arfiviit 1930-kkunili eqqissisimatitaalerput, taamaakkaluartorli suli qularnarunnaavissimanngillat.

Massakkorpiaq ajornartorsiutaasoq tassaavoq, piumasaqaataammat ukiuni 7-8-ni immaqaluunniit suli amerlanerusuni misissuinerit ingerlanneqarnissaat, piffissap ingerlanerani mingutsitsinerup annertussusia oqaaseqarfigisinnaalissagaanni. Ilisimatuutut misissuisut torikannersunik oqartinniassagaanni, Kalaallit Nunaanni massakkorpiaq avatangiisinik mingutsitsinerit qanoq isikkoqarnersut, assigiinnassagaluarpaa tullianik arsaattussat inernerinik eqquiniartikkaanni. Tassami arsaattartut nutaat takkussortuarput. Ilaallu arsaannerup ingerlanerani taarserneqartarlutik. Pingaarnerpaasorli tassaavoq: uani pineqanngimmat akeraq ilatsiinnartuusoq.

Canadami allattukkat tutsuiginarnerulaarsimapput. Aammattaarlu akerlianik Canadami ullutsinnut naleqquttunik mingutsitsinerit pillugit paasissutissaqartoqanngilaq.

Maj-ip qaammataani ukioq 2001 Stockholmimi nunarsuaq tamakkerlugu asseqanngitsumik pisimasoqarfiuvoq. Tassani UNEP-mik toqunartut POPŽ-inik taaneqartartut pillugit atsioqatigiittoqarpoq, pineqartullu "minguttoorssuit aqqaneq marluusut" - toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut ajornerpaat aqqaneq marluk - atornissaat inerteqqutaalerpoq. Tamatumali kingunerisassai aatsaat ukiut amiilaarnaannartumik amerlatigisut qaangiuppata, Issittumi malunniukkiartulissaaq. Toqunartut makkua issittup imartaani kaaviiaarsinnaammata ukiuni untritilinni arlalinni.

Kalaallit, avatangiisinik mingutsitsineq pualavallaarnerlu

Pingaartumik Tunumi innuttaasut akornanni toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut annertuumik akuuneri nassaarfigineqarsimapput. Misissuinermilu tassani aamma paasineqarsimavoq, innuttaasut ukiuni kingullerni puallariangaatsiarsimasut. Tamatumunngalu pissutaavoq, Kalaallit Nunanni nunat killiit nerisassaataat nerineqaleraluttuinnarmata.

Nannut Tunumi Svalbard-imilu uumasuusut, nunarsuarmi nannunut allanut naleqqiullutik toqunartumik PCB-mik akoqarnersaapput. Kalaallillumi aamma tamatumunnga rekortiliisimapput. Rekortiliissutit marluk iluarisassaanngivissut.

Nannut inuillu nerisareqatigiittuni qullersaallutik inissisimapput. Nannut nunarsuup ilaani taamak annertutigisumik toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik akoqalersimanerannut pissutaavoq, puisip orsuinnangajaannik inuussuteqaramik. Toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut pingaartumik orsumi akuunera annertusiartortarpoq. Inuit akulikitsumik puisip orsortortartut isumaqarfiginassagaluarput, nannutulli toqunartunik annertuumik akoqarnissaat. Kisiannili piniartoqarfinni najugaqartut, nannut neqaannik nerisarnerat akuttoqatigiiaakanneruni, taava toqunartunik kræftimut aallarniutaasartutut pasineqartunik pisarnerat annertunerulissanngilaq.

"Uppernarssaatissaqanngilagut, Tunumi innuttaasut akornanni toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut ajornartorsiutaanersut. Ajornartorsiutinilli saqqummersoqassagaluarpat, kalaallit siulliullutik eqqorneqartussaajumaarput", Henning Sloth Pedersen, Nuummi nakorsiartarfimmi nakorsaq oqarpoq. Inuillu toqunartunik POPŽ- nik taaneqartartut akuinik misissorneqarneranni oqartussaasoq tassunga tunngatillugu Ittoqqortoormiit (Scoresbysund) Tasiilarlu (Ammassalik) angallavigeqqammerpai. Misissuinerit AMAP-p peqqinnissaq pillugu suliniutaannut ilaatinneqarpoq Dancea-lu aqqutigalugu aningaasaliiffigineqarsimalluni.

1998-imi inuit 15-it Ittoqqortoormiini (Scoresbysundimi) misileraalluni misissuiffigineqarsimapput. Suliap taassuma ersersippaa, uumasut imarmiut inuillu toqunartumik akoqarnerat assigiiginnartoq. Tamannalumi naatsorsuutigineqarsimavoq, tassa assersuutigalugu inuit nannullu nerisareqatigiittut akornanni qullersaallutik inissisimammata.

Peqataasut amerlaqaat

Misissuinerup tamatuma ersersippaa, ilisimatuussutsikkut sukumiisumik misissuisoqarnissaa aalajangerniarlugu, misileraalluni misissuinermi aarlerisaarutaasimasut eqqortuunersut. Misissuinermi tassani Tasiilaq (Ammassalik) aammattaaq ilanngunneqarsimavoq, naatsorsuutigineqarsimammat, Tunumi Kitaanut naleqqiullugu mingutsitsineq annertunerusoq.

Misissuinermi tamatumani aalajangiisuulluinnarsimavoq, inuit misissuinermi peqataasut nalaatsornerinnarmik qinerneqarsimanerat, minnerunngitsumillu misissuinernut takkuttuartarsimanerat. Siornatigut Diskobugtimi misissuinermi tamanna atorneqarsimanngilaq, tamaani peqataasussat 25%-it kisimik ilaannikkut takkuttarsimammata.

"Peqataasussat amerlasuut pissarsiariniaraanni, taava inuit tikillugit oqaluttuarfigisariaqarput misissuinerup sumut atorneqarnissaanik. Inuit amerlanertigut peqataanissartik ajorineq ajormassuk. Akerlianilli ilaarusuttaqalutik", Henning Sloth oqarpoq.

Ittoqqortoormiini (Scoresbysund-imi) Tasiilamilu (Ammassalimmi) katillugit angutit 50-it arnallu suli meeqqiorsinnaasut 50-it (18-niik 45-nut ukiullit) toqqarneqarsimapput. Kalaallit Nunaanni Ukiumoortumik Naatsorsueqqissaartarfimmit peqqissaarulluinnarlugit toqqarneqarsimasut.

Nerisassat peqqinnanngitsut kalaallit ulluinnarni sapaatip akunneranut nerisaanut ilaalersimapput.

"Taava Scoresbysund-imukarpunga", Henning Sloth Pedersen oqaluttuarpoq, "tamannali sioqqullugu telefonit normui atorsinnaasakka pissarsiarisimavakka, paasiniarsimallugulu inuit suli tamaani najugaqarnersut. Inuillu ataasiakkaarlugit telefonikkut imaluunniit suliffiannut atassuteqarfigisimavakka, sinnerilu orniinnartarsimallugit. Nuanninngitsunimmi misigisaqarfiusarsimavoq allakkatigut imaluunniit napparsimavimmi assartuisartut aqqutigalugit nalunaarutinik nassitsisarneq. Ilami soorlu pingaaruteqarnerujussuartut isigineqartartoq nakorsaq nammineerluni ornigukkaangat. Inuit ilisarisimavaannga, pissutigalugu ukiorpassuarni maani najugaqarsimagama, kalaallisullu oqaluttarlunga."

Tamatuma kingunerisimavaa peqataasut 97%iunerat! Misissuinerit imarisimavai: Minuttini 20-ni imal. 30-ni inunnik apersuinerni pineqartarput ulluinnarni atugarisat tassa nerisat, pujortartarnerit, imigassartortarnerit inuulluarniutinillu allanik atuisarnerit, sulianut tunngasut, ilinniagaqarnerit, ilaqutariinni atugarisat, ineqarnerullu tungaa. Tamakku ulluinnarni atugarineqartut inooriaatsinik inuuniarnermilu pisariaqartitanik ersersitsisut.

"Uanga kisima aperssuisuusimavunga", Henning Sloth nassuiaavoq. "Tassa misissuineq assigiiaamik ingerlanneqarniassammat, kiisalu qulakkeerniarlugu, inuit apeqqutinut tamakkiisumik paasinnittarnissaat."

Aammattaaq inuit angissusaat uuttortarneqarpput, oqimaalutarneqarlutik misissugassanillu aassiorneqarlutik. Aassiuinerit toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik akoqarnersut misissuiffigineqarsimapput. Taamatullu aamma orsup seernaa akuusoq nerisat suunerinik ersersitsisartoq aammattaaq misissorneqarpoq. Ilanngullugu aamma timimiittut illersuutissat, hormoninillu taaneqartartut assigiinngitsut oqimaaqatigiinnerat misissorneqarluni. Angutit arnat kinguaassiutinut hormoniinik annertuumik akoqarunik, assigiinnassavaa, soorlu naartunaveersaatinik iisartagartortinneqarunik, taamaalillutillu kinguaassiorsinnaanerat appartinneqarsinnaalluni. Tamanna aamma arnanut tunngavoq, hormoninik naartunaveersaatinut p-pillinut assingusunik pisimagunik, toqunartummi POPŽ-nik taaneqartartut arlallit arnat østrogen-iannut assingusunik akoqarmata.

Killigeqqusaasut

Misissuereernermi naammasineqarsimasut inerneri annilaanganaqaat, qanorlu ingasatsiginerat nalilerniassagutsigit, Canadami killigeqqusaasut assersuutigisariaqassvagut (qallunaat namminneerlutik killigequsassanik peqanngimmata, canadamiulli killigeqqusaat atuinnarlugit) Canadamiut taaguutit makkua atorpaat "isumaalulernissamut killissaq" aamma "iliuuseqalernissamut killissaq". Innuttaasut akornanni malussarinnerpaat tassaapput arnat naartusut.

1998-imi misileraalluni misissuisimanerit taamaalillutik naammattunik uppernarsarneqarput. Toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut akui Ittoqqortoormiini (Scoresbysund imi) uumasuni imarmiuni inunnilu annertuumik atorneqarput.

Nerisassat ileqqutoqaasimasut kinguariartorput. Annikinnerpaanik kalaaliminertortartut, malunnartumik pualanerupput, pissutigalugu nerisartagaat kalaaliminernut naleqqiullugit puallarnarnerummata. Kalaaliminernut sanilliullugit nerisat allanngoriartornerat sukkasimaqaaq.

Pujortartarneq

Uumannami misissuisimanerit assigiinngitsutigut isigisariaqarput. Misissuineq ingerlanneqarsimavoq ukiup 1999-ip aasaani, nunaqarfiillu assigiinngitsut marluk angutitaat 48-t 30-niik 50-inut ukiullit peqataasimallutik, tamarmik tamakkiisumik ilaallu tamakkiingikkaluamik piniartuusut, tamarmillu peqqilluartut, tassa imaappoq, tamarmik timimikkut aalalluartut, qularnanngitsumillu aamma nerisaasa annertussusiat assigiiaartuusut.

Tamanut tupaallaataaqisumik pujortanngisaannarsimasut arlalissuit nassaarineqarput - tassa katillugit 14- it. Siornatigut misissuinerit takutittarsimagaluarpaat pujortanngisaannarsimasut pujortarnerlu ajortut ikittoralaannannguusut.

Uumannami misissuineq asseqanngitsuuvoq, tassa aatsaat siullermeerluni immikkoortitat (gruppit) marluk misissuiffigineqarmata, imminnut assigiittorujussuit pujortartarnerup tungaa kisiat eqqaassanngikkaani.

Uanili malugeqquneqarpoq, misissorneqartut toqqarneqarnikuummata, misissuinermilu atortorineqartut annikitsuinnaammata, taakkualu najoqqutariinnarlugit isummap oqaatiginissaa mianersuuttariaqarmat.

Soorlu amerlanerit nalugunanngikkaat, puallartarpugut pujortartarnerput unitsikkaanngatsigu. Paarlattuanilli nikotini iisartakkanut sanigorsaatinut akuuvoq. Taamaammat misissuinertigut paasissat akornusersorneqarput, tassa pujortarneq ajortut, pujortartartunut naleqqiullutik agguaqatigiissillugu 10 kiilut missaannik oqimaannerusarmata. Tamarmik peqqinnerat assigiimmat, tamarmillu sulilluartuummata, taamaakkaluartorli 10 kiilunik oqimaannerullutik, orsuunerunissaanik isumaqarnartumik. Taamaalilluni toqunartup akuusup arrorsarnissaanut ajornartorsiut pilersarpoq, tassa imaappoq, toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut orsuimmi katersuussimanera aalajangersimasuusarmat. 10 kiilunilli oqimaappallaarsimagaanni, taava toqunartup pualanngitsuni akuusup angeqqataat kiiluni taakkunani annikinnerulissaaq. Tamannami puisini ilisimaneqarmat, tassa toqunartut POPŽ-nik taaneqartartut aasap puisaani saluttuni 15-eriaammik annertutigisumik akuusarmat, ukiup puisaanut pualasuunut naleqqiullugu. Allatut oqaatigalugu tassa imaappoq, toqunartut POPŽ- nik taaneqartartut inummi annertuumik akuusimagunik, taava inuk taanna aasap puisaanik annertungaatsiartumik nerisimassaaq.

