| Qupperneq siulleq | | Imaai | | Siulia | | Tullia |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Uumassuseqartitsisuusoq toqoraasinnaasorlu

Issuatsiaat assigiinngitsut UV-B-nik qinngorfigitittussanngorlugit inissinneqarsimasut.

Issittumi ukiumi kaperlannera qaangiulluni seqinersuaq siullermeerluni qilammi takkuteqqikkaangat, tamanna pissusissamisoortumik qiimmattaatigineqartarpoq. Tamannalumi attanneqartuarsimavoq. Aammali kisiat sapaatip akunnialui qaangiukkaangata ingasaginangajalertarluni. Sikummi aputillu seqineq inngianarsisilluinnartarpaat. Ikilluni seqinnisaartarfinni qinnguai UVt palertitsisarput, qinnguaalu ersinngitsut aappalungusersut takinerusunik maligaasallit kissarnermik tunisisarlutik, soorlu qaqqani qutsissuni aamma taamatorluinnaq pisoqartartoq.

Siullermilli paasissutissat sammeqqaarallartigit, isumaqarfiginarsinnaagaluartut meeqqat atuarfiini ilikkarneqareersimasinnaasut, ajoraluartumilli taamaanngillat, naak nunarsuarmi inuunerup ingerlaqqinnissaanut pingaaruteqarluinnaraluartut:

Silaanarsuatta ilaa Ozoneqarfik qutsiinnarsuarmi stratosfæreqarfimmik taaneqartartumi inissisimavoq. Inuillu qanga Klor-imik brom-imillu silaannarsuarmut qaffakaatitsilinngikkallarmata - taakku makkuninnga pinngortuupput, tassa nillataartitsiviit nillarserutaannit, transformatorinit, ussissaatinit assigisaannillu - ozoneqarfik qalasersuit nalaanni issunerpaajusarsimavoq, aammattaarlu Sikuijuitsumi Avannarlermi Sikuijuitsumilu Kujallermi isussusia naligiiginnangajassimavoq. Klorimik brom-illu silaannaq akoorneqaleraangat, taava silaannarsuarmi naligiissitsisoq mianernarluinnartoq stratosfæreqarfik silaannaat qaleriiaartut ataanni inissisimasoq akornusersorneqalersarpoq.

Issuatsiaat tuttut nerisaat kimikinnerit,Cladonia mitis, Qaanaameersut, isumaqarfigineqarput nalinginnaasumik UV-Bnik qinngofigitinnermikkut aseruatiterneqarsimasut.

Stratosfærimi silaannaat Sikuijuitsup Avannarliup Sikuijuitsullu Kujalliup qulaani ingerlaartuusut tamakkuninnga pinngortitsiartornernut annertuumik aalajangiisuusarput. Qalasersuup Kujalliup nunatai imarpissuarmik avatangerneqarsimapput, tamannalu isumaqarpoq, Silaannaq Sikuijuitsup Kujalliup qulaani sakkortuumik ingerlaartoq, Qalasersuup qulaanut pigaangami univittarmat. Tassanilu issip ingasalluinnartup assigiinngitsullu klor-imik akullit kattullutik ozoneqarfimmik saaliartortitsilersarput, taamaalillunilu upernaleqqaarfiata nalaani qinngornernit takussaangitsunit aappalungusersunit qinngorfigitinnissaq annertunerulersarluni.

Ib Johnsen Qaanaami issut qaavinut UV-B-it qinngornerinut illersuutissanik assiaqutsersuisoq.

Akerlianik uagut maani issittumi najugaqarfitsinni, avaterput imaq annertunerpaatigut sikumik qallersimajuaannangajattarpoq. Nunatarsuarnillu ungaluneqarsimalluni. Tamatumalu nassataraa, avannarpiaani silaannartat allannguteqarneq ajungajattarnerat. Tamakkulu pissutigalugit ozoneqarfipput taamak sukkatigisumik saaliartorsimanngilaq. Naak isumaqarnaraluartoq, nunarsuup affaani avannarlermi tamanna aallartiaarnerussasoq, pissutigalugu tunisassiornikkut ineriartorfioqimmat - klor-imik brom-imillu aniakaatitsinerit - katersuussimaqimmata.

Ozoneqarfiup saaliartortinneqarnera ilutigalugu, nunarsuarmi naasunut uumasunullu seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it annertusigaluttuinnartarput. Seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it sakkortoorujussuarmik pissuseqartarput, timillu sananeqaataanni celleniittuni kingornutassatut ingerlateqqinneqartartunut tupinnaanartumik sunniuteqartunik aserorterilersarlutik. Ilanngullugulu aamma seqernup qinngorneri ulorianartut tamakkua timimi illersuutissat enzymet aserortilersarpaat, taamaalilluni nappaatinut assigiinngitsunut tunillatsinnissaq malunnartumik annertusitittarlugu.

