| Qupperneq siulleq | | Imaai | | Siulia | | Tullia |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Qilalukkat imaani mallersumiittut

Pinngortitat inuunerannik misissuisut qilalukkanik kisitsipput. Piniartut taakku piniagaralugit inuussutigaat.Oqartussaasut aalajangissavaat, ukiuni tuusintilinni piniartarsimaneq illersorneqarsinnaasumik ingerlaannarsinnaanersoq.

Qilalukkat maniilarsuarmiittut. Qilalukkat Kal.Nunaata kitaani ukiisarput, upernaallu naalernerani avannamut Thulep Canadallu eqqaanut ingerlaartarlutik. Ukiakkullu ataatsimoortukkaarllutik utersaaqqittarlutik

Qilalukkat sammineqaqaat. Piumasarineqarporlu qilalugartassat qanoq amerlatiginissaannik killilersuisoqarnissaa. Piniartut oqartussaasunut akerliupput. Isumaqarpullu, siornatigutut qilalukkat amerlassusiat aalariarsimanngitsoq, pinngortitallu inuunerannik misissuisut kisitsisinnaanngitsutut pasillugit. Pisarnermisut akerleriissutinut tamakkununnga politikerit aamma Avatangiisit Pingortitarlu Pillugit Qullersaqarfik isumaqatigiissitsiniarlutik akunnermiliuttuusarsimapput.

Naatsumik oqaatigalugu; Qilagugarniartarneq pillugu atuutsinneqartut erseqqissumik assersuutaapput nammassinnaasumik ingerlatsineq siunissami qanoq ililluni ingerlanneqartariaqassanersoq. Piffissat qilalugarniarfiusinnaasut assigiinngitsut immikkoortittariaqarput. Qilalukkat kitaani ukiivimminniit, Qeqertarsuarmiit (Godhavn) kujammut Nuummut (Godthåb) upernaakkut avannamut ingerlaartarput, sikup aattulernerata nalaani. Sikup sinaa aqqusaarlugu Thulep Canadallu eqqaanut pisarput upernaallu qaammataanni sikup qulloorfiini pisarineqarsinnaasarlutik. Qilalukkat aasap qaammataani avannaaniittarput. Ukiakkullu amerlasoorsuakkuutaarlutik utersaaqqittarlutik.

"Qaqqamiit imaanilluunniit umiatsiamiit qilalukkanik ataatsimoortunik takunnittoqarsimaguni, tamanna nunaqarfimmi suna tamaat nippallugu suaartaatigineqartarpoq, qilalukkanillu takunnittoqarsimaneranik kalerrisaarillutik raatiuaqqat VHF-it uniffeerutivittarput", Bo Albrechtsen, Upernavimmi katersugaassiviup pisortaa oqaluttuarpoq. Immikkoortortaqarfik ilisimaneqarpoq, qilalukkanik amerlasuunik pisaqarfiusartutut, aammalu qilalugarniartarneq piniartut aningaasarsiornerannut qanoq pingaaruteqartigisoq. "Piniartullu angallatiminnut orsussamik, aqerlussanik aallaasinillu piareersimasoqareersunut tuaviinaq issoraasarput."

Upernaakkut piniarneq qajamiik sikup killingani ingerlanneqartarpoq. Ukiakkullu piniarneq avataaniit ingerlanneqartarluni, qoorortuut sakkortuut atorlugit, iluatsittumillu qilalugarsimagaanni, taanna kivitsaaliorlugu tuaviorluni naalittariaqarpoq.

Piniarnermi pissuserisimasat allat tamarmik atorneerussimapput. Kangerluit ammarnginik matusisarneq 30- kkut 40-kkullu nalaani Nunatsinni piniartarfinni marlussunni atorneqarsimagaluartoq aamma atorneerussimavoq. Aammattaaq ungusilluni piniartarneq 60-ikkunni 70-ikkunni pingaartumillu 80-ikkuunniit 1995 tikillugu atorneqartarsimagaluartut aamma atorneerussimapput. Qilalukkat ataatsimooqatigiiaarlutik uumasuupput, aqukkuminartuusimallutillu. Soorlu Savalimmiuni tikaagulliusaarniarnermi taakku kangerlummut aalajangersimasumut pularartinneqartartut. Ungusilluni piniartarneq 96-imi piniarnissap nalaani inerteqqutaalerpoq. Qilalukkallu maanna assigiinngitsunik pingasutigut piniarneqartalerput: Ukiakkut imarmi ammasumi qassutit atorlugit, ukiakkullu angallateeqqat ammasut kutterillu atorlugit piniarneqartarput, upernaakkullu sikup killingatigut qajaq suli iluaqutaalluaqisoq atorlugu.