Canadami misissuinermi inuit nakkutigineqartumik sanigorserneqarsimapput, tamannalu ilutigalugu toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik akoqarnerat annertusisimavoq. Tassa siornatigut ilisimaneqanngitsunik kukkusunik paasisaqarfik. Naak taamak pisoqaraluartoq, ilimagineqarpoq, tuba nammineerluni aamma sunniuteqartartoq. Paasineqarsimasorlu aamma tassaavoq, anaanaasoq milutsitsiguni, taava meeraq toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunk annertoorujussuarmik pisartoq, anaanaasup toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik akoqarnerata annikilliartornera ilutigalugu. Tamanna aamma uumasuni arnavissanut piaqqanullu atuuppoq.

Imaassorinarpoq, pingaartumik nannut, puisit orsuanik inuussuteqartut, annertuupilorujussuarmik toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik akoqartut. Pisat ukiumoortumik allattorsimaffii najoqqutaralugit ukiumut neqitugarineqartartuni nannut neqaat annertungaatsiartoq inuit Ittoqqorttoormiit (Scoresbysund) nerisaraat. Taamaasorinarporlu, inuit Ittoqqortoormiit toqunartunik POPŽ-nik taaneqartartunik annertunerusunik akoqarnerannut pissutaasoq, nannut neqaanik nerisarnerat.

Niviarsiaqqap appaliarsuup amiata orsortaa milluakusooraa.

Kalaaliminertortarit

"Scoresbysund-imiitillungali assorsuaq tupaallaatigisimasara tassaavoq, inuit Ittoqqortoormiit qanoq annikitsigisunik kalaaliminertortarnerat", Henning Sloth oqaluttuarpoq. "Tamannalu pisimavoq ukiut kingulliit tallimat ingerlanerini. Innuttaasut 60%-iisa missaaniittut sapaatip akunneranut allaat ataaseq inorlugu qaarsillallutik kalaaliminertorfigisarpaat. Annikinnerpaamik kalaaliminertortartut pualanerujussuupput, pissutigalugu, kalaaliminernut taarsiullugit nerisaat allat inuussutissartaqarpiaratik puallarnartuummata. Tamanna nerisaasa allattorsimanerini takuneqarsinnaavoq. Tamanna aamma Uummannami piniartunut tunngavoq, tassa tamaani pujortanngisaannarsimasut 50%-iit naak sulilluartorsuugaluarlutik pualavallaarmata.

Ammassalik allaaneruvoq

Scorecbysundi naleqqiutissagaanni Tasiilami (Ammassalimmi) malunnartumik inuuneq peqqinnarneruvoq.

"Innuttaasut 70%-ii pualasuujunngillat", Henning Sloth-ip pingaartillugu erseqqissarpaa. "Taakku sapaatip akunneranut minnerpaamik ataaseriarlutik kalaaliminertortarput. Nunalu tamakkerlugu agguaqatigiissikkaanni annikinnerusumik pujortartarlutik. 25%-illi kingulliit suliffeqanngitsut atassuteqarfiginiarnerat ajornakusoorsimavoq. Taakku immaralaannannguaq kalaaliminertortarput, pualanerullutik pujortartarlutillu."

Tunumiut taakku assigiinngissutaat malunnartorujussuuvoq.

Tassalu imaappoq, piniarunnaarsimagaanni, tamakkununngalu tunngassuteqartut unitsissimagaanni, taava kalaaliminertugassat annikinnerulissapput.

Tuttut umimmaallu neqaat neqiupput misigisaqartitsisuullutillu

Kalaallit Nunaanni tuttut nujuitsut nujuartallu iluaqutaaqaat. Umimmaalli kisimik aallaaniarluni pisarisassaallutik. Umimmak tuttumut naleqqiullugu sisamariaammik neqimik pissarsiffiusarpoq. Kalaallilli tuttup neqaa piumanerusarpaat.

Eqqarsaatigilluagaassanerluni tuttunik nujuitsunik uumasuuteqarnermik ingerlatsinissap anguniarnissaa imaluunniit tuttunik nujuartanik piniartarneq?

Kalaallit Nunaata kitaani tuttu nujuartat uumasuupput Paamiuniik (Frederikshåb) avannamut Ilulissanut (Jakobshavn). Taakkulu pineqartut tassaapput tuttut eqimattat immikkoortut arfineq pingasut missaanniitut.

Bredefjord-imi nujuitsunik tuttuuteqarneq ingerlanneqarpoq. Tuttuuteqarfik Isortup eqqaani inissisimavoq. Ukiukkut tuttut 5.000-it tamaaniittarput. Ilaqutariit marluk 7-8-nik inoquteqartut ukioq tamaat tuttuuteqarneq inuutissarsiutigaat. Piginnittup aappaa Nuup Kangerluani tuttuuteqarfik atorallarmat tassani tuttuuteqarnermut ilinniarsimavoq. Tuttut Nuup Kangerluani tuttuuteqarfimmiit Kalaallit Nunaata kujataanut nuunneqarsimapput, tamaani tuttuuteqarnermi atortussat arlariit pigineqaleriartormata. Tassa toqoraaveqarpoq, ungalusanik peqarluni, motorilinnillu angallateqarluni, ajornartorsiortoqalissagaluarpallu aamma qulimiguulimmik peqarluni. Aningaasallu kigaakkaluamik sinneqartoorutaasalersut atortussanut allanut pisiniutigineqartarlutik. Siorna tuttut marlunnik tuusintillit toqorarneqarsimapput. Bredefjord-imi tuttuuteqarfik 1973-mi aallartinneqarsimavoq, ullumikkullu Kalaallit Nunaanni kisiartaalluni nujuitsunik tuttuuteqarfiulluni.

Tuttut nujuitsut siulliit Norgemiit Nuup Kangerluanut eqqunneqarsimapput. Tamaanilu tuttunik nujuartanit akoorneqariartulersimallutik. Kalaallit Nunaatali kujataani tuttuuteqarfik aallartissimavoq, tuttut nujuitsut nujuartanit akoorneqarpallaangikkallarmatali. Taamaammat Bredefjord-imi tuttuutigineqartut nujuartanit akuneqanngilluinnarsimasuupput, tassaallutillu Norgemit eqqunneqaqqaarsimasut kinguaavi.

"Tuttut nujuitsut nujuartanut naleqqiullutik allagissaarnerujussuupput Josefine Nymand oqaluttuarpoq. Piffissalli ingerlanerani tamakkua nungukkiartuaarsimapput. Tamanna tuttut piaraanni erseqqissumik takuneqarsinnaasarpoq, tassa tuttunit nujuitsunit imaluunniit nujuartanit pinngortuunersut. Qularnanngilarli tamanna aamma ukiualuit ingerlanerini takuneqarsinnaajunnaarumaartoq.

Josefine Nymand kalaaliuvoq Ph.D.-mullu ilinniagaqartuulluni, taaguut tamanna aqqutissiuussisarpoq ilisimatuutut paasiniaasartutut sulilernissamut. Danceap aningaasanik tapiissuteqarfigisartagaasa ilaannut Grønlands Naturinstitut-imut attuumassuteqarpoq. Massakkorpiaq Josefine Nymand-ip tuttut inuunerat pillugu oqaluttuatoqqat ilumoortullu ersersinniagassat suliaraa.

Nujuitsut nujuartallu

Tuttut nujuitsut nujuartatulli inuupput, ukiakkut toqoragassanik ungoorisarneq eqqaassanngikkaanni.

Tuttut ajornartorsiutaannut ilaatigut makkua ilaapput, miluuttut ajoqutaaginnartut, pingaartumik igutsaat quperlussaat iggiaanniittartut amiiniittartullu. Miluuttut ajoqutaaginnartut tamakku tuttut peqqissuunissaannut pingaaruteqarput, aammattaarlu neqaasa amiisalu pitsaassusissaannut.

Norgemi tuttuuteqarnermik ingerlatsinermi misilittakkat takutippaat,tuttut igutsaat quperlussaannut amiiniittartunut aniguinissamut nakorsarneqaraangata, taava piaqqat neqqaarinnerusartut. Uumasut anginerulersarput oqimaannerulersarlutillu," Josefine Nymand oqaluttuarpoq.

Uumasut peqqissuusimagunik nerukkaatigissaartuullutillu, taava iggiaminni amiminnilu quperlussat atunngingajattarpaat. Uumasut ineriartorluarsimagunik, taava aamma amiinni tamakkuninnga takussaasoqarpiassanngilaq. Pissutigalugu naak allaat amiminni quperlussanik peqaraluarlutik, upernaakkut ameq putoorlugu anillattartunik, taava amiiniittut putuaqqat mameqqittarput, uumasut naammaginartumik nerukkaatissaqarsimappata. Nerukkaatissaalatitsinerulli nalaani quperlussat ajornartorsiortitsingaatsiartarput. Takuneq ajornakusoortarpoq uumasup toqusimaneranut inuussutissaarulluni nukillaarsimanermik imaluunniit miluuttut ajoqutaaginnartut patsisaasimanersut.

Miluuttut ajoqutaaginnartut ajornartorsiutaanerpaasarput, tassa, igutsaat uumasup eqqaani amerlasoorsuullutik timmioraaleraangata," Josefine Nymand ingerlaqqippoq. "Igutsaat iggissami quperlussaliortartut uumasut sorluisa iluanut quperlussaminnik tissalukaartitsisussaapput, amiinilu quperlussaliortartut niuminnik iluaqutserlutik uumasut meqquinut quperlussanik ilioraasarlutik. Tamanna tuttut neriniarnerannut akornusersuutaasaqaaq. Tamaani uninngaarfinniit qimarrattarput, neriniarnerallu nalunaaquttap akunnialussuinik akornusersorneqartarpoq, sullernit ingalatsertarmatigit."

Ajornartorsiut aamma tuttunut nujuartanut atuuppoq. Miluuttut ajoqutaaginnartut tamakku tuttunit nujuitsunit Norgemeersunit 50-ikkunni eqqunneqarsimasunit eqqunneqarsimapput, tuttunullu nujuartanut siaruaassimallutik.

Aallaqqaataaniilli - tassa 1950 sioqqullugu - Kalaallit Nunaanni tuttut amerlasuut nujuartaannaagallarmata miluuttut ajoqutaaginnartut tamakku atorneqarsimanngillat. Nunani allani tuttut nujuartat amerlasuut miluuttut ajoqutaaginnartut inuunerminni atortarsimavaat. Kalaallit piniartut oqaatigaat, miluuttut ajoqutaaginnartut tuttuni nujuartani atugaalermatali tuttut amerlassusiannut sunniuteqarsimasoq takusinnaagitsik.

Silaanaap kissassusia ajunaarutaaqisoq

Ukiup issaasannera tuttut amerlassusiannut ajunaarutaarujussuarsinnaavoq. Anoraasuaq kissartoq takkussimappat, apullu aatsillugu, tamatumalu kingorna issittarsimaguni, taava tuttut nerisassatik tikillugit assaanissaat ajornakusoortorujussuanngussaaq. Tamanna tuttut najortagaanni ataasiakkaani pigajunneruvoq. Ajunaarutaaqisorli pisinnaasarpoq, ukiup siuliani aasaq pitsaasimanngikkaangat. Tassa uumasut aasap ingerlanerani alliartorluarlutillu puallarluarsimanngikkaangata, malitsigisaanillu ukioq issaasattuusimappat - kissatsittarluni issileqqittarlunilu - tamakku kingunerisaannik toqorartorujussuusinnaasarput. Ukiaq isugutattorsuusimagaangat malitsiinarlugulu ukioq sivisullunilu apisorsuusimagaangat tamanna ajunaarutaarujussuarsinnaavoq.

Isortumi piffissat ilaanni uumasut amerlavallaalertarsimapput. Issuatsiaat tuttut nerukkaataat nungussimapput, ukiiviusartut ilaat kisimik pinnatik. Taamaammat uumasut pinngitsaalillugit nuutsinneqarsimapput, taamaalillutik nutaanik ukiivissarsisimallutik. Maanna angalaartarnerit tamakkua tuttut namminneerlutik ingerlattalerpaat. Taamaakkaluartorli suli tuttut nerukkaataasa nerineqarpallaarsimanerat ajornartorsiutaasarpoq.

"Tuttulli piaqqissamaaleraangamik, kikkulluuniit ilungersoraluaqalutik piaqqisarfiiniit ingalassimatissinnaanngilaat", Josefine Nymand oqaluttuarpoq. Kalaallit Nunaata tuttui nujuitsut tupinnaannartumik najukkaminni aalajaatsorujussuupput. Aammattaaq tuttut Kangerlussuup eqqaaniittut taamaapput. Naatsorsuutigisamit annertunerusumik angalaarneq ajorput. Aasami ukiumilu najortakkatik uninngaffiginerusarpaat. Piaqqiorfigisartagaat taanna kisimi kajungersitsisarpoq.

Aaqqissuineq

Grønlands Naturinstituttip ilimagaa Kalaallit Nunaata kitaa tamaat isigalugu tuttut 142.000-it missaanniissasut. 1993-imi upernaakkut tuttut ilimagineqarput 10.000-it missaanniittut. Tamatumalu periarfissippaa 1993-imi 1994-imilu tuttut eqqissisimatilluinnarneqarnissaat.

