| Qupperneq siulleq | | Imaai | | Siulia | | Tullia |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Zackenbergimi, Kalaallit Nunaanni nunarsuullu sinnerani silaannaap kissassusia

Uppik issittormioq avannaani issittorsuarmi uumasuugajunneruvoq. Ilaannikkooriarlunili ungasissorsuarmut timmisinnaasarpoq, soorlu uani Kangerlussuarmi qatsumut sapilerluinnartoq nassaarineqarsimasoq.

"Aput pingaaruteqaqaluni aqutsisuulluinnapoq" Hans Meltofte Qallunaat Nunaanni avatangiisinik misissuisarfimmeersoq oqarpoq, - taanna ukiuni siullerni pingasuni misissuisarfimmi pisortaasimavoq ilisimatuutullu misissuisarfimmi Zackenbergimi uumassuseqartunik misissuineq akisussaaffigisimavaa, misissuisarfillu inissisimavoq Tunup Avannaani 74 grader 30 minuttillu nalaanni, Daneborg-imi silasiorfitoqqap qanittuani.

Naak nunap killinganut kilomiiterit 25-it missaannaaniikkaluartut, taamaattoq misissuisarfimmi tassani aputip pingaaruteqarluni aalajangiisuulluinnarluni sunik tamanik aqutsisuunera oqaatigisariaqarpoq. Apullu kangerlunni tatsinilu sikup qanoq issussuseqarnissaanut aqutsisuusarpoq. Aammalu umimmaat qanoq amerlatigisunik piaqqiornissaannut, taakkulu annassinnaanerannut aqutsisuusarluni. Naasut qaqugu sikkeralernissaannut kingunissiornerminnilu angummassinnaanerannut aqutsisuuvoq. Timmissat qaqugu manniliulernissaannut, piaqqallu perortussat qanoq amerlatiginissaannut aqutsisuuvoq. Ilami suna tamaat aqutaraa. "Kikkut tamarmik silaanaap kissarnera oqallisigaat. Uangali aput oqallisigaara", Hans Meltofte nipittuullugu oqarpoq.

Zackenberg-imi misissuisarfik Ecological Research Operations (ZERO), tallimanik qisuusunik barakkitaqarpoq, tuperpaaloqarlunilu, tassanngaanniillu piffissami 1.junimiit 1.septemberip tungaanut misissuinerit assigiinngitsut aallaavigisarpaat. Misissuisarfimmi inuit 20-t miss. najugaqarsinnaapput. Misissuinerit Zackenbergip qooruani Tasersuullu Qoorortaani taamaallaat ingerlanneqartarput - nuna 514 km²-rinik annertussuseqarpoq imermik killilerneqarsimasoq. Taassuma iluani nuna 40 km²-rinik annertussuseqartoq annertuumik misissuiffigineqarpoq - tassarpiaasoq Zackenberg-ip qoorua. Taamanikkut Zachenbergi piniartunit ameernianit najugarineqarallarami, taakkua sapaatip akunneri arlallit atorlugit siku aqqusaarlugu Tunup kitaaliartarsimapput - taamaaliorsinnaaneq iluatsissinnaagaanni. Piniariartarfinni pinngitsoorani ukiisariaqartarpoq. Kikkulluuniimmi nunarsuaq tamanna ukiukkut qimasinnaasarsimanngilaat. Misissuisarfiup Zackenberg-ip aasat tamaasa najorneqartarneranut ajunngitsumik tunngavissaqarnera pissutaavoq. Timmisartunut mikisunut mittarfeeraqarpoq, igasoqarluni, misissuisarfeqarluni, innaallagissiorfeeraqarluni gummibådemillu angallateeraqarluni, issittumilu aasakkut isumannaatsumik angalanissamut atortussanik assigiinngitsorpassuarnik peqarluni.

