| Qupperneq siulleq | | Imaai | | Siulia | | Tullia |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Piniartut ilisimatuutullu misissuisut

Kiap piniarneq pissaaneqarfigissavaa? Nammanneqarsinnaasumik oqarneq qanoq isumaqassava, tamanna tuttunut, qilalukkanut imaluunniit appanut tunngatinneqarpat? Avatangiisit pillugit aaqqiagiinngissutit qanoq suliarineqarpat? Dancea aqqutigalugu piffinni ataasiakkaani avatangiisit pillugit ajornartorsiutinik qaangiiniarnissamut suliniutit tapiissuteqarfigineqartarput.

"Uumitsaatigisaqaara oqartoqaraangat, Kalaallit Nunaanni avatangiisit pillugit oqallitsitsineq amigaataasoq. Ilami tamanna oqallisigeqaat. Nipangerfeqaratik. Kisiannili inuit naalakkersuisut piumasaattut avatangiisit oqallisiginngilaat" Frank Sejersen, Københavnip Universitetiani eskimuunut tunngassutilinnik ilisimatooq narrassimarpalulluni oqarpoq.

"Tamatigoortumik nammassinnaasumik ingerlatsinissaq suliaraara", Frank Sejersen eqqissisimarpalunnerulaarluni oqarpoq ingerlaqqillunilu: "Kikkut tamarmik oqaaseq nammassinnaasumik ingerlatsineq atorpaat, oqaatsimilli atuineq assigiinngitsutigut isumaqartillugu. Tassami oqaaseq una nammassinnaasumik ingerlatsineq uanga nassuiaateqarfiginiaraluarpara. Assigiinngissutaasut takutinniarlugit, aammalu takutinniarlugu suna pissutigalugu inuit imminnut paatsooqatigiittarnerat, oqaaseq nammassinnaasumik ingerlatsineq atussagaangatsigu, aamma sooq isumaqartarnersugut oqaaseq taana atorsoralutigu".

Frank Sejersen ilisimatuutut misissuisartuuvoq. Ilisimatuutullu misissuisartut tamarmik tamatigut qularuteqartarput. Aalajangiussivittarnerlu ileqqorisarnagu.

"Sisimiuni najugaqangaatsiarsimavunga, tassanimi akerleriissutit taakkua erseqqissumik saqqummertarmata", Frank Sejersen oqarpoq "tassami soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsorpassuit tassani sinniisuutitaqarmata".

Piviusumik assersuutigeriartigu arfernik piniartarneq. Kalaallit Nunaanni najugaqartut tamarmik arfanniarsinnaatitaapput. Allatut oqaatigalugu, qilalugarniaruit, borgmesteri naapissinnaavat, aningaasaatilissuaq naapissinnaavat, piniartoq naapissinnaavat, sunngiffimminilu piniartartoq naapissinnaalluguttaaq. Tamarmilli assigiinngitsunik qilalukkami taassumannga pisariaqartitsipput. Allat isumaqarput kulturimminnut tunngatillugu tamatumunnga pisinnaatitaallutik. Inuilli allat piumassusertik maliinnartarpaat. Aammalu allat oqartarput, "qilalukkamik pisaqanngikkuma qullernut akiliutissaq akilersinnaasanngilara". Taammaammat qilalugarniarnerup nalaani akerleriissuterpassuit saqqumerartarput.

Kina qilalukkap neqaanik qanoq annertutigisumik pissarsisussaava?

Soorlulusooq qilaqugaq qarsutiinnarlugu kamaannerit eqqartuussinerillu ingerlaannakasillartartut?

Kamaattoqangajaasarpoq, allaammi sunngiffimmini piniartartup, inuutissarsiutigalugu ataatsimut piniartut eqqartuussisulersuussimavai, isumaqarami annikippallaamik pissarsisimalluni" Frank Sejersen oqaluttuarpoq.

Oqallinnerit piffinni ingerlanneqartarput. Tamannalu Frank Sejersen-ip nukittoqqutitut isigaa, tassa sissuernerit inuit namminneerlutik ingerlattarmassuk. Nukittoqut alla tassa piffinni oqallittarnerit. Aalajangersakkammi aalajangersimasut inuit assigiinngitsunik isumaqartissagaluarmatigik. Eqaatsuussuseq annaaneqassaaq.

Uparuarsimavaralu taamaattoqassagaluarpat, piniartoq piniakkaminik inuussuteqartoq eqqugaanerlussagaluarnersoq?

"Ilaana" akivaanga, "kisialli aamma akerlinganik pisoqarsinnaavoq". "Kikkummi taava arfernik piniarsinnaatitaassappat?" Frank Sejersen oqalulluarniaqaluni aperivoq.