"Pinngortitat inuunerannik misissuinerup tungaatigut nakkutilliinerullu tungaatigut assorsuaq pakasarneqarpugut", Peter Nielsen, Avatangiisit, Pinngortitarlu pillugit Qullersaqarfimmi immikkoortortami pisortaasoq oqarpoq. "93-94-imi tuttut eqqissisimatilluinnarneqarnissaat suliarigatsigu, naatsorsuutigilluinnarsimavara eqqortumik iliorluta. Tamaginnimmi ilisimaneqarpoq, tuttut amerlassusiat qanoq appasitsigisoq. Imaassinnaavoq kisitsisit eqqoqqissaarsimanngikkigut, isumalluarpallaarsimanngitsugullu, kisiannili ila appasissimaqaat."

Taamanikkut - 1990-imi - oqartoqarpoq, tuttut nerukkaatissaminnut naleqqiullutik amerlavallaartut. "Maannakkuugallartoq", Peter Nielsen ingerlaqqippoq "tuttut amerlassusaat taakkualu nerukkaataat pillugit oqaaserineqartartut eqqissisimasumik tigusassavakka, erseqqinnerusunillu misissuisarnissat utaqqisassallugit. Upperiuminaappoq naasut nerineqarpallaarsimasut, ullumikkumut tuttut amerliartupiloorsimanerat ilutigalugu."

Piniaqqusinngilluinnarnissap tungaanut, tuttut amerlassusaat ilaannikkut aaqqissuussiffigineqartarsimapput. Inuutissarsiutigalugu piniartuusimaguit, qanoq amerlatigisunilluunniit pisaqarsinaavutit. Saniatigooraluguli piniartuusimaguit arfineq pingasunik pisaqarsinnaavutit. Sunngiffinnilu piniartarsimaguit pingasunik pisaqarsinnaallutit. Eqqissisimatitsilluinnarnerulli kingorna piniarneq aallarteqqimmat, pisassat amerlassusissaannik killilersuisoqalersimavoq. Pisassat amerlassusissaannut aalajangersakkat sakkortuut allanngortikkuminaatsorujussuillu.

Ukioq kingulleq (2000) tuttutassat amerlassusissaasa agguataarneqarneri iluarineqanngitsorujussuupput. Nuummi sunngiffimminni piniartartut, iluminni tuttutassiissutigineqartut makitsissutigisarsimavaat, taamaalillutillu kissaateqaraluartut tamarmik tuttutassaqarsimanngillat. Piniartut tamarmik immikkut 25-nik tuttutassinneqarsimapput, taakkualu amerlavallaarsimapput allaat tamakkerlugit pisarineqarsinnaasimanatik tuniniarneqarsinnaasimanatillu. Tamakkulu kinguneraat, tuttutassat amerlassusissaannut killiliussat ajortorujussuarmik atorneqarsimanerat.

Illoqarfiit nunaqarfiillu ataasiakkaat assigiinngitsunik isikkulinnik killilersuiffiginissaat pisinnaalluaraluarpoq. Kommunalbestyrelsimmi killilersuutit iluaqutaanerpaasussamik agguataarsinnaagaluarmatigit.

Piniartilluni misigisat

Kalaallit Nunaanni najugaqartunut uumasut pisarineqarsimasut neqaannik qanoq annertutigisumik pissarsisimanerit neqitugassanik pilersuinermut annertoorujussuarmik pingaaruteqarnerlutik? Ajornanngilluinnartumik kisitsinerup ersersissimavaa, ukioq manna pisassarititaasut, tuttut 24.000-iusut, 800 tonsit sinnerlugit neqqariinnarnik pissarsissutaasussat (tuttu nalinginnaasumik angissusilik neqqarinnersai 35-37 kiiluusarpoq). Tassalu imaappoq, kalaallit tamarmik assigiimmik agguagassarsigaluarunik, taava inuk ataaseq neqqarimmik 15 kiilunik pissarsissagaluarpoq.

"Piniarnermili misigisat aamma pingaarutilerujussuupput", Peter Nielsen-ip tikkuarpaa. "Tamannami ukioq tamaat misigisimasat nuannernersaasa ilagimmassuk. Ukiakkummi silagissuup ataani aavaqatigiinneq, ataatsimooqatigiinnissamut pingaaruteqarluinnarpoq, inuillu tarnimikkut peqqissuunissaannut aamma pingaarutilerujussuulluni. Assigiinngitsorpassuarnummi atuuppoq."

Tuttut nujuartat pisarineqartut tamarmik Kalaallit Nunaanni nerineqartarput. Tuttut nujuitsut avammut tunisassiarineqarsinnaapput, pissutigalugu EU-mit akuerisaasumik Narsami toqoraavimmi toqorarneqartarmata.

Kangerlussuarmi (Sdr.Strømfjord) umimmaat 5.000-it sinneqarput, ukiumullu 1.000-it sinnerlugit pisarineqartarput, tamannalu amerlassusiannut ajoqutaanngilaq. Umimmaat ilaat takornarianit tammajuitsunnannianit pisarineqartarput

Umimmanniarneq

Akiliilluni umimmanniaqataasarnerit aallartinneqarput 90-ikkunni. Kisiannili aamma piniartut, saniatigooralugulu piniartartut tammajuitsussaminnillu piniartartut akornanni isumaqatigiinngittoqanngitsuunngilaq.

"Kangerlussuarmi ajornartorsiutaasut nalunngilagut" Peter Nielsen oqaluttuarpoq, "inuutissarsiutigalugu piniartuusut siulliullutik aallartarput, kingornatigullu tammajuitsunnanniartunit malinneqartarlutik. Nunami uumasoqarfiusumi qimussit snescooterillu atorneqartut amerlavallaarsimagaangata, tassa tammajuitsunnanniat takkutsinnginnerini, taava nunamik attorneqarsimanngitsumik takorluuisimaneq avammut tuniniaruminaatsorujussuusarpoq. Aammami piniartut piniartaasiat, tammajuitsunnanniap iluarisinnaasaanit allaanerussuteqartarmat. Piniartut pisaminnik tassanngaannarnerusumik toqutsisarput. Tassa ingerlaannaq sakkortoorlu, tammajuitsunnannialli nuannisarnermi annersaa atortarpaa, uumasumik pilerigilluinnakkaminik qinaasinissaq."

Piffissat assigiinngitsut marluk umimmanniarfiusarput: Ukiakkut piniarneq - tuttunniarfiup nalaani - ukiuuneranilu piniarneq. Ukiakkut umimmanniarnermut ilaasarpoq imaatigut angalaqqaarneq. Piniarnerlu nunap timaanut qanittumi ingerlanneqartarluni. Taammaakkaluartorli nammattorneq artorsarnartaqaaq, tassa umimmaap atsaatsip neqqaarinnera 100 kiilut missaaniittarmat (anginerpaat 150-iniik 160 kiilut missaanniittarput). Assartorneqarfiit sivisuut ilungersunartullu pissutigalugit neqit tamatigut pitsaanerpaajuneq ajorput.

Ukiuunerani umimmanniartarnerit sapinngisamik sermersuup qanittuani ingerlanneqartarput, taamaalillutik pisarisassat marlunngorlugit avinneqartarput, tassa siulliit ukiakkut nunap timaanut qanittumi ukiukkullu nunap timaani ungasissumi piniagassanngorlugit. Taamaalillunilu aput qimussimik imaluunniit snescooterimik angallavigineqarsinnaasarpoq.

Ukiuni tuusintilinni umimmaat amaqqunut imminnut illersortarsimapput. Taamaammat umimmaat imminnut illersorniarlutik ammaloqisaanngorlutik inissitsitertarput angutivissat ulorianartorsiortitsisumut saarlinngorlutik. Taamatulli pissusilersortarnerat ajornartorsiortitsilersarpoq, tassa umimmaat ataatsimoortut sinneri aalariarneq ajormata, naak angutiviaq ataaseq pisarineqaraluartoq. Taamaappat taava ataatsimoortut tamaasa toqorartariaqassappat?

"Ataatsimoortuni uumasup ataatsip toqunnissaa ajornanngilaq, pissuserineqanngisaannarporlu ataatsimoortut tamaasa toqorarnissaat", Peter Nielsen oqarpoq. Umimmanniartarneq aallartinneqarmat, siullermik soqutigineqarsimavoq angutivissat kisimik piniarneqartassasut, isumaqartoqarmammi, taakkua amerlavallaartut. Kisiannili manna angutivissat arnavissallu piniarneqartarput."

umimmaat tuttulluunniit

Kangerlussuarmi pisat suliarineqartarfiannik pilersitsisoqarsimavoq, tassanilu umimmattarineqartut amerlanersaasa neqaat toqoraavinni pissusiusartutut kusanartumik aggorneqartarput avammullu nunanut EUmut ilaasortaasunut tuniniarneqarsinnaasarlutik.

Umimmattassat Maniitsormiut (Sukkertoppen) Sisimiormiullu (Holsteinsborg) agguartarpaat. Tamannalu aamma allamik ajornartorsiutissartaqarpoq, pissutigalugu ileqquusoq malillugu qimussimik angalasinnaaneq kommuunit taakkua marluk akornanni killeqarfik immat. Imaapporlu tassa, ileqquusut assigiinngitsut marluk kateruuffianni qimussertartut tungaanniit kamassimarpaluttumik oqaaseqartoqartarnera Josefine Nymand qaluttuarpoq.

Ullumikkut Kangerlussuarmi (Sdr.Strømfjord) umimmaat 5.000-it sinneqartut uumasuupput, ukiumullu 1.000-it sinnerlugit pisarineqartarlutik. Tuttut umimmaallu ataatsimoorlutik uumasooqatigiissinnaapput. Umimmaat qoorortani naggorissuni ivigartortarput - tuttulli qutsinnerusuni nerukkaatissarsiortarput, tamaani ivikkat inuussutissaqannginnerusut akornanni. Tuttulliuku umimmannik ingalatserisartut.

Josefine Nymand aperigaanni, nuna kipparissukkuutaarlugu agguataaraanni, taava taakku iluanniittut tuttunit umimmaannillu najorneqarpata, neqitugassat annertunerusarnersut, akivoq: "Tamanna ilisimaneqanngilaq. Aalajangiisuusorli unaavoq, tassa kalaallit umimmaat neqaaninngarnit tuttut neqaanik piumanerusarmata. Kisiannili kalaallit umimmaat neqaanik nerinissartik sungiukkaluarpassuk, taava Kangerlussuarmi umimmaat neqaanik tunisassiat annertunerusumik iluaqutaalernissaat qularnanngilluinnassagaluarpoq."

Sannarlutarsuit vikkinngit nalaaneersut

Qaqortukuluumi oqaluffikoq siunissamut annaanneqarpoq. Dancea-p tapiissutai, A.P.Møllerillu aningaasaateqarfiata oqaluffikoq iluarsartuuterujussuareerlugu qularnaallisippaat. Hvalseyp oqaluffia qarmarneqarsimavoq ujaqqanik sikkigissarluarsimasunik imminnut naammattunngorsarluarsimasunik. Tunngaviali assuarnaqaaq.

Hvalsey-p oqaluffikuata Qaqortup eqqaaniittup ukiut 1100-ukkut atuunnerinili suliarineqarsimasup, suli toqqavimmini napaneranut pissutaavoq, ujaqqanik qarmagaasimagami. Taannalu allamik assissaqanngilaq. Oqaluffiit Island-imiittut taamanersuaq aamma sananeqarsimasut maanna qangarsuarli peerutereersimapput, pissutigalugu qisunnik imaluunniit issunik sanaajusimagamik. Kalaallit Nunaanni qisunnik amigaateqarsimaneq pisuulluni , ullumikkut aalajangiisuulluinnarsimavoq UNESCO-p suliniutaanut "World Heritage områder" qinigassanut taakkununnga ilaatinneqarsinnalernissaanut.

Tassani pineqarput ujaqqat angisoorsuit. Ujaqqat ilaat 4-5 tonsinik oqimaassuseqarput, ilaallu suli oqimaannerusarlutik. Qarmaata issussusia 1 _ miiterit missaanniippoq.

Ujaqqat oqaluffiliornermi atorneqarsimasut peqqissaarulluagaangaaramik, ujaqqat mikinerusut ikorfartuutigalugit aalaakkaassuarmik qarmaasoqarsimavoq. Itsarsuarnitsanik ilisimatuut illuliornermillu ilisimasallit suli oqallisigiuarpaat kalkimik ussissaasiaq ujaqqat akornannut nipinnequtitut atorneqarsimanersoq. Ilisimaneqarpoq ussissaat atorneqartarsimasoq, kisialli immaqa ujaqqanut silarliusunut ussissaataannartut. "Imaassimagunarpoq, ussissaat sipaarneqarsimasoq, imaluunniit napatitsisinnaanera upperineqarpallaarsimanngitsoq", Søren Abrahamsen, Qaqortukuluumi oqaluffikup napparissarneqarnera tamaat ingeniøritut siunnersuisarsimasoq oqarpoq. Taamaakkaluartormi ujaqqat mianersuuteqqissaarlugit qinerneqartarsimapput imminnut naammattunngorsarluarsimasut.