Suut tamarmik qeqqanni

"Tamaginni aallaaviusoq tassaavoq, Kalaallit Nunaanni issittunilu allani ukiumiit ukiumut inuuniarnikkut atugarisat nikerarnerat tamaginni ilisimasaqarfigineqanngilluinnarmata". Taamak aalajaalluinnartigisumik Hans Meltofte oqaaseqarpoq, taamaalillunilu pingaartumik tunngavilersorpaa, misissuisarfiup ukiuni 14-ini oqallissutaareersimalluni Tunumullu pingasoriarluni angalatitsereersimasup 1995-imi piviusunngortinneqarsimanera. Angalanerni peqataasarsimapput nunamik ilisimatuut, naatsorsueqqissaartartut, naasorsiuut, issuatsiaanik ilisimatuut, ujaqqat qaliinik issuatsiaasanik ilisimatuut, sullerngit pillugit misissuisartut, assigisaallu. Aage V. Jensen-ip aningaasaateqarfia kiisalu Pinngortitamik Ilisimatuussutsikkut Misissuinermut Ataatsimiititaliaq aqqutigalugit Tunup qeqqani uumassuseqartunik misissuigallarnissat soqutiginartinneqarnerpaajusut ingerlanneqarsinnaasimapput. Nunami tamaani pisariaqartinneqarsimanngilaq uumassuseqartunik annertuumik peqarnissaa imaluunniit annikitsuinnarmik uumassuseqartoqarnissaa. Inoqajuitsutut isikkoqangajattumi tamakkiisumik paasisaqarnissaq ajornaqaaq. Aammami nunataassanngilaq naggorissoq - uumaffissaqqissoq. Nunalu tamannaagunarpoq, silaannaap allanngoriartorneranik malunniuteqarfiusussaq kingulleq. "Nunamik nassaarniarsimavugut suut tamarmik akornanniittumik", Hans Meltofte oqarpoq. "Avannaata kujataatalu akornanniittumi. Aputeqarnersap aputeqanngingajattullu akornanniittoq. Imaanut sermersuarmullu qanippallaanngitsoq".

Clavering-ip qeqertaata qaqqai, Zackenbergimi nunami eqqissisimatitsiviusumiit takuneqarsinnaasoq.

Misissuisarfiuvoq asseqanngilluinnartoq. Asseqanngilluinnarneranut pissutaavoq, aallaqqaataaniilli sulianik sissuerutinik aallartitsisoqarsimanera, taakkulu misissuilluni suliniutigineqartunut allanut amerlaqisunut ikorfartuutaalluarsimapput. Suliniutaasunut tamanut aallarniutaasimavoq silaannaap kissarneranik misissuiffik. Tassani paasissutissat ataatsimoortut ersersippaat, paasiniaalluni ingerlatsinerit aallartinneqarsimanersut ukiup nalinginnaasumik imal. nalinginnaangitsumik ingerlanerani. Aputip issussusia kisiat eqqarsaatiginagu, silaannaalli kissassusiata allanngorarneri assigiinngitsut aamma eqqarsaatigalugit.

Hans Meltoftep pingaartitassatut oqaatigaa, silaannaap kissassusianik uuttortaanerit ingerlajuarsimasut Zackenberg-imi sulinermut pingaaruteqarluinnartuusimasut. Nammineerluni Kalaallit Nunaata issinnerpaaffiini assigiinngitsuni 20-ni sulisarsimavoq, taakkulu iluanni Peary Land-ip avannamut isorpiarsuanut Eigil Knuth ilisimasassarsioqatigisimallugu, ajuusaarnartarsimaqaarlu nalusarsimagamikku, tikitani assigiinngitsuni ukiut aputeqarluartut imal. aputeqanngingajaffiusut naligineraat.

Taammaattumik Zackenberg-i silaannaap kissassusianik misissuiffimmik, kiisalu nunamik uuttortaalluni atortussanik, uumassuseqartunillu misissuinermi atugassanik aallaqqaataaniilli pilersorneqarsimavoq.

Issittoq silaannaallu kissasusiata allanngorarnera.

