| Qupperneq siulleq | | Imaai | | Siulia | | Tullia |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Kalaallit Nunaanni avatangiisinut- pinngortitamullu illersuineq

Dancea aqqutigalugu suliniutini pingaarnerpaatut avatangiisinik pinngortitamillu illersuiniarnermi qallunaatkalaallillu suleqatigiinnerisa imarisaat ersersinniarneqarpoq. Dancea-p pilersinneqarnerani Naalagaaffeqatigiinnerup iluani ataatsimoorluni avatangiisinik pinngortitamillu illersueqatigiinnissaq siunertarineqarpoq, Namminersornerullutik Oqartussat nammineersinnaanerat Kalaallillu Nunaanni pissutsit immikkut ittut ataqqillugit. Taamaalilluni avatangiisit pillugit suliniuteqarfiup tapiissuteqarfiusartup Danceap pilersinneqarnerata ilagaa FN-nip anguniagaanik ingerlatitseqqinneq, tassaasoq nammaqatigiittumik ineriartortitsinissaq - aamma issittumi naalagaaffeqatigiinnerup ilaaniittumi.

Kalaallit-Qallunaallu avatangiisit pillugit suleqatigiinnerat

Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni namminersornerulernerup 1979-mi eqqunneratigut avatangiisinik illersuinissamut akisussaaffik tigummisarilerpaat. 1989-mi avatangiisit pillugit illersuinissamut akisussaaffik namminersornerullutik oqartussanut tunniunneqarpoq 1992-imilu Kalaallit Nunaata imartaani avammut 3 sømilimik killeqarfigeqqusap iluani akisussaaffeqarneq Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunneqarpoq.

Taamanimiillu Namminersornerullutik Oqartussat avatangiisit-pinngortitarlu pillugit suliniutit pitsanngorsarneqarnissaat annertuumik sulissutigisimavaat, namminersornerusullu avatangiisinik pinngortitamullu illersuinissamut akisussaaffimmik tigusinerminnut atatillugu immikkoortortaqarfinnik assigiinngitsunik pilersitsisimapput, illersuiniarnermullu tunngasunik inatsisinik maleruagassanillu nutaanik pilersitsisimallutittaaq.

Namminersornerusunut akisussaaffimmik tunniussereernerup kingorna Qallunaat Nunaat Kalaallillu Nunaat avatangiisinik pinngortitamillu illersuinissamut tunngasunik atassuteqaateqarfiit najoqqutassallit najoqqutassaqanngitsullu arlallit pilersissimavaat.

Najoqqutassaqarfiusuni qallunaat avatangiisinutnukissaqarniarnermullu ministeriata, avatangiisillu pillugit namminersornerullutik oqartussani naalakkersuisunut ilaasortap, Kalaallit Nunaanni avatangiisinik pinngortitamillu illersuinissamut siuarsaatissat assigiinngitsut atsioqatigiissutigisimavaat.

Aammattaaq atassuteqaataasussamik ataatsimiititaliortoqarsimavoq, Kalaallit Nunaanni AvatangiisitPinngortitarlu pillugit Qullersaqarfimmit, Avatangiisit pillugit ataatsimiititaliamit, Qallunaallu Nunaanni Orpippassuarnut Avatangiisinullu ataatsimiititaliami sulisut qullersaannik inuttaqartumik, taakkulu ukiumut ataatsip miss. ataatsimeeqatigiittarnerminni ataatsimoorluni ajornartorsiutaasut eqqartortarpaat, misilittakkanik paarlaaseqatigiittarlutik il.il. Atassuteqaataasussamik ataatsimiititaliami, ukiumullu ataasiarluni ataatsimiittarnerni, kalaallit qallunaallu nunaanni sulisut qullersaasa akornanni najoqqutassaqanngikkaluamik pingaaruteqaqisumilli atassuteqaqatigiittarneq pilersissimavaat.

Piniartoqarfinni tamani nannut akuttunngitsunik pisarineqartarput.

Kalaallit Nunaanni Issittumilu tapiissutinik atuisarneq pillugu, avatangiisinut-nukissaqarniarnermullu ministerip Svend Aukenip 1994-mi "Issittoq pillugu ataatsimiititaliaq siunnersuisussaq", "Dancea" pilersissimavaa.

Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiinneq - AEPS, 1991

Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiiffik nunanit ukuusunit ilaasortaaffigineqartoq (Canada, Danmark, Finland, Island, Norge, Rusland, Sverige USA-lu) 1991-mi pilersinneqarpoq Issittumi avatangiisit illersorneqarnissaannut suliniuteqarfimmit (AEPS)-imit akuersissutigineqarsimasoq. Tassani tunuliaqutigineqarpoq issittumi avatangiisit ernumassutigineqaraluttuinnarmata, pasineqarmallu silaanaq imaanilu sarfarnerit aqqutigalugit avatangiisinut ulorianaatillit nunanit piorsarsimasuneersut Issittup tungaanut ingerlaartinneqalersimasut. Ernumassutigineqarmallu mingutitsissutit tamakku issittumi najugalinni nerisarineqartut aqqutigalugit timimi atugaanerisa annertusiartuinnarnerat, qallunaatkalaallillu akornanni suleqatigiinneq tamanna 1991-mi pilersinneqarsimavoq.

Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiinneq tamanna taamanimiilli annertusiartortinneqarsimavoq, piviusunngorsimallunilu avatangiisit pillugit ministerit Kalaallit Nunaanni 1993-mi ataatsimeeqatigiinneranni, Canadami 1996-mi kiisalu Norgemi 1997-mi. Juni 2001-imi ukiut qulit qaangiussimapput, issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiiffik akuersissutigineqarmalli, Finlandimilu nalliuttorsiorneq malunnartinniarneqarsimavoq Illoqarfimmi tassanerpiaq Rovaniemi-mi ataatsimeersuartitsisoqarneratigut, kiisalu tassani suliniutissatut 1991-imi aalajangiunneqarsimasut atsiorneqarnerisigut. Ataatsimeeqatigiinnermi peqataasimapput sulisut pisortaat qaffasissut nunanit issittuneersut. Nalliuttorsiornermi aammattaaq peqataatitsisimapput nunat EUmeersut, UNEP-meersut kiisalu nunanit sissuertuneersut. 1996- mi Issittoq pillugu Ataatsimiititaliaq pilersinneqarsimavoq. Ilaatigut Qallunaat Nunaata Kalaallillu nunaata kissaatigisimavaat, issittoq pillugu suleqatigiinnerit saniatigut ilaatinneqassasut aningaasatigut ineriartorneq, niueqatigiinneq, piniarneq, ilinniagaqarneq, angallassinerit assigisaallu. Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiinneq suleqatigiissitaliallu allannguuteqanngillat, kisiannili Issittoq pillugu Ataatsimiititaliap ataaniilerlutik.

Piniartuuneq inuutissarsiutit eqaannerpaat ilagaat

1992-imi Rio-mi ataatsimeersuarneq

Issittumi avatangiisit pillugit suleqatigiissitaliap (AEPS) ip akuersissutigineqarneraniit ukioq ataaseq qaangiuttoq, 1992-mi FN-ni Rio de Janeiro-mi AvatangiisitIneriartornerlu pillugit ataatsimeersuartitsivoq.

Rio de Janeiro-mi FN-ip avatangiisit ineriartornerlu pillugit ataatsimeersuartitsineranut ilapittuutitut Folketinngip 1993-mi aalajangiuppaa FN-ip anguniagaanut qallunaat avatangiisit pillugit aningaasanik tapiissuteqartarfissaat pilersinneqassasoq, taana tassa ullumikkut taaneqartartoq Avatangiisinut-, Eqqissisimatitsinermut Allanngujaallisitsinermullu sinilequtaasoq. Danmarkip 1993-imilli avatangiisit pillugit tapiissutigisartakkani annertusarsimavai, aalajangiunneqarsimavorlu, aningaasaqarniarnermi sinilequtaasut ukiup 2005-ip tungaanut qallunaat ataatsimut aningaasarsiornerisa 0,5%-ianut qaffatsikkiartuaartinneqarumaartut.

Avatangiisit pillugit tapiissutaasartut suliniutinut pingasoqiusanut aningaasaliissutigineqartarput ukuusunut: Avatangiisit pillugit tapiissuteqartarfik Avannannarleq - Dancea, Avatangiisit pillugit tapiissuteqartarfik Kujalleq- Dancea aamma Avatangiisit pillugit tapiissuteqartarfik Kangilleq - Dancea.

Avatangiisit pillugit tapiissuteqartarfik avannarleq - Dancea

1994-mi februarimi naalakkersuisut pilersippaat "Issittup avatangiisaanik illersuiniarneq pillugu suliniuteqarfik". Suliniuteqarfiup aallarnerfigaa nunarsuaq tamakkerlugu issittup avatangiisaanut tunngasunik suliniuteqarfik (AEPS), Qallunaat Nunaata nunallu issittormiut allat 1991-mi Rovaniemi-mi Finland-imi akuersissutigisimasaat. Suliniutiginiakkap taassuma pingaarnersaraa illersussallugu inuit Issittumi najugaqartut akuersaarnartumik nunap pissarititaanik nammasinnaasumik atuinissaat, tassani kulturikkut pisariaqartitsineq sapinngisamik naleqquttunngorsaaffigineqassalluni. Suliniuteqarfiup aammattaaq anguniagaraa issittup avatangiisaasa illersorneqarnissaat, pilerseqqinneqartarnissaat sissuerneqartarnissaallu, kiisalu naggataanut anguniarneqarpoq Issittumi mingutserinerup unitsilluinnarneqarnissaa.