Oqaluffikup qarmaanik iluarsartuussineq

Qarmagaasimasut sinnikuinik iluarsartuussilluni sulineq imaannaanngitsorujussuuvoq. Oqaluffik sanaqqinneqartussaanngilaq kisiannili napparissarneqartussaalluni. Taamaattumillu oqaluffik qalialerneqartussaanani. Peqqusersiornerussanerlunilu nutaalianik atortoqaraanni nutaalianillu iluarsartuuteqaraanni? Rønde-mi Djursland imiittumi Kalø-mi Illussaarsuaasimasup qarmaasa sinnikui iluarsartuunneqarmata, qarmasissianik taamanikkornitsanik atugassanik naammatunik peqartoqarsimanngilaq. Taamaalillutillu qarmasissiat nutaat, pisariaqartitsiffiini atorneqarsimasut, ersarilluinnarsimapput. Hvalsey-mi ujaqqat tamaaniittut atorneqarsinnaagaluarput, takuneqarsinnaallutilli ujaqqat sananeqaqqaarnerata nalaaneersut atorneqarsimanersut, imaluunniit nutaanik kingornatigut ikkussuisoqarsimanersoq, naak Kaløp Illussaarsuarisimasaata qarmaasa sinnikuinut atorneqarsimasutut ersaritsiginavianngikkaluartut. Ilaatigut tamatumunnga pissutaavoq, issuatsiaat ujaqqani naasartut, ujaqqat nunap qaavaniinneranni qummut sammiviini naasarmata. Tassa pinngortitap nammineerluni qalipaasersuinera. Søren Abrahamsen-ip allallu piffissap ingerlanerani Hvalsey-mi oqaluffikup qarmaasa sinnikuinik misissuisarsimasut, nalunaarsorsimavaat, piffissat assigiinngitsut ingerlanerini qarmaata kujammut sammisup nakkaannissaa pinngitsoortinniarlugu ujaqqat suut sanaqqaarneqarnerata nalaaneersut suullu allat naleqqussarlugit atorneqartarsimanersut.

Isasoornissaanut aarlerinartut ukiuni untritilinni erseqqarilluinnarsimapput. 1828-mi umiarsuarni sakkutuunut naalakkat mikinerit ilaata W.A.Graah-ip assuarliutigisimavaa imanna; "Tunngaviata ammut uinganera pissutaasimagunarluni, qarmaa taanna aatsaat maanna ueriartulersimassaaq; taamaattumillu anorinut aserorterisunut suli sivisunerusumik akiuunnissaa ilimanaateqarpallaanngilaq".

Sakkortuumik assarnertarnerata tamaani anoraagajunnerusup, saniatigullu erngup oqaluffikup toqqavia qajannarsisissimavaat. Malunnarluarpoq, qarmaata kujammut sammisup ueriartorfiata nalaaniittup, nunap iluani oqaluffikup ataani imeq kuuttoq annertunerummat.

Ilimanarpoq qarmaata kujammut sammisup ueriartulernera aallartereersimassasoq, oqaluffiup sanallugu naammassineqarnerata kinguninnguatigut. Ueriartorluni ajorseruttorami qarmaani kujammut sammisumi 52 centimiiteriusimavoq. Pissutaasoq: Toqqavia sannarlutarsuummat. Ilami toqqaviata ilaani issortalluuniit piiarneqarsimanngimmata. Assatat, oqaluffiup sananeqarnermini tunngavigisai, kigaatsumik appariartortillugit, qarmaa kujammut sammisoq ilaaqqussimavoq. Naak oqaluffiup takussaasortaa kusanasaarlugu sananeqarsimagaluartoq, toqqavia sullarlutarsuuvoq. Ataatsimummi tamaat oqaatigissagaanni tassaavoq, vikinngit nalaanni illuliorluni sannarlutarsuit.

Taanna tassaavoq vikinngit nalaaneersunit sinnikunit tusaamaneqarnerpaaq, Hvalsey-llu oqaluffia kingulissatsinnut qulakkeerneqarpoq. Kalaallit Nunaata Katersugaasiviata Danceamit tapiissutit kiisalu "A.P.Møllerip nuliatalu nalinginnarnut atugassanik aningaasaateqarfiat" iluaqutigalugit oqaluffikup qarmai iluarsartillugillu napparissartissimavai, taamaalilluni suli ukiuni tuusintini napaqqittussanngortillugu. Qarmaata kujammut sammisup napparissiteqqinneranut atorneqarsimapput napparissaatit donkraftit 30 tonsinik hydraulikkitallit. Toqqaviata qajannaaqqutissai qarmaata napparissiartornera ilutigalugu ikkussuunneqarsimapput.

Qaqortoq isumaqarpoq "nuna qaqortuusoq". Qularnanngitsumik ateqaammut pissutaasimassaaq, immaqa Hvalseyp oqaluffiata sanaqqaarnermini qaqortumik qalipanneqarsimanera, taamaalillunilu nunami toqqavigisamini ersareqaluni inissisimaffimminut kangerluit qinnguinut, tamaani Eriup Aappalaartup illoqarfiata Brattahlid-ip, biskoppeqarfiusimasup Gardar-ip Hvalsey llu oqaluffiata inissisimaffigisimasaannut ateqaataalerluni.

Hvalseyp oqaluffikuata qarmaata sinnikua tassaavoq oqaluffikunit qallunaatsiaat nalaaneersunit allanit attartunerpaasimasoq.

Kisiannili tamatuma eqqaani kisiartaalluni oqaluffiusimanngilaq. Ikinnerpaamik oqaluffiusimasut arfinillit assanneqarsimapput. Taakkulu saniatigut aamma naasorissaasutut najorneqarsimasuni oqaluffiusimasut arlallit. Taakkua soorunami mikisunnguusimapput. Eqqumeequtigaalli, Island-imi oqaluffinnik sanariaatsinut assingusunik sananeqartarsimanngimmata. Islandimi ulloq manna tikillugu oqaluffiit qisunnik imaluunniit issunik qarmarlugit sananeqartarsimapput, mikisunnguusarsimallutillu. Kalaallit Nunaanni oqaluffiit qallunaatsiaat nalaanni sananeqartarsimasut anngajaarsuusarsimapput ujaqqanillu qarmagaasarlutik. Qarmaat qarmaariaaseq siuarsimarpaloqisoq atorlugu sananeqartarsimapput, tassa ujaqqat issusuut saattullu nikerartaalluarlugit, Hvalseyp oqaluffikuata qarmai igalaartaqarput, ilummut sammineri silissiartuaartunik, soorlu tuluit nunaannut nuussoruttulernerup nalaani oqaluffiliornermi periaaserineqartarsimasut assinginik. Tamannalu qallunaatsiaat Island-imi ilikkarsimanavianngilaat. Akerlianik sanariaaseq tamanna Tuluit Nunaata Qeqertaanni ilisimaneqarpoq. Ilimanarsinnaavoq oqaluffilioriaatsip tamaanngaanniit Kalaallit Nunaannut eqqunneqarsimanissaa.

Ilimanarpoq ajoqutaasoq pinngoreersimassasoq oqaluffiup naammassineqarnerata kinguninnguatigut, tassami issoq toqqavianiittoq, ujaqqat naqitserujussuarnerisigut appaallassimammat.

Paasisat kingulliit

Nalaatsornerinnakkut Hvalseyp oqaluffia qallunaatsiaat Kalaallit Nunaanniisimanerannut kingullerpaamik imaalilluni uppernaatissaqarfiulerpoq. Ulloq 16. september ukioq 1408 Thorstein Olafssøn Sigrid Bjørnsdatter imut Hvalseyp oqaluffiani katippoq. Tamatumalu kingorna qallunaatsiaat sunnguamilluunniit tusarfigineqaqqinngillat.

Ilisimasassarsiortartut arlalissuit ukiut 1900-ukkut aallartsinnerat tikillugu qallunaatsiaat kinguaavinik ujarlertarsimagaluarput. Iluatinngitsumilli.

Qarmaata kujammut sammisup qajannaallisarneranut kivittaatit donkraftit 30 tonsinik hydraulikkillit atorneqarsimapput, taamaalillunilu tassa qallunaatsiaqarsimaneranut eqqaassutissatut ataqqinarnerpaatut kingulissatsinnut eqqanaarneqarpoq.

Eqqaavissuaqarfinniit maanna perlukut nutaaliaasumik isumagineqartalernerat

Perlukut ulloq manna tikillugu Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutaasarsimapput.Oqaatsilli aallartissutsissat ukuupput: Ikuallaasarnerit, piiaasarnerit, katersuisarnerillu

Naak Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imminnut aqqusinertigut attaveqanngikkaluartut, biilit amerlaqisut eqqaavimmut iginneqartarput, pingaartumik assigiinngitsunik sanaartornernut atorneqartartut.

"Ilaatigut pisut ilagisimavaat, ikuallaasarfittaarsimagatta, taamaattumillu katersorneqaannartussaagaluit ikuallattalersimavagut, kiassarnermullu iluaqutigilersimallutigit." Jesper Møller, Sisimiuni kommunimi ingiøriusup isertorsinnaanngisaminik tamanna usorsisimaarutigaa, tamannalu uanga nammineerlunga ilalersorluarlugu paasivara. Uangami ukiut marluk matuma siornatigut eqqaavimmi tassanerpiaq nikorfasimavunga isiginnaarsimallugillu perlukut miiterinik marlussunnik issussuseqartut kvardratmiiterinik unteritilinnik marlunnik annertussusillit, maanna manissilluinnarsimavoq assanneqarsimasunilu sinaakkuserneqarsimalluni. Assakkat sinaakkusersuunneqarsimasut uterfigeqqikkumaarpagut. Perlukut illoqarfimmi ikuallaasarfiup nutaarluinnaap ikuallattarsimavai. Kiserngorussimappullu ikuallaanermi arsakut sinnikorisimasut qaleriiaarsimasut. Aammattaaq ikuallaanermi arsakut kiserngorussimasut uterfigeqqikkumaarpagut.

Ukiorpassuit ingerlanerini Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu perlukut anigorniarnerat ajornartorsiutaasimavoq. Kisiannili 90-ikkut qiteqqunneranni Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pitsanngorsaatissanik pimoorussanik eqqakkat tungaasigut suliaqarsimapput, 1996-imilu siunnersuisarfiup Carl Bro A/S-ip Danceamit tapiiffigineqarluni suliarisimavaa Kalaalit Nunaanni eqqakkat qanoq ilillutik qaangerniarneqarnissaat. Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut sulissutigisassatut piareersaatit tusaatissatut tigusimavaat, taamanikkumiillu annertuunik pisoqarsimavoq. Namminersornerullutik Oqartussat kommuuneqarfiit isumaginninnissaannut aningaasanik immikkoortitsisimapput, Dancealu aamma kommuuneqarfinni suliniutaasunut assigiinngitsunut tapiissuteqartarsimavoq.

Aningaasat ilaatigut Sisimiuni ikuallaasarfittaamut atorneqarsimapput. Tassani illuliornermi sinnerlukut igitallu assigiingitsut assigiimmik atorneqarsinnaasunngorlugit ataatsimut katersorneqartarsimapput, taamaalilluni ikuallatassat naligiiaarnerulersimallutik. Ikuallaasarfik qarasaasiatigut aqunneqarpoq, inummillu ataatsimik ingerlanneqarluni, taassuma videukkut takusinnaavai, ikuallaasarfimmi qitiusumi qanoq ingerlasoqarnersoq. Sissuerutillu ilaanni assit soorlu qunnermik takutitsiinnartartut.

Innaallagissamoortut filterit atorlugit avatangiisinut piumasarineqartut malillugit minguiarneqartarput, Qallunaat Nunaanni Avatangiisinik Pinngortitamillu Qullersaqarfimmiit piumasarineqartut naapertorlugit. Mannalu tikillugu ikuallatat sinnikui arsaallu toqunartunik oqimaatsunik akullit katersorneqarallarput.Ulorianartumik aqerlumik akullit, pingaartumillu kanngussaat, annertunerupput Qallunaat Nunaanni ikuallaasarfinnut naleqqiullutik. Sooq, aperivunga? "Perlukunik immikkoortiterisarnerput suli pitsaanerulersimanngilaq. Atortunut innaallagissamoortunut, qulliillu pærii sipaarutaasartut allallu tungaasigut.Jesper Møller akivoq, Kalaallit Nunaanni innutaasut,Qallunaat Nunaanni innuttaasutulli annertutigisunik eqqaasarnerat pillugu. Pisiareriarlugit naggataanut igitsisarnerit Kalaallit Nunaanni Qallunaat Nunaannitulli ajortigimmata.

Eqqakkat avatangiisinut ulorianaateqartut

Eqqakkat avatangiisinut ulorianaateqartut annikillisarniarlugit pilersaaruteqartoqarpoq, tassa nutaaliaasunik perlukut tamakkua katersorneqartarfissaannik pilersitsinissanik. Immikkortiterisarnissaq piumasaqaataavoq, tamanna Kalaallit Nunaanni ileqquusimanngitsoq. Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigalugit sulissutiginiarneqarpoq perlukut immikkoortiterneqartalernissaat.

Kalaallit Nunaata silaannaata mersernaqisup suut tamaasa nungutsissinnaaneq ajorpai.