Piniarnerup tungaatigut pissaaneqarneq

Piniartut assigiinngitsutigut aaqqissugaasimapput. Inoqarfinni ataasiakkaani piniartut- aalisartullu peqatigiiffeqarput (KNAPP), qitiusumik piniartut- aalisartullu peqatigiiffeqarput (KNAPK), taassumalu isumagisarpaa politikerinik isumaqatiginninniuteqarnissat. Sunngiffimminnilu piniartartut aamma aaqqissuussiffigineqarsimapput nutaajusumik. Namminersornerullutik Oqartussat soqutigilluinnarpaat piniartunik suleqateqarnissaq. Tupaallannartuungilaq, qitiusumik aaqqissuussisoqarfiit inoqarfinni sinniisunik suleqatissarsiornerat. Kisiannili - soorlu Frank Sejersen-ip tikkuaraa - aamma tamanna akerlianik pisinnaavoq tassa pisinnaatitsinermik inoqarfinni ataatsimiititalianut tunniussinikkut. Namminersornerullutik oqartussat oqarsinnaalluarput "tuttut 200-it pisarisinnaavasi, nammineerlusili paasiniassavarsi, qanoq ilillugit agguataassanerlugit. Akerlianilli aamma pisarisassat amerlassusiannut sissueqataassaasi." inoqarfimmiilli inoqarfimmut aaqqissuussinerit assigiiaarnissaat pisariaqartariaqanngilaq. Imaasinnaavormi uumassusilinni innuttaaqatigiinnilu nammanneqarsinnaasumik ingerlatsisoqarsinnaasoq, Apeqqutaaginnarporli, namminersornerullutik oqartussat "politikkikkut" nammanneqarsinaasutut isigineraat.

Naatsumik taallugu: Naalagaaffimmik tigumminnittut - uani pineqarput Namminersornerullutik Oqartussat - qanoq eqqarsaateqarnersut qanorlu oqimaaqatigiissitsinissaq takorloorneraat. Pinngortitat inuunerannik misissuisut namminneq isumaliutersuutigaat eqqarsaatersorfigalugulu, piniarnissap tungaatigut aaqqissuussinerit qanoq ingerlanneqarnissaat isumagineqarnissaallu.

"Uvanga suliassara unaavoq" Frank Sejersen oqarpoq, "nammassinnaasunik ingerlatsinissat assigiinngitsut aqqutissiuutissallugit".

Namminersornerullutik Oqartussat malunnavissumik pisassareqqusaasunut ajornartitsissutinut killissarititaasunullu tunuarsimaarsimapput. Soorlu ilaatigut pisoqarsimasoq appanniartitaanermut, umimmanniarsinnaatitaanermut, tuttussinnaatitaanermut, tunnulinnik tikaallunnillu piniarsinnaatitaanernut. Ajornartorsiortoqartillugu, soorlu piniartut aningaasakilliulernerisigut, oqallinneq annertuseqqittarpoq. Sisimiuni killigitinneqartartut akornanniitinneqarput peqqissaarussinerit aningaasaqarniarnerullu tungaatigut soqutigisat. Taamaammallu apeqqut uteqattaartuartoq unaavoq: Inuuniarnerup tungaa eqqarsaatigissagaani suna eqqornerpaajussava?

Nutaarsiassatut taaneqarsinnaavoq takornariartartut soqutiginninnerat. Takornariammi piniartunut ornigussinnaapput pisiniarfigalugillu. Piniartunik angalaqateqarsinnaapput, taamaalillutillu pisarineqartunik pissarseqataasinnaallutik. Taakkulu aningaasarsiornissamut periarfissiisinnaapput.