Qajap allanit nallerneqarsinnaanani suli iluaqutanera ilaatigut pissuteqarpoq sikup killinganukartarnerup ungasippallaannginneranik.

Qajaq qimussimik sikup killinganukaanneqartarpoq, tassanilu piniartup piniagassani utaqqisarpai, soorlu puisit, qilalukkat qernertat qaqortullu.

Katersugaassivimmi sulisutut Bo Albrechtsenip soqutigaa, siornatigut piniartarsimanerit qanoq ingerlanneqartarsimanersut." Siornatigut periusaasarsimasunik allattuisimavunga, taamanikkut piniartut pisaminnik qanoq agguataarisarsimanerinik", Bo Albrechtsen oqaluttuarpoq. "Arferup tallimanngorlugu agguarnissaanut aalajangersimalluinnartunik malittarisaqartarsimapput, piniartunut tallimanut arferup qanoq ililluni agguataarneqartarnissaanik.

Siullermik mattaa, agguarneqaqqaartarpoq - mamarineqarluartoq - taava neqaa kingulliullugillu saarngi. Taamaalillutik periusaasartoq malillugu piniaqatigiit tallimaasut, tamarmik arfermiit pisassaqartarsimapput."

Kal. Nunaanni upernaakkut qilalugarniarneq sikup sinaani qajamiit ingerlanneqartarpoq, ukiakkullu imaani ammasumi angallateeqqaniit ingerlanneqartarluni
  

Allaalluinnartarporli ataatsikkut amerlasuunik qilalugartoqaraangat. Taamaattoqartillugulu tuniniaasoqarsinnaasarpoq umiarssuarnut tunitsiviusartunut imaluunniit illoqarfigisami fabrikkeerannguanut. Kingullermilli taaneqartutut ittumik Upernaviup pigisaani peqartoqanngilaq, taakkunanimi fabrikkit qalerallit kisiisa pisiarisarmatigit. Umiarsuit tunitsiviusartut piniartuniit mattaat neqillu pisiarisarpaat sineriammi allanut tuniniaqqitassaminnik.

Bo Albrechtsen-ip oqarnera malillugu sumi tamaani oqallittoqartarsimavoq qilalukkat piniartullu atugarisaat pillugit. Raatiukkut, sarsuatitsissutitigullu, tassani Upernaviup

Pigisaani piniartut peqataatinneqarsimallutik, aviisitigullu aamma eqqartorneqartarsimallutik. Piniartut tamaanimiut ilaat Nuummut aggersarneqarsimapput tamanut ammasumik oqallinnissami peqataasussat, maanna sukanganerusumik iliortoqalernerata nalaani - tassa pisarisassanit killilersuinissat - qilalugartassat tungaasigut. Uumasut inuunerannik misissuisut aallartitaat oqartussaasuneersullu, katersortarfinni assigisaannilu oqallititsinerni peqataasarsimapput.

Ukiut 20-it ingerlanerini, qilalukkat amerlassusaannik naatsorsuisoqartarnerani, qilalukkat ikileriaateqarsimaqaat. Politikerit tusaanngitsuuinnissanngikkunik allatut ajornartumik sukanganerusunik iliuuseqartariaqalerput, tassa qilalugartassat maanna killilersulerlugit.

Tamannali inuiaqatigiinnguanut sunniuteqartussaassaaq, Namminersornerullutik Oqartussat akulerunnerisigut, ileqqutoqaasut malillugit qilalugartanik agguaasarneq allanngortsinneqassaaq. "Uanga nammineerlunga avannaani nunaqarfiit ilaanni najugaqartillunga tamanna misigisimavara, 1995-imi ungusilluni piniartarneq inerteqqutaalermat", Bo Albrechtsen oqaluttuarpoq. "Tassanngaannaq pisat neqaannik mattannillu agguaasarneq nunaqarfimmiunut atorunnaarpoq."