Dancea- aqqutigalugu suliniutaasunut, aningaasat inatsisitigut aalajangiiffigineqavissimasut, 1994-imili Dancea-p ukiuni siullerni suliniarnerani paasineqartut tunngavigalugit naleqqussarneqarsimapput.

Dancea aqqutigalugu suliniutit suli pingaarnersaraat, nunarsuaq tamakkerlugu issittup avatangiisaanut suliniutaasunut naleqqussaanissaq, siunertarineqarporlu ilaatigut avatangiisinut napatitsisinnaasumik ineriartortitsinissaq, pingaartumik Issittumi qallunaat nunaannut ilaatinneqartumi, tassanissaaq pingaartinneqarluni issittup pissarititaanik nammaasinnaasumik atuilluarnissaq, nunamik allanngutsaaliinissaq kiisalu Issittup avatangiisaanik mingutitsinerup pinngitsoortinniarneqarnissaa killilersimaartinneqarnissaalu.

Dancea 1994-imili nunanit kitaaneersunit silaannakkut imaatigullu mingutsitsissutinik sivisuumik peeriartuaartartunik Issittumut ingerlaartunik nalunaarsuinernut, pilersaarutinullu suliniutinut, annertuumik tapersersuutaasimavoq uppernarsaasimallunilu, mingutsitsissutit tamakkua - nerisat aqqutigalugit - issittumi najugalinni inuit aavanni annertuumik katersuussimasut. Qallunaat Nunaata Kalaallillu Nunaata kræfteqalersitsisartutut pasineqartup PCB-p qanoq annertutigisumik aammi akuuneranik misissuineq siulittaasuuffigisimavaat, paasineqarsimavorlu, tamanna tunumi piniartut aavanni annertuumik akuulersimasoq.

Kalaallit nunaanni suliniutinut Dancea-p tapiissutai

Danceap 1994-mi aallartinnerminiilli tapiissuteqarfigittuarsimavai Kalaallit Nunaanni avatangiisinik illersuiniarluni suliniutit, tapiissutaasartullu taakku ukiuni kingullerni annertusitinneqarujussuarsimapput. Tamatumunnga pissutaavoq Kalaallit Nunaanni avatangiisit pinngortitarlu pillugit ajornartorsiutit annertunerusumik paasisaqarfigineqarnerat, kalaallit inuiaqatigiit avatangiisiminnut ilisimaarinninnerulernerat, kiisalu piviusorpalaarnerusumik Folketingip saaffiginnissuteqarneratigut. Folketingip maj 1999-imi apeqqutinut oqallitsitsinerannut atatillugu aalajangiunneqarpoq, ilaatigut Issittumi suliniutit nukittorsarneqassasut Kalaallillu Nunaat immikkut pingaartinneqassasoq. Avatangiisinut- nukissaqarniarnermullu ministeriaqarfiup Dancea aqqutigalugu suliniuteqarnerit tapiissuteqarfigisarpai, toqqaannartumik inuiaqatigiinnut kalaallinut attuumassuteqartut. Tassani suliniutit pingasut pineqarput. Siullermik tassa Kalaallit Nunaanni avatangiisinut tunngasunut paasisaqarfiulluarnerulernissaasa annertusarneqarnissaanut nukittorsarneqarnissaanullu atugassanik, taamaalilluni tunngavissaqartilerniarlugu, avatangiisinutpinngortitamullu tunngassuteqartut ingerlanneqarnissaat, kiisalu aamma toqqaananngikkaluamik nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissutit assigiinngitsut atortinneqarnissaa piviusunngortinneqarnissaannut atugassat.

Aappassaanik Kalaallit Nunaanni suliniuteqavinnissanut atugassat, soorlu avatangiisinut tulluartunik perlukut suliarineqartarnissaat, eqqarneqartarnissaallu. Pingajussaanik - minnerunngitsumillu - pinngortitaq avatangiisillu pillugit paasisitsiniutinut ilinniusiornernullu tapiissutaasartussat.

Dancea aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni suliniutigineqartut atuakkami uani erseqqinnerusumik allaaserineqarput.

Suliniutissatut qinerneqarsimasut ilagaat, pinngortitami uumassuseqartunut tunngasut, taakkulu qanoq ilillutik atorluarneqarnerusinnaanerat, tamatumalu ersersiinnarpaa Dancea-p ukiut ingerlanerini pineqartunut suliniuterpassuarnut tapiissuteqartarnera. Qallunaatkalaallillu avatangiisit pillugit suleqatigiinnerat suli annertuninngorpoq, tassunga ilaatinneqalermata ineqarniarnermut-, nukissaqarniarnermut- peqqinnissaqarnermullu tunngassuteqartut, kiisalu aamma suliassanut oqallissaarusianut akunnermiliuttuulluni. Taamaattumik oqaluttuarineqartut suliniutigineqartut qanoq isorartutigissusiat ersersinngilaat.

Kalaallit Nunaanni illoqarfinni amerlaqisuni suli aalisarneq ineriartortinneqarpoq.