Zackenborg-imi misissuilluni paasiniaanerit nalinginnaasumik sivisuumik ingerlanneqartarput. Taamaalillutik suliniutigineqartut arlallit imminnut ikorfartuuttarput. Suliniutit assigiinngitsut pissani assigiinngitsuni qanoq ingerlasimaneri naatsorsorneqartarput, taamaalillutik pisartut assigiinngitsut imminnut attuumassuteqarsinnaanerat naatsorsorneqartarluni. Pinngortitat uumassusillit aamma taamaalillutik naatsorsuutitut atorneqarsinnaapput.

Ilisimatuutut misissuisarfimmi Toolik Lake-mi Alaskamiittumi paasineqarsimasut iluaqutigalugit Zackenbergimi ilisimatuutut misissuiffimmi sulinerup tamaani pinngortitamik qanoq sunniuteqarsimanera naatsorsoqqissaarneqarsimavoq. Aammattaaq inuit qanoq amerlatigisut qanorlu sivisutigisumik nunami misissugarineqartumi najugaqartarsimanersut. Kiisalu aamma suliat imminnut ataqatigiissaarluarneqartarput, taamaalillutik misissuisut suliaminnut imminnut akornusersuunnissaat pinngitsoortinniarlugu. Ukiut ingerlanerini inuit piliaasa pinngortitamut qanoq sunniuteqarsimanerat nalunaarsorneqarumaarput.

Piffissamik pingaartitsineq aalajangiisuussaaq.Piffissarmi sivisooq atorlugu pinngortitap qanoq pissusilersorsimaneranik uppernarsaataasussanik peqartoqanngilaq.

Ingammik eqqarsaatigalugu, qanoq pisoqassava, silaannaap allanngoriartornissaanik ilimagineqartut eqquutissagaluarpata. Ilimagineqarmammi tamakkua Issittumi annertoorujussuarmik sunniuteqarnissaat. Borneo-mi kiattuaannartumi silaannaap kissarnera 31-miit 32 gradinut qaffassagaluarpat tamanna uumassuseqartunut malunniuteqarnavianngilaq, Tunup avannaani 1-miit 2 plus gradinut qaffannerata kingunerisassaanut naleqqiullugu. Silaannarlu suli kiannerulissagaluarpat, marloriaataannaanngitsumik arlaleriaammilli sunniuteqartussaassaaq. Issittoq ataatsimut isigalugu aalaakkaasorujussuuvoq, kisiannili silaannaap allannguutaanut malussarissorujussuulluni. Nunarsuarmi uumaniarfiusinnaasut killerluinnaaniippugut, uumasut naasullu Issittumi kisimik pigineqarput, silaannaap nikerarneranut naleqqussarluarsimasuugamik, kisiannili aamma allannguuteqarfigisinnaasaannut killigisaq annikitsuaraannannguulluni. Allannguutit annertussappata tamakkua ilungersunartorujussuarnik sunniuteqassapput.

Allannguutissatummi ilimagineqartut pissutigerpiarlugit, Zackenberg-imi ilisimatuutut misissuisarfik tassanerpiaq inissinneqarsimavoq. Isumaasimasorlu tassaavoq, misissuiffinni allannguutaasinnaasut qanimut tikillugit misissuiffigineqarnissaat. Misissuisarfik eqqarsaatigalugu, immaqa taanna taamak annertutigisumik misissuilluni suliffiunavianngikkaluarpoq, nunarsuaq tamakkerlugu silaannaap kiassiartupiluulernissaa oqallisaalersimanngikkaluarpat. Aammami silaannaap kissassusiata allanngorarnera politikikkut sulinermut mianernarsaataalersimammat, tassanngaannartumik soqutigineqarluinnalersimavoq, silaannaap kiassiartupiluulernissaata suut kinguneriumaarnerai.

"Anguniagassatut siunniussimavarput, Zackenbergimi misissorneqartut, siunissami pisussatut ilimagineqartunut siulittuinissanut atorneqarsinnaajumaartut, silaannaap allanngoriartuutissaatut ilimasaarutit eqquutissappata, ilimagineqarmammi siallersarnerulerlunilu aamma silaannaap kissassusia qaffasinnerulerumaartoq, Hans Meltofte oqarpoq. "Umimmannut, timmissanut, sullinernut kiisalu avannarpasissumi masarsussuit ataat qeriuartut silaannaallu akornanni gassit kiassiartupiloorutissat taartigiiaanneqalerpata qanoq sunniuteqarumaarpa. Neriussaagullu Issittumi immikkoortuni assigiinngitsuni silaannaap allanngoriartornerata sunniutaanut attuumassuteqarsinnaasut ilanngullugit takusinnaajumaarigut.