Tassanngaanaq pisanik neqinillu agguaasseqatigiittarneq atorunnaarluni inuit ataasiakkaat aningaasarsiornerannut tunngassuteqalerpoq.

Upernaviup pigisaani nunanarfinni, qalerallit, aarfit nannullu tuniniagaasarput. Piniagassallu taakkua qilalukkallu aningaasarsiutaalluartartuupput.

Qilalugaq akunnattumik angissusilik (miiterit pingasut inulaarlugit) 10-15.000 koruuninik isertitaqaataasinnaavoq, qilalukkamillu qernertamik pisaqarsimagaanni, taannami anginerusoq tuugaaqartorlu, 20.000 koruunit angullugit isertitsissutaasinnaavoq.

Timothæus Petersen Kullorsuarmi tamaani piniartutaalisartullu peqatigiiffianni siulittaasuuvoq, Upernaviup pigisaani nunaqarfinni avannarlerpaami. Avannamut Melvillip Kangerliumanersua sikkoriinnavissuuvoq.

Siunissami inuutissarsiutigivillugu piniartut kisimik piniarsinnaatitaalissappat?

Timothæus-ip tassunga nunap assiutiga takugamiuk ingerlaannarluni takuaa taanna qangarnisaavallaalersimasoq. Sermersuup killinga ima sukkatigisumik aakkiartorsimavoq, allaat qeqertaaqqanik pinngorartitsisimalluni, sermersuarlu allarluinnarmik nutaamik killeqalersimalluni.

Qilalugaq qernertaq Kullorsuarmi pisarineqarsimasoq. Qernertap tuugaavinnaa 5.000 koruunit miss.isertitsissutaasinnaavoq.

Piniartut qilalukkat pillugit oqallinnernut qanoq isiginnippat? "Uumasut inuunerannik misissuisut oqarput qilalukkat 8.000-it taamaallaat kiserngorussimasut, piniartullu oqarlutik, taaneqartunit suli amerlanerusut. "Kullorsuaq sinerlugu ingerlaaraangata uagut takusinnaasaratsigit" Timothæus Petersen oqarpoq oqaluttuarlunilu, upernaakkut Kullorsuarmi sikup killingani ataatsimik marlunnilluuniit qilalugartarnerarlutik. Ukiakkut angallateeqqani ammasuni avammut avalatserlutik sunik assigiinngitsunik tamalaanik piniariakaasarput, kisiannili "qilalukkanik takunnikkaangatta VHF-ikkut immitsinnut kalerrisaaruttarpugut".

Arferit tunnullit tikaagulliillu pisarisassat killilersorneqalereernikuupput.

"Namminersornerullutik Oqartussat piumasaqaatigissagunarpaat, ukiumut qilalukkat 400-t kisiisa pisarisinnaasassagigut" Timothæus Petersen oqarpoq, "uagulli tungitsinniik Namminersornerullutik Oqartussat oqarfigisimavagut, uumasut inuunerannik misissuisut uppernarsaatissanik amigaateqartut. Isumaqarpugullu, ukiut marluk sinnerlugit misissuereernikkut aatsaat tutsuiginartunik paasissutissiisoqarsinnaasoq. Tamakkulu tungaatigut uumasut inuunerannik misissuisut suleqatigisinnaasuugutsigit tamanna iluarissagaluarparput."

Aavernik nannunillu piniarneq inuutissarsiutigivillugu piniartuusunit kisimi ingerlanneqarsinnaatitaapput.

"Namminersornerullutik Oqartussat oqassappata, 400-t kisimik pisarineqarsinnaasut, taava isumaqarpugut, inuutissarsiutigivillugu piniartut kisimik piniarsinnaatitaassasut."

Kullorsuarmi piniartutut inuuneq naatsuarannguamik oqaatigissagaani tassa imaappoq, ulluinnarni puisinniarneq kisiat ingerlattarpaat. Taakkumi qimminut inunnullu neqinik pissaqartitsisuusarput, amiilu tuniniarneqarsinnaallutik.