Qanorli ikuallatat arsakui pineqartassappat? Avatangiisinut Pinngortitamullu Qullersaqarfiup periarfissat assigiinngitsut misissuiffigai. Ajornartorsiummullu qaangiissutissatut ilimagineqarpoq Kalaallit Nunaata ilaanni sinnikut tamakkua katersorneqartarnissaat.

Danmarks Tekniske Universitetimi (DTU) soraarummeerutaasussamik misissuisoqaqqammerpoq, sinneruttunik katersuisarfissaq Sisimiuni inissinneqarsinnaannginnersoq pillugu. Qoorortaq Sisimiuni ikuallaasarfiup eqqaaniittoq misissorneqarsimavoq. Qoorortarlu taanna nunap timaani tatsit imeqarfiit qanittuani inissisimanngilaq. Qaqqajunnap ujaraannaasup ataa sioraqarlunilu ujaraarartaqarpoq. Suliaqartut malillugit innersuussutigineqarpoq tamaani ikuallatat sinneri arsakuilu katersorneqartalernissaat, tamanna allamut atorneqassanngippat. Katersorneqartalernissaat tassa kingullerpaamik inissiiviusussaassaaq, tassami sinnikut ulorianartut kimittorsimangaaramik, nunarsuarmi sumiluunniit kaaviiarteqqinneqarsinnaajunnaarmata.

Ungasissumiit kiassagaaneq - qujanaq!

Ikuallaasarfiup tunuani aqqaneq marlunnik kissarnermut aniatitsiveqarpoq, tamannali asuli qupaloraarsunnut oqorsisimatitsiinnartarpoq. Taamaanneralu malunnartumik Jesper Møller-imut puffassaataavoq. "Massakutut itsillugu, perlukunik ikuallaanermi kissarnermik pilersitsisarnerata 25%-ia kisiat atortarparput. Kissarneq ungasissumiit kiassaavinnut ingerlatinneqartarpoq. Kissaatigisamalu annerpaartaraat ungasissumiit kissarnermik pilersuiffiusut allilerneqarnissaat", Jesper Møller oqarpoq.

Taamaaliornissarli akisoorujussuuvoq. Kissarnermik ingerlatitseqqittarfiit ruujorit miiterimut 5.700 koruuninik akeqarput.

Qoorortarli uterfigeqqeriartigu. Tikeraarninni siullermi ilisimatooq Arne Villumsen DTU-meersoq oqaloqatigisimavara, ulorianartut oqimaatsunik akullit qanoq ilillutik eqqaaveqarfimmiit nunap qaleriiaarneri aqqutigalugit ammut koorusaartarnersut. Taamanikkut ulorianartut oqimaatsunik akullit kigaatsumik erseqqissumilli immap tungaanut ingerlaalersimanerat naatsorsorneqaleruttorpoq.

Ukiut tulliuttut ingerlanerini Kalaallit Nunaanni illoqarfiit tamarmik perlukunut ikuallaasarfeqalissapput.

Maannakkut eqqaaveqarfiup ilaa torersilluinnarsimavoq, ilanngulluguli kussiortoqarsimalluni, ingerlaannaq imaanut kuutsitsisunik. Ulorianartut oqimaatsunik akullit siornatigut ajortuliaasimasut suli immap tungaanut ingerlaarput, kisiannili siornatigutut kimittutigiunnaarsimasut.

Sisimiuni ikuallaasarfik kisiartaanngilaq. Illoqarfiit annersaat pingasut aamma ikuallaasarfeqarput: Nuummi (Godthåb) ikuallaasarfik ukiuni 12-ni atorneqarsimavoq, Qaqortumi (Julianehåb) ukiuni pingasuni. Aasianni (Egedesminde), Maniitsumi (Sukkertoppen) Ilulissanilu (Jakobshavn) ikuallaasarfissanik pilersitsinissat suliniutigineqarput. Ukiullu amerlavallaanngitsut qaangiuppata illoqarfiit anginerusut tamarmik ikuallaasarfeqalersimassapput.

Siullermik ikuallaasarnissaq

Nuummi qitiusumik inissitsiterneqarsimasuni, kultuurikkut illorsuup Katuap eqqannguani Kalallit Nunaanni kommuneqarfiit kattuffiat (KANUKOKA) inissisimavoq. Tassani Jens Romerdahl teknikkip tungaanut, avatangiissinut illoqarniarnermullu siunnersortitut qullersaavoq. Taanna Kalaallit Nunaanni perlukut qanoq suliarineqartarnissaannik piareersaasioqataasimavoq, Martha Labansen-ip akisussaalluni oqartussaaffigisaanik. Qanoq ilioriaasissat saqqummiunneqarsimapput Namminersornerullutik Oqartussat 1996-mi suleriaasissatut pilersaarusiaat malillugit. Jens Romerdahl oqarpoq. Sulissutigeqqaagassat tassaapput ikuallaasarfinnik pilersitsinissat, perlukut initoqisut takussaaqisullu piiarniarlugit."

Pappiaqqat uuliallu atorunnaarnikut ikuallaanermi ikummarissaataasarput. "Siullermik Kalaallit Nunaanni kissarnermik kiassarnermut atugassamik iluaqutaasussamik pilersuinissamut ikuallaasarpugut, Atlantikoq ikaarlugu kiassarnissamut pilersorneqarnissaminngarnit", Jens Romerdahl oqarpoq.

Tullinnguuttorlu tassaassaaq perlukut avatangiisinut ulorianaatillit qanoq iliuuseqarfiginissaat. Kommunit tamarmik ukiuni arlalinni perlukunik avatangiisinut ulorianaatilinnik suliffeqarfimmut MOKANA-mut Aalborg imiittumut utertitsisalereersimapput, ilaatigut biilit kemikaliallu.

Arsakut ikuallanneqarsimasullu sinnikui umiarsuakkut Qallunaat Nunaannukaanneqarneq ajorput "Takorloorsinnaavara, ikuallatat sinnikui aqqusiniornermi atorneqarnissaat, aqqusinerni aputip aakkiartornerata salinneq ajugaanni. Arsakulli qularnanngitsumik katersorneqartarsimassagaluarput", Jens Romerdahl oqarpoq.

Siornatigut eqqaaveqarfiit uuliamut nappartat annertunersarisarsimavaat. Aana Qeqertarsuarmi (Godhavn) eqqaavik - igitsisarfik, 1991-mi. Ajornartorsiut immikkut ittoq tassaavoq uuliap nappartai siornatigut ilisimasassarsiortartut asimi qimaannartarsimasaat.

Avatangiisit pingaartissigit

Aningaasat avatangiisinut tunngasunut tapiissutaasartut allanngortitsisimappat? "Aap", Jens Romerdahl aalajangersimarpaluttumik nipeqarluni akivoq. "Soorlu assersuutigalugu Sisimiuni ikuallaasarfik 25-30 miliuuninik akeqarpoq. Aningaasartuutissat Namminersornerullutik

Oqartussat kommuunillu agguataartarpaat. Qallunaat naalaagaaffiata komuunit namminneq aningaasartuutigisassaannut miliuuninik arlaqartunik tapiissuteqassappat, taamak aalajangerneq ilorfaallaataassaqaaq." Qaquguussagaluarnersoq Kalaallit Nunaanni perlukut immikkoortiterneqartarfissaannik pilersitsisoqassanerluni? "Kikkut tamarmik tamanna takorluugaraat", Jens Romerdahl naggasiivoq. "Uanga nammineq isumaqarpunga tamakkununnga assingusumik pilersitsisoqarumaartoq.

Qallunaat Nunaanni inuiaqatigiit tamakkerlutik aningaasat ataatsimut isertittagaasa 5%-ii silaanaap minguinnerulernissaanut atorneqartarput, eqqakkanut kuutsinneqartartunut, perlukunut allanullu avatangiisit pillugit suliarineqartussanut.

Kalaallit Nunaat aamma perlukut suliarineqartarnerisa tungaatigut Naalagaaffeqatigiinnerup Iluani peqatiminut annertunerujartuinnartumik assinguneruleriartorpoq.

Pinngortitamik atuinerup isumaqatigiissitsinerillu atortinneqarnissaasa pingaaruteqassusiat

Timmissat aallartartut pineqaraanngata, nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissutissat pisariaqartarput. Soorlu assersuutigalugu appat nunap ilaanut nuttartuusarmata, pisariaqarpoq, piniartut piniarfinni assigiinngitsuni najugaqartut pissutsit appat ataatsimut kattullutik qanoq amerlatiginerinut tunngasut ilisimasaqarfiginissaat. Uumasut inuunerannut tunngassuteqartut katersortarfinni sukumiisumik eqqartorneqartassapput.

Ajornannginnerpaassagaluarpoq, naammattunik timmiaqarlunilu aalisagaqartuugaluarpat. Inissaqarluaraluarpatalu. Kisiannili Kalaallit Nunaanni taamaanngilaq. Naammattumik inissaqanngillat, pissutigalugu inuit illoqarfinni nunaqarfinnilu katersuussimammata, sammineqartartullu - tassa piniarneq aalisarnerlu - tamanna pissutigalugu najukkani qanittuni taamaallaat ingerlanneqartarmata. Kalaallit Nunaanni inuit amerlavallaaqaat, nunap pissarititai kisiisa atorlugit inuuniuteqassagaanni.

Aammami taamaattoqassanngilaq. Kisiannili timmissat aalisakkallu inunnit sunngiffimminni piniariarlutillu aalisarusuttartunit annertunerusumik atorneqariartortillugit - soorlu Qallunaat Nunaanni taamaattoq - pisariaqalersimavoq nunamik taassumalu tunniussinnaasaanik atueqatigiinnissamut tunngasunik najoqqutassaqalernissaq.

Tamanna assigiinngitsutigut pisinnaavoq, tamakkulu immikkoortumi uani sammineqassapput. Taakkua saniatigut aamma pineqarpoq, pisariaqarnersoq, nunamik taassumalu tunniussinnaassaanik atuisarneq pillugu oqallittarneq ingerlanneqartuassanersoq. Tamanna ataatsimoorluni aalajangerneqartariaqarpoq, tassa nunami innuttaasut nunarsuullu sinnerani najugaqartut peqatigalugit. Soorlu tassa, nunaqarfimmi piniartut eqqumiigisimassappassuk suna pissutigalugu mitit ikiliartuinnartut, taava taakkua nunaqarfinni allani piniartoqatitik atassuteqarfigissavaat, paasiniarlugu tamaani aamma mitit ikiliartuinnarsimanersut, tamatumalu kingornatigut uumasut inuunerannik misissuisartut saaffigineqarunik oqaatigisinnaassavaat mitit Kalaallit Nunaat tamakkerlugu imaluunniit nunarsuaq tamakkerlugu ikiliartulersimanersut.

Piniartarfiit assigiinngitsut atuipiluffiusartut

Appanik atuisarneq assersuutigeriartigu. Paasisat ersarilluinnarput: Appat piniarfinni assigiinngitsuni piniapilunneqartarput, nunarsuarli tamakkerlugu navianartorsiortinneqaratik. Tassa imaappoq, ataatsimut atuisitsinissat peqqissaarussanillu isumaqatigiissitsiniarnissat pisariaqartinneqarput, takuneqarsinnaalersimammat, piniartut akornanni nalornisoortoqartartoq, tassa appat pisarisimasatik namminneq qanittuminni pisuunersut imaluunniit piaqqiorfinnit allanit pisuunersut nalusarmatigit.

Uumasut inuunerannik paasiniaasartut paasisamik inernerinik qularpallaarneq ajornerannut pissutaasarpoq, nunarsuaq tamakkerlugu uumasut inuunerannik paasiniaasartut imminnut suleqatigiittarmata. Paasisat amerlanersaat pisarput nalunaaqutsersuinerit aqqutigalugit. Timmissanik nalunaaqutsersuisarneq taakkulu nassaareqqinneqartarneri aqqutigalugit timmissat ingerlaartarfii pingaarnerpaat nalunaarsorneqarsimapput, nalunaaqutsersuisarnerillu atorlugit takuneqarsinnaalersimavoq timmissat ukiup ingerlanerani qanoq ilisukkut sorpiamiittarnerat.

Kalaallit Nunaanni appat piaqqiortarfii assigiinngitsut katillutik 23-upput. Ukiumullu appat 200.000-it 400.000-illu akornanniittut pisarineqartarput. Appalu nunap timmiaanni nujuartani pingaaruteqarnerpaasoq, Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarneranut ukiumut miliuunit pingasut aqqaneq marlullu akornanni isertitsissutaasarpoq.

Kalaallit Nunaata kitaata avannarpasinnerusuani appat piaqqiorfii anginerpaat ilaat tassaniipput, tamannali inukitsunnguuvoq. Tamaani appat ammerlassusiat naammaginakannersumik ingerlavoq. Kujammulli ingerlaaraanni tamaani ajornerullutik. Pingaartumik Upernaviup kujammut pigisaani, Uumannap komuuniani Diskobugtimilumi appat piaqqiorfinniittartut ikileriarsimaqaat. Ukiut 50-it ingerlanerini piaqqiorfiit ilaat 50-90%-inik ikileriaateqarsimapput. Piaqqiorfiit arlaqaqisut appaarutivissimapput.