Silaanaap allanngoriartornissaanut ilimasaarutini Issittumi immikkoortortani assigiinngitsuni assigiinngitsunik sunniuteqarnissaat ilimasaarutaavoq. Soorlu ass. siumut ilimasaarutaasimavoq, Tunumi silaannaap allanngoriartornissaa Kitaanut naleqqiullugu allaanerujussuussasoq."

Zackenberg-imi piniariartarfitoqqami piffissap ilaani qallunaanit uumasunik imarmiunik ilisimatuunit najugarineqarsimavoq.

Pinngortitarssuaq ilatsiinnanngilaq

Nunarsuarmi aamaruutissat uumassusilinnit pinngortut 20%-ii avannarpasissumi masarsussuarni ataat qeriuartumiipput. Uumassusillillu mikisuaqqat nungutitsiartuaarnerat annertusipiluussappat, annertoorujussuarnik gassinik metan-inik aamaruutissaneersunillu annertoorujussuarmik aniatitsisoqalissaaq.

Avannarpasissumi masarsussuit ataat qeriuartut silaannaallu akornanni taartsigiiaannermi gassit pingaarutillit pingasuusut tassaapput: aalaq, kuldioxid metanilu.

Issittorsuup nunataani assigiinngitsunik arlalissuarnik masarsussuit ataat qeriuartut allanngoriartortarnerat uuttortarneqartarsimavoq. Tamakku ilaatigut Zackenberg imi pisimapput, tassanilu Lund-imi Københavnimilu universitetiineersut, aasani misissuiffiusuni masarsussuit ataat qeriuartut qaavani nunamiit gassinik kuldioxid-inik, aalamik metan-imillu aniatitat pimooruteqalugit uuttortartarsimavaat.

Tunuliaqutaasoq tassaavoq, nunap qaava qalleq kissatsikkiartulissagaluarpat, taava nunap ilaa qeriuaannartoq suli appasinnerusumut naqikkiartuaarneqalissammat, tamaanilu uumassulinnit pinngortinneqartut gassit kuldioxid aamma metan aniatinneqalersinnaammata, gassillu taamaattut naluneqanngillat silaanarmik kissarnerulersitsisinnaasut. Metan ataatsimoortoq ataaseq 21-riarluni kuldioxid-imit sakkortunerulluni sunniuteqarsinnaavoq.

Naatsumillu oqaatigalugu tassa imaappoq: Silaannarmik kiannerulersitsisartoq kuldioxid-ip katersuussimanera annertuninngussooq, taamaalillunilu nunarsuarmi tamarmi silaannaq kissarnerulissalluni. Nuna qeriuaannartoq milliartortinneqalissaaq, metan-imillu aniakaatitsineq annertunerulissalluni. Taamaalillunilu nunarsuarmi tamarmi silaannaq suli kissarnerulersinneqassalluni.

Eqqortorli tamaat ataatsimut isigalugu assigiinngitsorpassuarnik katiterneqarsimavoq. Pinngortitarli sungiusaqataaginnanngilaq ilatsiinnartuusoq. Imaluunniit allatut oqaatigalugu tassa: Arlalippassuartigut ingerlanermut uteriaqqiutinik peqarpoq - ilaatigut qulaani taaneqareersunut siuariartortitsisut, ilaallu akerlianik sunniuteqartartut.

Taamaattumik masarsussuarni ataat qerisuni ingerlanerit allanngoriartuutaasa sapinngisamik amerlasuut allattorneqarnissaat ilisimaneqalernissaallu pisariaqarluinnarput.

Zackenberg-imi masarsussuit ataat qeriuartut metan-imik aniatitsinerisa misissuiffigineqarneraniit assilisaq.