"Ukiumut taamaallaat qaammatini sisamani qalerallit tuniniarsinnaasarpagut, annertunerusunik inissaqartitsisoqanngimmat", Timothæus Petersen oqarpoq. "Taamaattumik qilalukkat pingaarutilerujussuupput, tassa puisit amiiniit annertunerujussuarmik isertitsissutaasaramik. Ineqarnermut, oqarasuaatinut innaallagissamullu akiligassat akilertussaavagut. Qilalukkanimmi pisaqanngikkutta ineqarnitsinnut akiliutissaqanngilagut."

Timothæus Petersen-ip illersorpaa killilersuilernissap suli ukiualunni arlaqartuni utaqqissunneqarnissaa, qilalukkat ikileriarsimaneragaanerinut uppernarsaatinik erseqqissunik takutsiilluni.

"Oqanngilagut pinngortitat inuunerannik misissuisut upperinngikkigut, ukiulli kingulliit marluk taakku annikitsuinnarmik suleqatigillatsiarsimavagut. Pinngortitat inuunerannik misissuisut qilalukkat pillugit annertunerusumik ilisimasaqalissappata, siornatigornit annertunerusumik taakku suleqatigisariaqassavagut. Pinngortitat inuunerannik misissuisut tamatigut piniartuusugut upperineq ajorpaatigut, qanoq qilalukkat isumaqarfiginerigut, qanorlu amerlatiginerinik isummatsinnut. Kisiannili soorlu assersuutigalugu uumasut inuunerannik misissuisut 1999-imi kingusinaarujussuarlutik maannga tikipput piaartorujussuarmillu aallaqqillutik. Tikinngikkallarmata qilalukkat takuagut, aallareermatalu aamma takunneqqilluta".

"Pinngortitat inuunerannik misissuisut qilalukkat pillugit annertunerusunik ilisimasaqalissagunik, taava tikiaarnerusariaqarput sivisunerusumillu maaniittariaqarlutik," maani piniartut- aalisartullu peqatigiiffianni siulittaasoq naggasiivoq.

Qilalukkat oqallisigineqarnerat suli annertoqaaq. Namminersornerullutik oqartussat soqutigisaat arferit pillugit apeqqutinut tunngasunut siunnersortimit ingerlanneqarput. Taassuma suliassaraa oqallinnerit peqataaffigisassallugit, tamakku aviisit aqqutigalugit katersortarfinniluunniit ingerlanneqarpata.

Soorlulusooq kaajallaasitaliatut ingerlaartutut. Ullumikkut siunnersuisartoq Bjørn Rosing-imik ateqarpoq.

"Oqariartuut apuunniarlugu ukioq qaammatini marlungajanni angalasimavunga."

- Oqariartuullu Namminersornerullutik Oqartussaneersoq sunaava?

"Tassaavoq, qilalukkat qaqortat qernertallu piffissami qaninnerpaami killilersorneqalernissaat. Nassuiaatigisussaavaralu, suna pillugu killilersugaasariaqalernersut.

-Qanorlu nassuiaateqarpit?

"Kisitsinerit takutissimagaat malunnartumik ikileriaateqarsimasut. 90-ikkunnili piumasaqaataalersimagaluarpoq qilalugarniarnerup qasukkaallatsinneqarnissaa.

-Kisitsinerilli annertuumik isornartorsiorneqartarsimapput.

"Aap, taamaassimavormi - sakkukitsumik oqaatigalugu - ataatsimiinnerit uummaarilluinnartarsimapput. Ukiuni qulini suliamut eqqaanartoq suliarisimavara. Mannalu peqataaffigisimasannit tamanit sakkortunerpaasimavoq. Ilami nuannarineqalerfiunngilaq."

Oqallinnerit assipajugaat, soorlu Qallunaat Nunaanni oqartussaasut, pinngortitallu inuunerannik misissuisut, illua tungerisaasalu aalisartut akornanni sorsuunneqapajaartarnera.

Qallunaat Nunaanisummi aalisakkat assigiinngitsut killilersorneqarnerisulli, aamma Kalaallit Nunaanni qilalugartassat killilersorneqalissapput, qularnanngitsumik ukiumut 400-t pisarineqartartussanngorlugit, taakkualu soorlu ullumikkut ukiumut nalinginnarmik pisarineqartartut affaasa missaannaaniilissapput.