Diskobugtip kujataani piaqqiorfiit mikinerusut arlallit tassaniipput. Ilaat appaarukkiartortut. Ilaat taamaaginnarput. Ataaserli appaqarneruleriartortutut isikkoqarpoq. Piaqqiorfiilli ataatsimut isigalugit annertoorsuunngillat, taamaattumik ataatsimut isiginerini, ilaasa kinguariartarnerat ilaasalu siuariararnerat apeqqutaavallaanngillat.

Kitaata sineriaaniit tusagassat pitsaavallaanngillat

Soorlu nalunngikkipput, appat oqaatigineqartarnerinut tunuliaqutaasunik inoqarpoq. Flemming Merkel Grønlands Naturinstitutimeersoq aammalu Knud Falk Dansk Polar Center-imeersoq marluullutik timmissanik ilisimatuutut appat pillugit annertuumik suliaqarsimapput. Ukiut ingerlanerini appat pillugit misissuisarnerit Dancea mit akilerneqartarsimapput. Flemming Merkel aperisimavara, piniartut appanut tunngasunik nalinginnaasunik ilisimasaqarnersut. Piniartarfimminni pissutsit tamakku nalunngilaat. Kalaallilli Nunaanni pissutsit qanoq isikkoqarneri tamakkerlugit ilisimasaqarfiginngilaat, Flemming Merkel akivoq. "Tamannalu isumaqarpoq, sukkavallaartumik tunngaveqarnerarlutik paasisaqarnerartarput, takugaangamikku piaqqiorfiit eqqaminniittut kinguariartortut, tamakkulu tunngavigalugit imannak paasisarpaat, tassa appat allanik piaqqiorfeqalersimasut."

Appat aappariit ukiut tallimat ingerlanerini annerpaamik arfineq pingasunik amerlassuseqalersinnaapput.

Paasisallu kingulliit imaapput, tassa Upernaviup pigisaata kujasinnerusuani appat amerlassusii kinguariartuinnartut, tamannalu aamma Ilulissanut tunngavoq. Uumannami appat piaqqiorfii appaarutivissimapput. Qaqortullu eqqaani appat piaqqiorfiat anginngikkaluartoq aamma appaarukkiartorpoq. Taamatullu aamma pisoqarpoq Tunumi (Ittoqqortoormiini) piaqqiorfinni marlutuaasuni.

Appat piniarfiit ilaanni kinguariartornerannut pissutaasut pillugit, Knud Falk oqarpoq: Piniartarneq pisuunerpaavoq. Appallu piaqqiorfimmi nalaaniinnaq najortagaanni ajornartorsiortoqarpoq. Kalaallit Nunaata kitaata kujataani ukiukkut appat piaqqiortuungitsut pisarineqartarput. Upernaakkulliuna appanniartarneq ajornartorsiutaasoq. Pingaartumik Upernaviup pigisaani illoqarfinnut qanittuni, kiisaliuna aamma Tunumi appat amerlassusaat ikilisarneqarujussuartartoq."

Ukiumut appat pisarineqartartut 200.000-it 400.000- illu akornanniittut ilaat, 80%-it Kalaallit Nunaata kitaata kujataani ukiukkut pisarineqartarput. Ukiullu qanoq ilinerani appanik piniarnissap aallartittarnera appat amerlassusiinut qanoq annertutigisumik nanertuutaatiginissaanut aalajangiisuusarpoq.

Aqissit aappariit ukiut tallimat ingerlanerini 2.000- inik amerlassuseqalersinnaapput.

"Upernaviup pigisaani piniartut appat 5.000-it pisarissappatigit, tamanna ajoqutaanavianngilluinnarpoq, soorlu tamaani piniartut taamak isumaqartartut, kisiannili taamaanngilaq, Knud Falk oqarpoq, ingerlaqqillunilu, Melvillip kangerluusartaani appat 5.000-it pisarineqartut Kalaallit Nunaata kitaata kujataani appanik 50.000-inik pisaqarnermut naleqqiullutik ajoqusiinerujussuussapput. Tassami Kalaallit Nunaata kitaata kujataani appat pisarineqartartut amerlanerpaartaat piaraasarput, timmissat qularnanngitsumik ukiup issinnersuani toqorartussaagaluartut. Ukiiffittut najorneqartartuni appat Norgimeersut, Island-imeersut Canadameersullu katersuuffigisarpaat. Tassalu imaanneruvoq, ukiuunerani appat pisarineqartartut tassaasarput piaqqat nunanit allaneersut, upernaleqqaarneranili piniarnerni appat piaqqiortartut pisarineqartarput. Annertunerujussuarmik nammanneqarsinnaavoq, ukiukkut appanniartarnerit, appat piaqqiortartut pisarineqartarnerannut naleqqiullugu. Knud Falk tunngavilersuivoq.

Piniarnerulli saniatigut sunniuteqartartut allat aamma amerlaqaat. Tassa manninnik katersuisoqartarpoq - akuerineqarsimasunik unioqqutitsineqartunillu. Kiisalu aamma uumasut nujuartat, pingaartumik naajarujussuit. Akornusersuutaasartulli tamakkua tassuugunnguaq uterfigeqqikkumaarpagut.

Siullermilli katersortarfimmi ataatsimiinnissaq eqqaalaarallartigu, tassani isummat assigiinngitsut qarfakaatinneqarfissaat mumerarfigisassaallu, uumasut inuunerannik misissuisartoq Grønlands Institutimeersoq - uanilu pineqarpoq Flemming Merkel-ip - akunnillatsiarnera.

Katersortarfik

Flemming Merkel aperaara, oqariartuutimi katersortarfimmi ataatsimiinnerup nalaani piniartunit qanoq tiguneqarnissaa nammineq qanoq isumaqarfigineraa.

"Upernavimmi inuit eqqunngitsumik pineqarsimasutut misigisimapput. Misigisimapput piniagassat tungaasigut assigiimmik pineqarnissaminnik. Aasaanerani appat takkusimaarfiisa nalaani atueqqusaanginnissartik eqqortuliornertut misigimanngilaat".

Appa immikkooruteqarluinnarmat, pingaartilluinnarparput uumasutut inuunera erseqqissumik oqaluttuarissallugu.

Appat piaraannik piniarneq

Appat aatsaat tallimanik ukioqaleraangamik piaqqiulersarput, ataaserlu sinnerlugu piaqqinngisaannarlutik. Appallu amerlassusaat affaananngortinneqarsimaguni, taava piffissaq sivisoorujussuaq atoqqaarlugu aatsaat amerleqqissinnaasarput. Maanilu tassa isumaqatigiinnginnerit aallartipput. Piniartut upperinngilaat, tassa appat ukiumut ataasiinnarmik manniliortarnerat. Imaluunniit qinerpaat upperiumanagu.

Aammattaaq paasisinnaanngilaat, appat utoqqaat piaqqiorfinni pisarinissaasa ajoqutaanerunissaat. Isumaqarput appat piaqqat ukiuunerani pisarineqartarnerat annertunerusumik ajoqusiisartoq. Tamanna meeqqanik pingaarnerpaasutut isiginnittarnermut akerliuvoq. Tamannami appanut tunngatillugu mumingalluinnarmat. Appat 20%-iisa kisimik ukiut piaqqiorsinnaalerfissartik angusarpaat. Tassa imaappoq, appa piaraq toqukkaanni, taava appap inersimasup tallimarterutaanik tamanna naleqartarpoq. Appali utoqqaq toqukkaanni, taava appa ukiuni tulliuttuni amerlaqisuni piaqqiorsinnaasoq peerneqartarpoq.

Inuttut eqqarsartarpugut, meeqqat siunissatut isigalugit. Umiarsuaq kivilerpat, taava meeqqat arnallu siulliullugit annaanniarneqartarput.

Appanili akerlerluinnaanik pisoqartarpoq. Ukiuni uumaffigisaanni siullerni pissusissamisoortumik toqorartoqartaqaaq. Tamannalumiuna atorluarneqartariaqartoq, tassa uumasut tamakkua toquinnartussaassagaluarmata", Flemming Merkel naggasiivoq.

Appat amerlassusaannut artorsaatissiisinnaasumik piniartarneq Kalaallit Nunaanni piniarfinni assigiinngitsuni assigiinngissutilerujussuupput.

Innuttaasunik ataatsimeeqateqartarnerit pingaarutilerujussuupput, uumasut inuunerannik misissuisartunut Grønlands Naturinstitutimeersunut, Avatangiisit Pinngortitarlu pillugit Qullersaqarfimmit sinniisuusunut, kiisalu najugaqarfinni piniartunut piniariartartunullu. Piniartorpassuit appat ingerlaartarnerinut tunngasunik pinngortitamilu inooriaatsit pillugit annertuunik ilisimasaqalerput. Uumasut inuunerannik misissuisartut atuisitsisullu paasisaqarfigaat, piffissani piniarfiusussani pissutsit qanoq isumaqarnerat, soorlu assersuutigalugu, Majip qaammataani piniarfiusinnaasumi sakkortoorujussuarmik piniarnerup nassatarisaraa, appat pisarineqartut amerlangaaraangamik amerlasoorpassuit qeritsinneqartartut. Piffissaq piniarfiusinnaasoq ninniginarpallaamik aalajangiiffigineqarsimavoq, tassa appanniarfiusinnaasup ilaa pisarmat appat suli piaqqiorallarnerisa nalaani. Kisiannili piviusumik ajoqusiineq pereersimavoq - tassa imaappoq amerlassusaasa ikiliartornerannut ajoqutaanerpaasoq pereersimammat - tassa malittarisassat piniarnermut tunngasut akuersissutigineqanngikkallarmatali.

Nunakkut, imaatigut silaannakkullu

Takornariartitsisarneq Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutit nammanneqarsinnaasut ilaattut suaarutigineqartarpoq. Maannakkorpiarli takornariartitsisarnerup tungaa qanoq isikkoqarpa? Takornariartitsisarneq suup tungaanut ingerlava?. Kalaallit Nunaannilu pinngortitami takornariartitsisarnissaq qanoq ilimanaateqartigaa?

Kangerlussuup (Sdr.Strømfjord ip) eqqaani qaqqani takornariartitsisarneq ingerlallualeriivissimavoq.

1992-imi Namminersornerullutik Oqartussat takornariartitsisarnerup annertusarneqarnissaa pillugu ukiunut tulliuttunut qulininut pilersaarusiorsimapput. Siunissami aggersumi nunap siuarsarneqarnissaanut aalisarnerup tungaa kisiat sammineqassanngilaq. Ilanngulluguli oqaatigineqarsinnaavoq,Kalaallit Nunaat takornariartitsivissatut aamma piukkunnaateqarluartuummat, pissutigalugu ullutsinnut naleqquttunik misigisaqarfiusussanik periarfissaqartitsigami. Kalaallit Nunaanni inuit amerlavallaanngillat. Kalaallit Nunaanni inuit amerlasoorsuunngillat, pinngortitarsuarli tupinnaannartuulluni. Aammattaarlu inooriaasitoqqamik attassiinnarsimaneq ersarilluarpoq, takornariat nunani allani misigisaqarfigisinnaanngisaannik.

Amerlasuut imaluunniit ikittunnguit pitsaanersiukkat?

Kalaallit takornariartitsisartut ilaasa erseqqissumik oqaatigisarpaat, amerlasuunik takornariartoqartalernissaa anguniarlugu annertuumik avammut ussassaarilluni pilerisaarinissaq pisariaqartoq. Ilaalli isumaqartarlutik avammut ussassaarilluni pilerisaarinissaq pisariaqanngilluinnartoq. Kalaallit Nunaat imminut avammut nittarsaassinnaareermat.

Apeqqulli pingaaruteqarnerpaaq tassaavoq: Takornarissanik amerlasoorsuarnik tikisitsisarnissaq pilersinneqassava imaluunniit ikittunnguit pitsaanersiukkat kisiisa tikisittarnissaat anguniarneqassava? Tamatuma akissutissartaa immikkoortup matuma naggataani nassaarineqarsinnaavoq.

Ullumikkorpiaq Kalaallit Nunaannut amerlasoorsuarnik takornariartitsisarnissaq pineqanngilaq. Ukiumut Kalaallit Nunaannut takornarissat tikittartut 31.000-iusarput, kisitsisillu taakku inorpaat allaat ulloq ataasiinnaq atorlugu Legoland-imut takornariartartunut.

Ullumikkut takornarissat eqiteruffiginerusarpaat Kitaani illoqarfiit anginerit timmisartoqarfiusut marluusut qanittuiniittut.

Ilimanaateqarsinnaasut

Ukiuni marlunni Jeppe Mordhorst, Dancea aqqutigalugu akilerneqarsimasumik, Kalaallit Nunaanni takornariartitsivissaqqissunik pilersitsiniarnernut siuttuulluarsimavoq. Soorlu Narsami Nuummilu imaatigut angallassisarnerit. Sisimiuni Ilulissanilu qimussimik angallassisarnerit kiisalu annikikkaluanik nunap timaanut angallassisarnerit. Taassuma sulissutigisimavaa, takornarissanut aningaasaateqarluartunut immikkorluinnaq misigisaqarusuttunut assigiinngitsunik sammisassanik pilersitsinissaq.