"Upperinngilara", Frank Sejersen qulanngivilluni oqarpoq. "Piniartut ikittuinnaat (atortorissaartut), kisimik tamanna ingerlassinnaavaat. Tamannami annertuumik piumasaqaateqarfigineqarpoq. Annertuumik aningaasaliiffigineqartussat. Annertuumik ilinniaqqiffiusussat. Piniartut tunitsivissaminnik ajornartorsiuteqaraluttuinnarnerminnut atatillugu amerlanerujartuinnarput siunissami takornariartitsinerup inuusutaasinnaaneranik tigumminniniartut. Piniartuunermummi sanilliunneqarsinnaalluartutut tamanna isigineqaraluttuinnarmat. Tamannami aamma uagut takorluukkatsinnut naleqqersuulluarpoq, piniartut piniarnerminnut ilaatillugu takornarissanik angallassisalernissaat. Imaaliallaanarli takornariamik umiatsiaaqqakkut angallassinissaq inerteqqutaavoq. Takornarissanik angallassissagaani piumasarineqarpoq isumannaatsuunissamut assigiinngitsunik atortoqarnissaq. Taakkua aningaasartuutaasapput umiatsiamullu ima oqimaallisaataatigisinnaallutik allaat angallataasinnaajunnaarsillugu. Tassungalu ilapittuutaasoq aamma unaavoq, immaqa inuit ikittuinnaat takornarissat oqaatsit tungaasigut piumasaqaataannut piginnaassuseqarnissaq. Angalanissat akilersimagukku, aamma qulakkeersimasariaqarpat tikinninni angalatitsisussap piareersimanissaa. Iluaqutaanavianngilarmi angallassisussaq piniariarsimappat. Piumasaqaatigineqarmammi uluinnarni inuuniarnermi pisariaqartitsinersiornissaq."

Inuilaarsuarmimi minguitsumi piniartut takornarissanik angallassissuunissaat Frank Sejersen-ip eqqarsaatersuutaannaanerarpaa, tassaatillugulu allamik periarfissaqannginnermi piffissami sivikitsuinnarmi piniartut allamik periarfissaqannginnerinut atorneqarsinnaasutut isigalugu.

Pissamaatit

Piniartut oqalliseraat aningaasaqarniarnermut inuuniarnermullu oqimaaqatigiinnermik ingerlatsinissaq, pinngortitalli inuunerannik misissuisut isumaqarlutik pinngortitami minguitsumi oqimaaqatigiimmik ingerlatsisoqassasoq. Pinngortitat inuunerannik misissuisut soqutiginngilaat periuserineqartumik arfernik piniartarneq. Taakkumi tamanna aalajangersimanngilaat. Aalajangerneqartussarli tassaavoq, suna isumannaannerpaajussanersoq, suna pisariaqartsinneqarnersoq sunalu eqqortuunersoq. Pinngortitaq pillugu suliniuteqarnerit suulluunniit aamma annernaateqartarput, tamatumunngalu pissutaagunarpoq, Namminersornerullutik Oartussat suliassanut assigiinngitsunut tunuarsimaartarnerannut.

Qilalugarniartarnermut tunngatillugu aallaaviuvoq, kalaallit kikkulluuniit piniarnissaminnut periarfissaqarnissaat. Massakkorpiarli ajornartorsiutit taamak amerlatigitillugit, inuutissarsiutigivillugu piniartoq isumaqarpoq, ilalernanngitsoq sanilini aningaasaatilissuaq, nammineq pisassami amerlaqataanik imaaliinnarluni pisaqarsinnaasoq.

Namminersornerullutik Oartussat tungaaniit inerteqqutigineqarpoq, soorlu aalisariutiniit arfernik piniartarnissaq. Tamannalu isumaqarpoq, erseqqissumik oqaatigalugu, aalisariutinik piginnittut ilisimatinneqarsimasut: Piginnaassuseqarfisi aallunniarsigit, tassa kinguppanniarneq. Isertitassasi taakkunannga isertitsissutigisarpasi. Allat qilalugarniartarneq isumagilluarniarlissuk.

Ileqqutoqaasoq malillugu piniartut nuuttartuartuusimapput, piniagassat qanoq amerlatigissusiat najoqqutaralugu. Tassa aasaanerani piniariartarfinnut, imaluunniit piniariartarfissanut nutaanut.Ilaqutariimmi uumaniarnissaat pissutaalluartuusimammat, pisarisassanik illersuinissaq najoqqutarinagu. Ileqqutoqqammi malillugit pinngortitanik nammassinnaasumik ingerlatsineq atortuusimanngilaq.

Nammassinnaasumik ingerlatsineq oqariartaasiulersimavoq nutaajusoq, isummanik toqqammaviusunit aallaaveqartoq: 1.Piniagassaqarpoq. 2.Pissusilersornerit noqissimaarfiguuk,piniagassanik piniapilunnaveersaarlutit, maluginiarullu, piniagassat uumasut ataasiakkaat qanoq amerlatigissusiat. 3.Pisarisassatut sillimmatinik nakkutilliisuugavit.

Oqaaseq sillimmatit aamma nutaarluinnaavoq ineriartorneq ilutigalugu atorneqartalersimasoq.