Uumassusillit mikisuaqqat metan-imik inuussuteqartut assersuutigineqarsinnaapput, uumassusillit tamakkua masarsussuit ataat qerisut qaavani silaannarmik akuneqarsinnaasumi uumasuupput.

Uumassusillit taakkua kuldioxid-ip aalajangersimasumik annertussuseqarneranut naleqqussarsimasuupput. Taassuma annertussusaa anginerulissagaluarpat, allatut oqaatigalugu uumassuseqartut tamakkua nererusussuseerutissapput. Tamanna eqqarsaatigalugu tassaavoq kiassiartupiluulissagaluarpat kingunerisassaasa ilassaat.

Sermersuup qulaani qaammat imissisimasoq. Qaammatip assingani ilusaanut silaannaap akornusiinera eqqumeequtaavoq. Kitaani Kangerlussuarmiit assilisaq.

Siumut pisinnaasunik takorluukkersaarutitut inuit masarsussuarni ataat qerisunik sulisut nunap qaavi assigiinngitsut matoorlugit assersorsimavaat. Taamaalillunilu matuukkat iluani silaanaq kissarnerulerpoq. Tassuuna silaannaap kissatsikkiartornissaanik assingusumik misiliinerni, misissorneqarsinnaavoq, nunap ikerini qulliunerusuni pissusissamisoortuungitsumi metanimik aniatitsineq qanoq annertusiartortiginersoq.

Misissuisarfiup pingaartinnerpaallugu anguniagaa 100%-mik silaannaap kissassusiata nikerarnerata sunniutigisinnaasaanik misissuinermut attuumassuteqarpoq.

Sulianut ilaatinneqanngillat, silaannaap kissassusiata nikerarnera inuit piliarineraat, imaluunniit pinngortitap ingerlarngata ilagiinnarneraa. Tamannami silaannaap kissassusia pillugu ilisimatuut 2000-it nipittuullugu oqallisigaat. Qanoq pisoqavinnerit allattoqqissaarneqartarput. Uuttortaasoqartarlunilu. Uuttortaanerillu tamakkua aamma siunissami silaannaap kissassusiata Missingersuusiorneqarneranut ilapittuutaasinnaapput.

Taamaalilluni Zackenberg-imi misissuineq pingaarutilerujussuanngorpoq, Kalaallit Nunaat isumaqatigiissutaasimasoq malillugu issittumi silaannaap kissassusiata pinngortitami uumassusilinnut sunniutigisinnaasaasa nakkutigineqarnerinut peqataalluarmat. Silaannaap kissarnerata nikerarneratalu taakkulu Issittumi sunniutigisinnaasaasa allattoqqissaarneqarnerinut atatillugu suliniuteqarfik ZERO Avatangiisit Pillugit Aqutsisoqarfimmiit pingaarutilerujussuartut isigineqarpoq. Taamaammat Zackenbergi issittoq pillugu suleqatigiiffimmut AMAPmut naalagaaffeqatigiinnerup iluaniit silaannaap kissatsikkiartornera pillugu misissuinernut annertuumik tapersiuteqarput.

Taamaattumik Danceap Zackenberg-imi suliniutigineqartunut tapiissuteqartarnini ingerlatiinnarniarpaa, aammalu nunarsuaq tamakkerlugu silaannaap allanngoriartorneranik nalunaarsuinermut Naalagaaffeqatigiinnerup tapiissutaatut misissuisarfiup atajuarnissaa sulissutiginiarlugu.

Immap sikua aakkiartorpoq

Young Sund-imi, Zackenberg-imiit 25 km-it missiliorlugit kangisinnerusumiittumi, Qallunaat Nunaanni avatangiisit pillugit misissuisoqarfik (DMU) aammattaaq imaani uumasunik arlalissuarnik misissuisitsivoq pingaarutilinnik paasiniaaqqaartuullutik. Misissuinermi pingaartinneqartut soorlu ilagaat aamaruutissat akuisa qanoq ilillutik kaaviiaartarnerat. Aallarniutaavoq ukiut kingulliit 100-it ingerlanerini nunarsuaq tamakkerlugu silaannaap kissarnerata agguaqatigiissillugu 03,-0,6 gradinik kissarnerulersimanera.

