| Qupperneq siulleq | | Imaai | | Siulia | | Tullia |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Kalaallit Nunaata ataannarnissaanut pingaaruteqarluinnarpoq pinngortitap uumassuseqarlunilu peqqissuunissaa

Inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaaruteqartuarsimavoq kinguaariit ingerlanerini nunap nammineq pissarititaanik inuussuteqarneq. Pinngortitarsuaq inuuffigisimavarput - inooqatigalugulu. Ukiukkut piniagassat peerusimaarnerisa kingunerisinnaasarsimavaat nunaqarfimmi kaattoqalernera ajorluinnartillugulu toqorartoqalernera. Pinngortitarsuaq isorartoqaaq sakkullu piniutaasut iluamik piniarnissaq killilersimaarsimavaat. Taamaalilluni kinguaariit ingerlanerini inuit piniagassallu akornanni oqimaaqatigiiaartoqarsimavoq. Piniagassat nammakkuminarsisimapput, naak oqaaseq nammakkuminartoq suli nassaarineqarsimanngikkaluartoq.

Inuiaqatigiit kalaallit nutaanngorsaanermut ikaarsaariartornerisa assiliaq taanna mumisilluinnarsimavaat.Inuit amerliartupiloorsimapput. Angalanermut piniutinullu tunngasut annertuumik piorsaaffigineqarsimapput. Piniartup ilaqutariit nerisassaat atisassaallu pisariaqartinneqartut kisiisa isumagiunnaarsimavai. Maannami pisarisassat amerlisariaqalersimapput, sarsuaatit, errorsiviit inuulluarniutillu allat akissaqartikkumallugit. Angallatit sukkasuuliat piniutillu nutaaliat atorlugit piniagassat tamaviaarunneqarnerulersimapput. Tamaviaarussinerup pisariaqartilersimavaa piniapilunnissaq pinngitsoortinniarlugu politikkikkut akulerunneq. Piniagassat amerlassusaannik, qanoq uummaaritsiginerannik ingerlaartarnerinillu ilisimasaqarnissaq aalajangiisuulluinnalersimavoq, piniagassat qanoq pisaqarfiutigisinnaanerinut naliliiniarnissanut. Pinngortitami oqimaaqatigiinnissaq pisariaqarpoq, pisaqarneq piniarnerlu kalaallit inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut ineriartornikkullu oqaluttuarisaanerannut ilaatinneqartuassappata.

Kalaallit piniarnikkut atugarisaasa allanngortiterneqarnerisa aamma pisariaqartilersimavaa inuiaat nutaanngorsagaanerisa kingunerisaanik perlukut isumannaatsumik suliarineqartarnissaat. Qallunaatkalaallillu avatangiisit pillugit suleqatigiinnerisa siumut aallariartissimavaatigut uagut Kalaallit Nunaanniittugut perlukutsinnik ajunnginnerusumik suliarinninnissatsinnik. Ullutsinni naleqqunnerusumik perlukunik suliarinninnissamut ilisimasassat, qanoq iliuutsit isiginninnerillu nunatsinni kommunit eqeersimaarfigalugit aallutilersimavaat.

Qallunaat-kalaallillu avatangiisit pillugit suleqatigiinnerat aqqutigalugu Danmarkip naalagaaffeqatigiinneq sinnerlugu sulissutigaa, nunat piorsarsimasut killeqanngitsumik mingutsitsinertik akisussaaffigissagaat. Imaq silaannarlu Kalaallit Nunaata eqqaaniittut ilaalluinnarput mingutsitsinerup ajornartorsiutaaneranut uteqattaarisuussallutik nunat mingutsitsisut eqqorneqarnissaanut tunngatillugu. Pingaartumik uumasuni piniagarisatsinni killigeqqusaasoq sinnerlugu mingutsitsineq takusinnaavarput. Avatangiisinik mingutsitsineq ilisimatuussutsikkut paasisaannaanngillat, qanimulli aamma peqqinnissamut ajoqutaaqalutik - ilisimaneqarlutillu inuianni kalaaliusuni "Issittumi nalornisooruteqarnertut". Taamaattumik nunarsuaq tamakkerlugu killeqanngitsumik mingutsitsinermut aaqqiissutissamik nassaartoqaraluarpat tamanna aamma Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut annertuumik sunniuteqartussaassagaluarpoq.

Peqqinnissamut Avatangiisinullu naalakkersuisunut ilaasortaq Alfred Jakobsen