Savalimmiormiut tikaagulliusaartarisartagaat 1650- imili nalunaarsoqqissaarneqartalersimapput. Qularnanngitsumik nunarsuarmi pisanik nalunaarsuisarnerit pisoqaanersaat. Savalimmiuni misilittakkat najoqqutaralugit isiginninneq imaalersimavoq, tassa 1650-imiit pisarisat amerlaqatigiittarmata - tassa agguaqatigiissillugit - ukiut unteritillit ingerlanerini, taava tamatuma pisarisassat nammassinnaajumaarai. Bjørn Rosing aperaara tamatumunnga assingusumik Kalaallit Nunaanni iliortoqarsinnaannginnersoq.

"Ilisimatuut paasiniaasartut taamak isumaqanngillat", akivoq. "Isumaqarput qilalukkat amerlassusaat ikileriaateqangaatsiarsimasut." 1860-ikkunnili Kalaallit Nunaanni pisanik nalunaarsuisoqartalersimavoq. Taamanikkumiilli assigiinngitsorpassuarnik pisoqarfiusimavoq. Angallatit piniutit assigisaallu piorsaaffigineqarsimapput.

"Tamanna ilumoorpoq," Bjørn Rosing oqarpoq. "Angallatinut aquuteralak mersernarnerpaasimavoq. Aquuteralammi atulinngikkallarmat ilaannikkut susaarluta uteqqittarsimavugut. Massakkulli aquuteralammik piniarfissaq annertoorujussuaq angallavigisinnaalerparput, maannalu qaqutigoortorujussuuvoq susaarsimalluni angerlaqqinnissaq."

Aquuteralalli aamma atortuuvoq marloqiusamik kiinalik. Bjørn Rosing 60-kkut naalerneriniit 1980-imut Upernavimmi najugaqarlunilu suliffeqarsimavoq. Taamanikkut ukiut siulliit pingasut aquuteralak inerteqqutaasimavoq, puisinniarneq akornusersorumanagu.

Aquuteralalli atugaalermat, qilalukkat nunaqarfiit eqqaannut takkuttarnerat qaqutigoornerulersimavoq.

Bjørn Rosing-ip takussutissaqartinnerarpaa, ilaatigut qilalukkat takkusimaartarfiisa allannguuteqarsimanerat. Siornatigummi qilalukkat Paamiunut takkutinngisaannarsimagaluit, ukiuni kingullerni tamaani ukiuunerani takunnittarsimanernut paasissutissat arlalissuit takkussuuttalersimammata.

Bjørn Rosing-itullumi perlussuup qiterpiaaniittutut sulissagaanni, uumasut inuunerannik misissuisut piniartullu silarsuaat paasisaqalersitsisarput.

Aappaatigut ilisimatuussutsikkut paasiniaasartut ajornakusooruteqarnerat paasisaqarfigaa: "Uumasut ulorianartorsiortinneqartutut taaneqassappata, piumasaqaataasutut iinnassaaq, uumasut inuunerannik misissuisut timinik toqungasunik nerriviup qaanut ilisinissaat."

Saniatigullu aamma paasisaqarfigaa, piniartut uumasut inuunerannik misissuisunut ataqqinninnerat annikitsoralaannguamut inissinneqartariaqartoq: "Malugisat ersiortitsipput. Ukiummi kingulliit ikittunnguit ingerlanerini oqaatigineqartarpoq, qilalugaq kingulleq pisarineqarumaartoq ukioq 2000-imi. Paasisinnaalluarparalu, sooq piniartut taamak sukannertigisumik kisitsisimanerit nalunaarsuutaannut ilasseraanngitsiginerat."

Tikkuarakku, pissutsit ajornartorsiutaasut piniartut uumasut inuunerannik misissuisut naammaginartumik isumaqataaffiginngipatsigit attanneqarsinnaanngitsut, Namminersornerullutik Oqartussat qilalukkat pillugit apeqqutinut siunnersorti akivoq: "Inatsisiliortoqassaaq, allatullu ajornartumik taakku malittarisariaqassavaat."