Hans Meltofte

Issittup imaata sikua siornatigumut naleqqiullugu annertunerujartuinnartumik aakkiartuaalersimavoq. Tassani pineqarpoq sikumik nutaamik pilersoqartarnera annikillisimasoq, sikullu pisoqaanerusup ilaa annertungaatsiartorsuaq aalluni nungussimammat. Siumullu pisussatut ilimanarpoq, maannakkutulli annertutiginngitsumik immap sikuanik tarajulimmik pilersoqartannginnissaa. Tamanna nunarsuaq tamakkerlugu imaani sarfat ingerlaviinut annertoorujussuarmik sunniuteqartussaassapput.

Immap sarfaasa ingerlaviisa qanoq ilillutik pilersarnerat ima oqaatigineqarsinnaapput. Issittup imartai eqqarsaatigissagaanni tassani silaannarmut aalartitsineq annertunerujussuuvoq masannartuliorfigitinnermut naleqqiullugu. Tamatuma nassatarisaanik issittup imartai taamaalillutik taratsumik akoqarnerat annertoorujussuuvoq, tarajorlu nillortinneqarnermigut itinerusumut kiviartortarpoq, kujammullu immap naqqa atuarlugu nunarsuup affaani kujallermi imaani annertusaasarluni, imarlu annertunerulersimasoq tamanna qaffaqqilluni ingerlaalertarpoq, taratsumillu akua annikinnerulersarluni kissarnerulersarlunilu, ilaatigut soorlu sarfaq kissartoq Golf-strøm Europap kitaatigut ingerlaartoq.

Imartat kissatsikkiartornerinnaasa nassatarissavaa, ullumikkutut annertutigisumik imartat kuldioxidimik tigusisinnaajunnaarnerat.Immat kissartut nillertunut naleqqiullugit annikinnerusumik kuldioxidimik akoqarsinnaammata.

Tunup imartaa nunami uumasunut annertuumik aalajangiisuuvoq. Imarli sungiusaqataannaanngilaq ilatsiinnartuusoq. Tamannamiuna amma Young Sundimi misissuinerup tunuliaqutigigaa, tassani paasiniarneqarmat aamaruutissap akuata kuldioxid-ip annertussusia, silaannarmi akuunerminiit, pinngortitaneereernermigullu immap naqqanut pisarneranut ingerlaarfii uuttortarneqartarlutik. Aamaruutissap akuata taassuma ingerlaartinneqarnera qanoq annertutigaa?

Tamatumunngali tunngatillugit naatsorsoqqaagassat amerlaqaat. Sikup aakkiartornera ilutigalugu, imaani qaamaneq annertusiartorpoq.

Uumassusillillu aallarniutaasartut pinngorartinneqalersarput, soorlu immap naasui alliartulersarput amerliartulersarlutillu, taamaalilluni issittup imartaani imminnut nerisareqatigiittuni tullinnguuttunut nerisassaqartitsillualersarlutik assigisaannillu. Immap naasui imannarmiittut immallu naqqaniittut amerliartornerat ilutigalugu, immap naasui sikumi naasartut uumaniarnermikkut atugarisaat ajornerulersarpoq. Manna tikillugu tamakku kinguneriumaagassaat naatsorsoruminaatsorujussuupput, ilaatigut Issittumi uumassut qaffasinnerusut eqqarsaatigalugit, soorlu aarrit, puisit nannullu.

Daneborg-imi suliniutit, Zachenberg-imi misissuisarfik pilersinneqarmalli aallarteqatigiipput. Aallarteqqaarmatali isumaasimavoq, misissuisarfiit marluusut tamarmik immikkut suliniuteqarfiujumaartut, massakkulli kattukkiartuaartinneqarput. Taakkua aningaasaqarniarnerat Misissuisitsisarnermut ministeriaqarfimmiit katiterneqarsimapput ukuusunit, Dansk Polarcenter, Avatangiisinut Nukissaqarniarnermullu ministeriaqarfik (Danceap aningaasaatai), Københavnip Universitetiani Geografisk Institutti Namminersornerullutillu Oqartussat.