"Rwanda-mi aapakaanik gorillanik takornariartitsisarneq misissuataarsimavarput - tamanna isasoorluinnanngikkallarmat. Tamaani immikkorluinnaq ittunik misigisassaqarfiusunik takornariartitsisarneq ingerlanneqarsimavoq. Tamatumalu avammut ussassaarutigalugu pilerisaarutiginissaa pisariaqarsimanngilaq. Inuit takornariarusuttut utaqqisorpassuusarsimammata allaat. Tamaani qorillat qaqqaniittartut aapakaaqatigiit marluinnaasimapput. Inuit peqataaniaannarlutik allaat 35.000 koruuninik akiliuteqartarsimapput. Saniatigullu aamma immikkut angalanerminnut najugaqarnerminnullu akiliuteqartarlutik. Tamanna aamma Canadami nannunik takornariartitsisarnernut atuuppoq. Nannumik misigisaqarusuinnarlutik sapaatip akunnerini marlunnipingasuni qimussimik angalanissaminnut 90.000 koruunit tikillugit akiliuteqartarsimapput. Taamak immikkut ittumik kusanartigisumik misigisaqartitsiniarluni takornarissanik angallassisarneq anguniassagaanni, taava tamanna namminermi ussassaarilluni pilerisaataareerpoq."

Taassuma pingaarnerpaatillugu anguniagaraa angallassisartunik pikkorilluartunik pilersitsinissaq. Inuillu piukkunnaateqarluartut 35-t qinerneqarsimapput, kalaallit annertunerusunik pissarissaartorsuunngitsut - soorlu ataaseq angallataateqarpoq, ataaseq qimusseqarluni, ataaseq qaqqami unnuisarfinnik marlunnik illuaraateqarpoq il.il. Tamakku angisuunik akunnittarfiuteqanngitsut. Kalaallit piniartut. Inuit taakkua Greenland Tourism-imit nassaariortorneqarsimapput ullunilu 14-ni tunngaviusumik ilinniartinneqarsimallutik makkuninnga: tuluttut annikikkaluamik oqalussinnaanermut, annikikkaluamik avammut ussassaarilluni pilerisaarisinnaanermut, raadiomik atuisinnaanermut uppernarsaammik allagartartaarlutik, ikiueqqaarnissamullu pikkorissartinneqarsimallutik. Pikkorissartitsineq tamanna ingerlanneqarsimavoq niuernermut pikkorissarfimmi Qaqortumiittumi.

Nammanneqarsinnaasumik takornariartitsisarneq

Takornariartitsisarneq pilersinneqarsinnaava, pinngortitamut aserorterisinnaanngitsoq? Annikitsuinnarnik atortussanik atuiffiusinnaasoq? Inuit najugaqarfiini assigiinngitsuni iluaqutigineqarluarsinnaasunik sammisassaqartitsisarnissat? Tassa naatsumik oqaatigalugu: Pinngortitamik atuilluarluni takornariartitsisarnerit.

Timmisartorluni Kalaallit Nunaannut tikikkaanni, taava inuit nunarsuaq tamakkerlugulusooq nukissatik ukiorpassuarni atorsinnaasaraluatik atoreersimasarpaat. "Eqqumiikkaluamik pinngortitamik atuilluarluni takornariartitsisarneq sakkortoorujussuarnik piumasaqaateqaataasarpoq", Jeppe Mordhorst oqarpoq. "Piumasaqaatit sakkortoorujussuusarput inuit tamaani najugaqartut ilanngullugit taputartuunneqassagaangata. Naasorissaasoq pinngortitamik atuilluinnarluni kisiat naasorissaasuulerusukkaangami siornatigut periaaserisarsimasani allanngortiinnartarpai. Sanilini aperiartorneq ajorpaa taanna aamma ilaaqqukkusunnginnersoq. Taamaatoqassanngippammi naggorissaatit ulorianartunik akullit nunaataanik qarsuaaginnassagaluarmata. Immaqami aamma taamaaliorsinnaasimassagaluarpoq, pinngortitamilli atuilluinnarluni takornarissanik angallassisarnissaq sakkortunerujussuarmik piumasaqaateqarfiusarpoq."

Oqaluttuarisaanermik soqutiginnittunik takornariartitsisarneq - aanna qallunaatsiaat Hvalseymi oqaluffissuarisimasaata qarmaasa sinneri.

Uumasunik nioqquteqallammassuaq

Uniaaluk pisaqarniartartoq qanorluunniit pissanganarsaartigalugu oqaluttuarisinnaavat, qanoq ililluni issimut akiuunnissaminut naleqqussarsimanersoq il.il. Tamannali annertunerusumik soqutigilerneqarnavianngilaq. Annertunerusumimmi iliuuseqartoqartariaqassaaq: Tassa arferit imaluunniit umimmaat oqaluttuaralugit.

Taamaammat angallassisartoq pikkorilluinnartoq tammajuitsunnanniartunik umimmanniartitsisassaaq. Immaqalu nunarsuarmi umimmaat aatsaat taamak amerlatigalutik katersuuffigisimasaanni Kangerlussuup mittarfeqarfiata qanittuaniittumi.

"Paasineqarsimavoq aasaanerani ukiuuneranilu umimmanniartitsisarneq iluaqutaasinnaasoq. Ukiuunerani periarfissaqartarpoq, suut tamangajaasa qimussimik assartorneqarsinnaasarnerat. Aasaaneranili nuna tamanna aatsaat qulimiguulimmik tikinneqarsinnaasarluni. Periarfissatulli atorneqarsinnaagunarpoq biili assakaasui sisamaat immikkut sakkortusarneqarsimasut. Tamanna immaqa timmisartornissamut naleqqiullugu ajoqutaanerusinnaavoq - avatangiisinut tunngasut isigissagaanni, Jeppe Mordhorst oqaluttuarpoq. "Oqarsimavugullu: Sapinngisarput tamakkerlugu ajunngitsumik ingerlatsiniarsarissaagut, piffissallu ingerlanerani piumasaqaataasut sukannernerulersikkiartorumaarpagut."

Umimmannik tammajuitsunnannianik angallassisarnermik suliaqarneq nukkiornartorujussuuvoq. Tamanna pitsaanerpaamik sullissinissamik piumasaqaataavoq. Immiaaqqamik perusuttoqalissappat, taava taanna nillarissuusassaaq tigoriaannaasassallunilu. Naasut igutsaallu oqaluttuarineqartassapput. Tassa nukersornartorujussuuvoq tammajuitsunnanniartunut piniaqataasarneq aaqqissuisuusarnerlu.

Pinngortitami takornariartitsisarneq - aana "pingo"-mik taaneqartartoq, tamakku nunap qeriuaannartup qaavata aasaanerani aassimasup ukiakkullu nunap qaavata qereqqilernerani taakku marluk akornanni naqitsisoqalerneratigut pinngortarput. Taamaalillutillu soorlu assilisami takuneqarsinnaasutut innermik anitsisartutut isikkoqalersarlutik.

Tamatumalu inernerisimavaa, nunamik atuilluarnissaq pillugu isummat assigiinngitsorpassuit pilersimanerat. Tassa pujortakkat sinnikuinik katersuisarnermiit, plastikkikunik nunamut matoorussisannginnissat, angallatigineqartartut pillugit, uumasut toqqissisimasuunissaat pillugit, uumasullu qanoq ilillugit aallaaneqartarnissaat pillugit. Kingullermullu tunngatillugu, tamanna kalaallinit piniartunit annertunerusumik soqutigineqarsorinanngilaq. Kisiannili tamanna noorlermut sulisut pisortaannit tammajuitsunnanniartumit pingaaruteqarnerugunarluni.

Avatangiisinut tunngasut eqqarsaatigalugit tamakku immaqa pingaaruteqarpallaanngikkaluarput. Taamaakkaluartorli tamanna tammajuitsunnanniarluni piniartitsisarnerni minguitsuutitsinermik ersersitsisuusassaaq.

Qaqugukkulluuniit pinngortitaq aningaasarsiornermut ilaatinneqalerpat, taava pinngortitap paarilluarneqarnissaa soqutigineqaleriartussaaq. Tamannalumi tassaavoq pinngortitamik atuilluinnarluni takornariartitsisalernissamut eqqarsaatersuutaasimasoq.

Sisimiuni (Holsteinsborg) qaannat nutaat amernik qaalersorneqarsimallutik sanaajusimasut.

Inissaalatsitsineq

Qimussimik takornarissanik angallassisarneq pinngortitamik atorluaanissamut assersuutaavoq ajunngilluinnartoq. Tamannalumi aamma tamatuma tungaatigut oqaluttuarisaanitsinnut uummarissaataassaaq. Qimussimik angalasarneq maanna atorneerukkiartuinnarpoq.

Sisimiuni qimussertartut snescooterertartullu akornanni aporaattoqartarsimavoq. Tamannalu ilisimasanut akerliusutut pissusilersuutaavoq, tassa naak Kalaallit Nunaanni takornarissat taamak ikitsigigaluartut, Kalaallillu Nunaat inuttussutsiminut naleqqiulluni taamak isorartutigigaluartoq taamaattoq inissaalatsitsisoqarpoq. Pissutigalugu sammineqartartut tamarmik illoqarfinnut qanittuni ingerlanneqartarmata.

Qimussersut angallavik ataaseq uteqattaartuartarpaat. Minutsillu qulit missaanniittut qaangiukkaangata snescooterit sukkalisaartaqisut siulliit takkuttarput. Qoorortamilu silinngeqisumi benziinap tikka naamanarsisarluni. Minutsillu qulit qaangiukkaanngata aamma tullia takkuttarluni. Qimussimik angalaartumut tamanna ajornakusoornartartorujussuuvoq - tassa pinngortitamik atorluaalluinnarluni takornarissanik angallassisarnerup - avammut pilerisaarutigisarnissaa eqqarsaatigalugu. Avammullu nittarsaalluni pilerisaarutit atuaraanni, taava tamakkunani benzinasunnissuaq ilaatinneqarneq ajorpoq. Pineqartarlutilli nannut pinngortitarsuullu nipaannerujussua.

Inissaalatsitsinerup nassatarisimavaa, angallassisartut pikkorilluinnaraluartut suliaminnik allaat unitsitsiinnartarnerat. Angallanneqartussaagaluillu pakatsisarsimapput. Tamannami avammut nittarsaalluni pilerisaarutaasartunut naapertuutinngimmat. Tamanna pinngortitamik atuilluinnarluni takornarissanik angallassisarnermut isummersuutit ilagigaluarpaat. Pingaartinnerpaallugu eqqarsaatersuutigisimagaluarpara, pinngortitamik atuilluinnarluni takornarissanik angallassisarnerup ilagissagaa, inuit Kalaallit Nunaanni pinngortitap paarilluarneqarnissaanut soqutiginninnerulernissaat". Jeppe Mordhorst naggasiivoq. Tassani pinngilaa, Kalaallit Nunaanni takornarissanik angallassisarnermi pinngortitamik atuilluinnarnissaq kisimi ingerlatsiviussanngitsoq, annertungaatsiartumilli ilapittuutaasinnaasoq.

Takornariartitsisarnermut pisortaq

"Takornarissap Kalaallit Nunaat takorlooraangamiuk, takorloortarpai qimussit qaannallu. Ilaqutariit kalaallit, qilaatersornerlu. Kiinarpalerluni qitaasarnerit, erinarsoqatigiillu. Kalaallisuut, taakkualu oqaluttuassartaat". Sisimiuni (Holsteinsborg) takornariartitsisarnermut pisortaasutut Anette Grønjkær Lings-ip nalunngilai, suut Kalaallit Nunaat pillugu avammut pilerisaarutaasinnaanersut.

Taanna "sukarsuartut" isikkoqartunik assigiinngitsunik pingasunik suliaqarpoq. Siulleq tassaavoq, illoqarfiup illoqarfiullu avataata kusanartumik takutinneqartarnissaat. Sukarsuullu aappaa tassaavoq oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartut. Sukarsuullu pingajuat tassaavoq takornarissat misigisaqarfigisinnaasaat assigiinngitsut, soorlu imaatigut angallassisarnerit, snescooterinik angallassisarnerit, qimmussinik angallassisarnerit, aalisariartitsisarnerillu.

Anette Grønkjær Lings-ip avatangiisinut ulorianartorsiortitsinerpaasutut taava pinngortitamik nungullarsaaneq. "Nunarput isorartoqaaq, kisiannili nungullartitsisimanerit, piffissaq sivisoorujussuaq atorlugu aatsaat naajartoqqittarput."

Tulluusimaarutigeqaalu, illoqarfimmi qajartortartut peqatigiit, qanga kalaallit qaannatigut pissusitoqarisimasaannik, soorlu qaannamik kinngusaqattaartarnernik assigisaannillu ingerlateqqillualersimanerat.

Pingortitami aaqqissuussisarneq

Qallunaat Nunaanni qajartortarneq timersuutinut ilaavoq. Kalaallit Nunaat aamma tamatuma tungaanut ingerlanerluni - tassa piniartut timiminnik aalalluartitsisarnerat nunap timaani ingerlattagaasa timersuutaanerusutut isikkoqaleriartussanerluni?

"Maani Sisimiuni (Holsteinsborg) sisoraatinik unammisaqattaartarnerit annertuut ingerlanneqartarput Arctic Circle Race pissutigalugu, taanna tassaavoq Sisimiut illoqarfittut ilisarnaataasa ilaat. Tamatuma saniatigut aamma kommune ukiuunera naallugu atorneqartartunik ujakkaartartunut aqqusiortarpoq", Anette Grønkjær Lings oqaluttuarpoq.