Taamani - itsaq - uumasut inuit misigissusaannut eqqaanartumik misigissuseqartutut isigineqartarsimapput, tassa pisarigaanni inunngoqqittartutut. Pisarineqartut anersaavi ukiut ingerlanerini piniartumut uteqattaartuartarsimapput, uumasut assigiinngitsut ilusaannik isikkulerlutik, tassa piniartoq piniakkaminut ataqqinnittuusimappat. Taammaammat oqartoqarsinnaavoq, uumasut anersaaqarnerannik oqartarneq silaannarsiornerinnaasoq. Piniagassallu qanoq amerlatigissusiat aamma taamaappoq. Ilami piniagassanik eqimattaasunik qanimut takunnissimavit?

Taamaammat oqartoqarsinnaanngilaq piniarneq nammassinnaasumik ingerlanneqarsinnaasoq, qangarsuarnisulli piniarneq ingerlatiinnarneqassappat. Taamaattoqassappat nammassinnaasumik ingerlatsinerup oqallisigineqarneranut ilapittuutaasoqarsinnaanngilaq. Taamaaliornikkummi ersertarmat periaasitoqqanik ineriartornermilu pissutsinik ataqqinninnginneq.

Piniartuunerup kisiat inuussutaanerata nalaani piffissani assigiinngitsuni kaannersuaqartarsimavoq. Uagut ullutsinni akuersaarsinnaanngisarput.

Aappassaanik inuit amerliartupiloorsimapput. Piniagassallu malittaralugit nuuttartuarneq ullumikkut uagut aamma akuersaarsinnaanngilarput.

"Demokratiskiusumik nukittussarnerussaaq tamani tamaaniit suliniutissanik ingerlatsiniartoqassappat", Frank Sejersen naggasiivoq.Tamanna pisinnaavoq KNAPK (piniartut peqatigiiffiat) aqqutigalugu, innuttaasut eqeersimaartut ilaanniit aamma pisinnaavoq, aammalu Namminersornerullutik Oqartussaneersinnaalluni. Kiap aallarneeqqaartuunissaa apeqqutaanngilaq, assersuutigalugu piniagassat qanoq amerlassuseqarnissaannik eqqartuissagaanni. Qilalugartassat qanoq amerlassuseqarnissaat siorna tikillugu eqqartorneqanngisaannarsimapput, allaat pinngortitat inuunerannik misissuisuniit imal. Pinngortitamik isumaginnittuniit. Piniagassanulli killigititaasut atorneqarnissaat, isumaqatigiinngissutit qaangerniarneqarnissaat, immaqa assigiinngitsunik iluarsiiffigineqarsinnaapput. Sooq taanna ammaffiginianngilarput?"

Oqallititsineq ilinniartitsinerlu

Frank Sejersen-ip ilisimatuussutsikkut misissuisimanera tamarmi Dancea aqqutigalugu tamakkiisumik akilerneqarsimavoq. Ilaatigut inuit immikkoortut assigiinngitsut nammassinnaasumik ingerlatsineq pillugu isumaat ersertsinniarsimallugu - soorlu pinngortitat inuunerannik misissuisut, piniartut, politikerit assigisaasalu isumaannik. Tikkuarpaalu, oqaaseq nammassinnaasumik ingerlatsineq nutaajummat siunissamullu takorluukkersuutaannaanerulluni. Taammaattumik isumaqarpoq, pisariaqartoq inuit nunap qanoq atorneqarnissaanik illersorneqarnissaanillu isumaat ersersinniassallugu.

Ilaatigut apeqqut una uniffigaa, tassa inuit namminneq ilisimasaasa qanoq ilillutik pinngortitat inuunerannik misissuisut paasisaannut ilanngunneqarnissaat.

Aammattaaq maanna atuakkiorluni aallartissimavoq, Kalaallit Nunaanni pinngortitamik atuinermut oqallissaarummik, neriuutigalugulu pineqartut assigiinngitsut inuiannut allanut aappaatigooritinneqarumaartut, soorlu Inuit eqqarsaatigalugit.

Frank Sejersen-ip tikkuarpaa, Miljøstyrelsi Issittup avatangiisaanut eqiinganerusumik sissuerutissanik suliniutimi ilaani immikkoortortaqaruni, aamma tamanna ima paasineqarsinnaasoq, tassa akulerunniarnertut, soorlu Kalaallit Nunaanni pinngortitamik atuinissamut ingerlatsiniartutut. Kisiannili aamma maanna kalaallit amerliartuinnarput, pinngortitamut tunngasunik oqallitsitsinissamik ujartuisut, kissaateqartullu kalaallit inuusuttut avatangiisinut tunngasunik ilinniartinneqarnissaannik, taakkumi nunani allani inuusuttaasutulli pinngortitamut tunngasunik ilisimasaqarunnaariartuinnarmata