Zackenberg-ip aputaa

Umimmaat eqqarsaatigalugit iluatsitsisimaqaagut, tassa Sirius-imi inuttaasut silasiortullu ukiut kingulliit 40-t umimmannik naatsorsuisarsimammata. Taakkulu kusanartorsuarmik suliaqarsimapput. Tamannalu isumaqarpoq, naatsorsoqqissaarneqarsinnaasimammat umimmaqarfinni assigiinngitsuni umimmaat ukiut kingulliit 40-t qanoq atugaqarsimanersut. Tunup avannaa tungaata qeqqani tamarmi - tassa Zackenbergimiit Lambert Land-ip tungaanut umimmaat 80-ikkut aallartinnerani ajutoorluinnarsimapput, ukiakkut nunap sikugussaasarnera pissutigalugu. Tamannalu pissutigalugu umimmaat ikilisimaqaat, sineriammullu qaninnerusuni uumasuunerulersimallutik.

Umimmaqarfik alla pingaaruteqartoq tassaavoq Jameson Land, Scoresbysund-ip illoqarfianiit kimmorpiaq inissisimasoq, tamaanilu ukiumut umimmaat 300-t missaaniittut pisarineqartarput, tassa umimmaat amerlassusiisa nammassinnaasaattut naatsorsuutigineqarsimasut.

Zackenberg-imi maanna ukiuunerani pissutsit umimmaat piaraasa inunngorneranniit uumallutik ukiisinnaanissaannut qanoq sunniuteqartigisarnerat misissorluaqqissaarneqalersimavoq. Tassani pineqarput uumasut 250-iniit 300-t miss. amerlatigisut nunatami annertunngitsumiittut, tassa Wollaston Forland-imik taaneqartartumi A.P.Olsen Land-imilu. Taakkunannga umimmaat 160t Zackenberg-ip qooruani uumasuupput, nunalu tamanna ukiakkut puallarsernissaannut pingaarutilerujussuuvoq. Umimmaat qanoq utoqqaatigissusiat, piaqqiorsinnaasut katitersimanerat, ukiumiit ukiumut kinguaariikkuutaat uumallutik aniguisarnerat, uumasullu nunatani assigiinngitsuni qanoq atorluaatigisinnaanerat malittariuminarsimaqaaq. Aamma satellittit, nammineerlunilu uuttortaasarnerit assigisaallu atorlugit inuussutissat assigiinngitsut naasarnerat, qanorlu annertutiginerat uuttortarneqartarsimapput.

Taavalu aput piffissallu tulleriiaarsimasut sivisuut uterfigeqqissavagut. Satellittikkut assilisat kisimik atorneqarsinnaagaluarnerpat? Aap taamaaliortoqarsinnaagaluarpormi. Satellittitigulluuna assiliisarnerup ajornartorsiornaqutigigaa, satellittip assiliissalluni qulaaqqunerata nalaani assilisassap qulaa pujorsimappat, taava assilissami ersitsoqanngivittussaassammat. Tassungalu aamma ilaavoq satellittikkut assiliisarnerup akisunerujussua. Taammaammat Zackenberg-ip qaqqaata qaavanut digitalimik assiliissummik ikkussisoqarsimavoq. Apummi assiliisinnaasoq taanna seqernup qinngorneri iluaqutigalugit ingerlatinneqartoq atorlugu, ullut tamaasa assiliisoqartarsinnaavoq - ulluni qulisimaffiusuni allaat, tamannalu Zackenberg-imut immikkorluinnaq inissisimatitsilerpoq, ilisimatuutut misissuisut tassuuna iluaqusersorneqarnerat eqqarsaatigalugu.

Nunap immikkoortortaani uumassusilinnut ataatsimoortunut sunniutaasartut toqqaanartumik ataasiakkaarlugit sunniutigisartagaannik misissuiffigineqartariaqarput.