Ilimanaateqarluinnarpoq, timersuutit taakkunatulli sakkortutigisut takkussuuttalernissaat. Arctic Circle Race-p saniatigut aamma Tunumi Kalaallit Nunaatalu kujataani sisoraatinik unammisaqattaartoqartarpoq. Kingulleq eqqaaneqartoq tassaavoq Grenland Adventure Race aasaanerani ingerlanneqartartoq. Triathlonimut eqqaanarpoq: Tassani cykkilernerit, arpaliuttarnerit imaanilu unammisarnerit ingerlanneqartarput. Kalaallit Nunaat qaqqasiutinik cykkilerfigissallugu naleqqulluinnarpoq. Kalaallit Nunaatalu Kujataa immikkut ittumik piukkunnaateqarluarpoq, pissutigalugu tamaani illoqarfiit imminnut qanikannersuummata.

Qimussertartut snescooterertartullu akornanni aaqqiagiinngittoqartarpoq. Sisimiunili snescooterinik angallavigeqqusaasut sukannersumik malittarisassiuunneqarsimapput. Aqqutigisartagaannilu ataasiinnarmik aqqutaasartut marluk imminnut paarlaaffeqarput. Tassunga tunngatillugu piniariartarfiit pineqarput, takornarissanilli angallassisarneq pineqarani. Piniarfiusartumi snescooterinik angalassagaanni, taava piniagassat qimaasoorutigineqarsinnaapput. Taamaammat Sisimiuni aalajangiunneqarsimavoq, snescooterit atorlugit piniartoqartannginnissaa.

Pikkorissarluarsimasut

Julia Pars-ip Greenland Tourism-eersup pikkorissarluarsimasuunissaq pingaartippaa. Nalaatsornerinnakkullu Upernaviup mittarfiani naapikkakku oqaaseqarfigisaa siulleq tassaavoq, Qaqortumi niuernermik pikkorissarfimmi inuit tallimat 1999-imi 2000-imilu takornariartitsisarnermut tunngasunik ilinniartinneqarsimanerat. Ilinniarneq tamanna ukiunik pingasunik affarmillu sivisussuseqartumik ingerlanneqartarpoq.

"Iluatsilluarsimasumik taasaqassaguma, taasinnaavara sikumi arsaarartarneq tassa (isgolf). Tamanna Uumannami isumassarsiarineqarsimavoq", Julia Pars oqarpoq, Greenland Tourism-imi ineriartortitsinermut siunnersortitut sulisuusoq. "Iluatsilluartup aappaa tassa, Kangerlussuarmi akunnittarfik sikumik sanaaq. Taakku illuikkiaapput arlariit, tassanilu sinittoqarsinnaavoq siniffinni sikuusuni umimmaat amiinik qallerneqarsimasuni. Naneruutinik qaammaqquteqarput. Illuikkallu ilaanni imerniartarfeqarpoq, tassanilu immiartorfiit sikumik sanaajusut immiartorfigalugit imigassat imerneqarsinnaapput."

Tamanna siullerpaamik isumassarsiarineqarsimavoq Sverigip avannaani - Jukkasjärvi-mi - Saamit nunaanni. Tassani sikumik sanaamik akunnittarfeqarpoq, taanna maannamut 3.000 m2-nik annertussuseqalersimavoq. Kalaallit Nunaanni sikumik sanaamik akunnittarfiliornissaq isumassarsiarisimavarput, japanimioq atassuteqaataasartoq peqatigalugu paasisassarsiorluta angalaarnitsinni", Julia Pars oqaluttuarpoq.

Arfiviup allerui isaaffittut napparneqarsimasut. Sisimiut oqaluffitoqaat tunuani takuneqarsinnaavoq.

Taanna isumaqarpoq, isumassarsiat tamakku eqqumiikujukkaluartut iluaqutaasut, pissutigalugu nunarsuarmi allamiunit tusaamaneqarlualersimammata. Nammanneqarsinnaasumik takornariartitsisarnissaq, imaluunniit pinngortitamik atuilluinnarluni takornariartitsisarnissaq Kalaallit Nunaanni siunissaqarnersoq, Julia Pars aperaara.

"Nammanneqarsinnaasumik takornariartitsisarnnissaq", Julia Pars-ip oqaaseq eqqarsaatigilaarallarpaa, "tamanna isigaara inuussutigineqarsinnaasumik attanneqarsinnaasumillu takornariartitsisarnissatut. Tassa soorlu takornarissap tungaanut innuttaasullu tungaannut illersorneqarsinnaasutut. Tassani pineqanngilaq, assigiinngitsorpassuarnik allanngortiterinissaq takornariartartussat pissutigiinnarlugit, ilutigalugu Kalaallit Nunaanni tunngavigisat pigeriikkagut atorlugit takornarissanik sullissiniannguarluta."

"Greenland Tourim-imi anguniagarinngilarput pinngortitamik atuilluinnarluni takornariartitsisarnissaq. Nalinginnaasumilli takornariartartut, arlaannik misigisaqarusuttut anguniagaralutigik", Julia Pars tunngavilersuivoq.

Qallunaat takornariartartut

Takornarissat nalinginnaat Kalaallit Nunaannut tikittartut tassaanerusarput qallunaat, timmisartorlutik tikissimasut, ullullu tallimaniik-arfineq marluk atorlugit illoqarfik ataaseq imaluunniit arlallit takusassarsiorfigisarlugit angalasartut, illoqarfiillu ataasiakkaat aallaavigisarpaat imaani angalaartarnissaminnut imaluunniit asimi pisuttuartarnissaminnut.

Nunami sammineqartartut siullerpaatut soqutigineqartarput.

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu takornarissat ukiumut tikittartut 31.000-it missaanniittarput.

Takornarissat 80%-ii Qallunaat Nunaanneersuusarput. Noorliillu tullersortaallutik. Takornarissat aningaasaateqarluartut tikisittarnissaat anguniarneqarpoq, aammami Kalaallit Nunaannut angalasarneq akikilliartornavianngimmat. Angalaneq inummut ataatsimut agguaqatigiissillugu 10 aamma 30.000-it akornanni akeqartarpoq. Tamannalu namminermi tikittartunut ikilisaataareerpoq. Soorunami kikkulluunniit tikilluaqquneqartarput, tikittartulli amerlanersaat tassaasarput "milakulaat qasertut", tassaanerusut utoqqaliarsaalersimasut, qitornaminnik najorteerussimasut, immaqalu nunarsuarmi takusassarsiortarnerminni kiserngorussisimasut, immaqaluunniit Kalaallit Nunaannukarnissaminnik takorluugaqartuartarsimasut. Immikkorluinnaq kusanassusilimmut, arlaatigullu qanoq ikkaluartunik Qallunaat Nunaannut attuumassutilerujussuarmut.

Nunarsuarmi qeqertat annersaat

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat annersaraat. Nuna isorartussuseqarpoq Nunap Isuani (Kap Farvelimiit) kujammut allorniusat 59,46° N-anniik, avannarpasissusermut Odap Qeqertaasa (Odak Ø-t) tungaanut allorniusat 83,40° N-ip tungaanut avannarpasitsigisumut, nunarsuarmi nunanit avannarlerpaalluni inissisimasoq. Nuna Qalasersuup tungaanut sammisunik avatangerneqarsimavoq, tassalu imaappoq, avannarpasissutsip tamatuma nalaani seqernup kaaviinnalertarnera kaperlattarneralu tamaani misigineqarfiusinnaasarpoq.

Nuna tamakkerlugu isorartussusia 2.175.600 kmiiterinik isorartussuseqarpoq. Nunallu annertussusaata 15% iinnaata missaa kisimi sikoqanngilaq, tassa nunap sinnera nunarsuarmi nunap sikumik qallerneqarsimaup aapparimmagu: Tassa sermersuaq. Taassuma imartussusigaa nunarsuarmi erngup imerneqarsinnaasup 9%a, issunerpaaffimminilu 3.500 miiterinik issussuseqarluni. Sineriaata ilaani qaqqat sermersuarmik qallerneqarsimanngitsut ipput, taakkuuppullu qeqertanik pinngortitsisarsimasut nunatanik taaneqartartunik. Sineriammi sermersuarmik qallerneqarsimanngitsumi imaanut atasunik sermersuarnik uukkartartunik peqarpoq, immap sarfaanik ingerlanneqartartunik. Kalaallit Nunaata sineriaa 40.000 kilometerinik isorartussusilik qeqertaararpassuarnik kangerluppassuarnillu angisuunik mikinerusunillu avatangerneqarsimasutut oqaatigineqarsinnaavoq.

Silaannaap kissarnera

Kalaallit Nunaat Issittumi inissisimavoq, tamatumalu nassataraa, aasaanerani silaannaap kissassusaata 10 ct sinnerlugit kissartigilerneq ajornera, taamaattumillu nunap ataa qeriuaannartuuvoq, tamatumunngalu pissutaavoq nunap qaaginnaata aasaanerani aattarneranut, nunallu annikitsuinnarmik masannartuliorfigineqartarneranut, orpippassuarnillu naaffigineqartannginneranut, orpigaannarnilli Kalaallit Nunaata kujataani naaffigineqartarneranut. Nuna kiassutsinik arlalinnik agguataarneqarsinnaavoq, tassa (subarktisk) akunnattumik kissassusilik, (lavarktis) nillernerusumik kissassusilik, kiisalu (højarktisk) issittoq (Nunap assinga takuuk). Kalaallit Nunaata Avannarpiaa annikinnerpaamik masannartuliorfigineqartarpoq, allaat nunap ilaa tamaaniittoq issittumi inoqajuitsummik taaneqartartumik peqarluni. Kalaalit Nunaata kujataa annertunerusumik masannartuliorfiusarpoq naggorittaqalunilu, tamaanilu annikikkaluamik nunaateqarnermik ingelatsiviusinnaasarluni.

Kalaallit Nunaata imartaanni sarfarnerit assigiinngitsut imminnut aporaaffigisarpaat. Tamakkulu immap kissassusaanut tarajoqarneranullu sunniuteqartarput, taamatuttaarlu aamma imaani uumassuseqartut siaruarsimanerannut sunniuteqaqataasarlutik. Imaanilu sarfarnerit immap sikuata siaruarsimaneranut aamma sunniuteqartarput. Immap sikua aamma apeqqutaasarpoq, avannamut Qeqertarsuup Tunuanut (Disko Bugtimut) Tunumullu aasaanerani qaammatini ikittuinnarni angallavigineqarsinnaasarnerannut. Kalaallit Nunaata Kitaani, tassa Paamiuniit (Frederikshåb) Sisimiut (Holsteinsborg) tungaannut imaq imariinnarmik taaneqartarpoq, tamaanilu kangerluit sinerissap qanittuaniittut, ilaannikkuinnaq ukiuunerani sikusarput.

Inuit najugaqavissut

Kalaallit Nunaanni kommuneqarfiit illoqarfinnik 18-inik immikkortiterneqarsimapput, katillugit 59-inik nunaqarfeqartut. Nuna tamakkerlugu innuttaasut 1996-imi 56.000-it missaanniittutut naatsorsuutigineqarsimapput, taakkunanngalu 80%-iisa missaanniittut illoqarfinni najugaqarput. 20%-illu sinneruttut nunaqarfinni najugaqarlutik. Nunaqartut amerlanersaat Kalaallit Nunaata Kitaani najugaqarput, tassa Paamiuni (Frederikshåb), Nuummi (Godthåb), Maniitsumi Sukkertoppen), kiisalu Sisimiut kommuneqarfiinni, Kalaallit Nunaatali kujataani kommuneqarfinni, piniartoqarfinnilu najugaqartut, tassa Uummannami, Upernavimmi, Qaanaami, Tasiilami (Ammassalimmi) kiisalu Ittoqqortoormiini (Scoresbysund-imi) kommunini najugaqartut ikinnerullutik.

Inuutissarsiorneq

Aalisarneq inuussutissarsiutit pingaarnersaraat, naatsorssuutigineqarporlu inuit toqqaannartumik tamatuminnga inuutissarsiortut 2.500-t missaanniittut, suliffissuaqarfinnilu inuit 3.000-it missaanniittut sulisorineqartartut. Tamatumalu saniatigut inuit amerlaqisut aalisarnermut attuummassuteqartunik suliaqartartut. Piniartuuneq toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamillu innuttaasut 20%-iisa missaanniittunut attuumassuteqarpoq, illoqarfinnili ukunani, tassa Qaanaami, Upernavimmi, Uummannami Tasiilami (Ammassalik), kiisalu Ittoqqortoormiini (Scoresbysund-imi) komuniini taakkunani inuutissarsiutinik nammatsisuullutik. Kalaallit Nunaata Kujataani savaateqarneq tuttuuteqarnerlu ingerlanneqarput. Ilimagineqarpoq, takornariartitsisarneq aatsitassarsiornerlu siunissami aalisarnerup saniatigut tapertaasumik nammasinnaasumik ingerlanneqalerumaartut.

Kalaallit Nunaata assinga

Se her! (SKAL OVERSÆTTES)