Taamaammat Ozoneqarfik maani nunarsuarmi uumassuseqartoqarnissaanut pingaaruteqarluinnarpoq, seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersuutaagami.

Sungorsiusaq (Arnica angustifolia) Nunatta kitaata avannaaneersoq.

Seqernup qinngornerinut sorujuiaateqanngilaq

Tamanna tunuliaqutaavoq, Danceap ukiuni kingullerni Issittumi naasut pissutsinut nutaanut tamakkununnga qanoq malussaritsiginerinik misissuinissanut tapiissuteqartarneranut. Ib Johnsen, Københavnip Universitetiani Botanisk Institutimeersoq oqarpoq: "Siornatigut naasut sikuijuitsup avannarliup sikuijuitsullu kujalliup qanittuiniittut seqernup qinngornerinut ulorianartunut UVBnut illersuutissaqarluarsimagaluarput. Imaapporlu, tassa naasut uumasullu seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersorniarlutik nukissamik atuingaartarsimanngillat. Tamannami pisariaqartinneqarsimanngimmat. Tassa tamanna ozoneqarfiup isumagisimammagu. Taamaammat pissutsit nutaat sungiukkuminaatsittorujussuuaat, tassanngaannaq seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it takkussuukkaluttuinnalermata".

Tamanna takussutissaqartinniarlugu, naasoqatigiikkuutaat arlallit, tassa naasut kooriusamik sikkersoqartartut misissuiffigineqarsimapput. Ilaatigut Sungorsiusaq (asseq takuuk). Takuneqarsinnaasimavoq, nunarsuup qeqqata ækvatorip eqqaani, naasut tamarmik seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersorneqarluartut, naasoqatigiilli taakku ilaat avannarpasinnerusumiittut isigissagaanni, apeqqutaavallarsimagunanngilaq seqernup qinngornerinut ulorianartunut illersornissaq.

Tamaanimi seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersorsinnaanermut naleqqiullugit naasut assigiinngitsorpassuit eqiterussimammata. Tamanna misissuisarfimmi laboratoriami misissorneqarsimavoq. Naasoqatigiikkuutaat assigiinngitsut, naasoqatigiinnut pineqartunut ilaasut assigiinngiijaartorujussuupput. Tassami qalasersuit pallikkiartortillugit, assigiinngiiaartut suli amerliartortarmata.

Naasut qanoq ilillutik seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut imminnut illersorsinnaappat? "Naasut siullermik marloqiusamik iliuuseqartarput", Ib Johnsen nangippoq, "siullermik tassa qalipaammik illersuutissamik, flavonoidemik taaneqartartumik sanaartulersarput. Qalipaasersuutip tamatuma seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it ameraasami qallermiittut millualersarpaa, taamaalillunilu seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it sananeqaatinut ilorliunerusunut, qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissanik pilersitsisartunut isitsaaliortarlugit. Qalipaasersuutillu taassuma atugaanera, nunarsuup qeqqa ækvatori qanilliartortillugu annertusigaluttuinnartarpoq, qalasersuulli tungaannut ingerlaartilluni annikilliartuinnartarluni. Atorneqartup aappaa pingaaruteqarluinnartoq tassaavoq aserfallatsaaliissutit. Naasut stoffinik sanaartulersinnaapput, seqernup qinngornerisa ulorianartut UV-B-it aserugaanik katitereqqissinnaasunik. Tassa aserorneqarsimasut iluarsartuunneqaqqittarput. Periaasillu taakku marluusut naasunut nukissamik atugassamik annertunerusumik sanaartornissamut piumasaqaataasarput."

Naatitsisarfimmi issuatsiaanik tuttut nerisaannik kimikinnernik (Cladonia mitis) seqernup qinngornerinik ulorianartunik UV-B-nik qinngortitsilluni misileraaffik. Qulliit issuatsiaallu saaguusap illersuusiap tunuanut inissinneqarsimapput. Misileraatit eqqaannut naasut tupaliaasartut atuartitsinermi atugassat inissinneqarsimapput. Malugiuk naasut 15-16-it piaarinaatsoornikkut qinngortitsiviusup iluaniimmata. Naasut taakku tupaliassanut allanut naleqqiullutik naggorlunnerujussuupput.

Naggorissiartorneq annikillisarneqartoq

Apeqqutaasorlu unaavoq, naasut seqernup qinngornerinit ulorianartunit UV-B-nit aserorneqartarnersut imaluunniit allanngortinneqartarnersut.

Siullermik, naasut naggorissiartornerat annikillisarneqartarpoq. Naasut ataasiakkaat inuussutissamik sanaartortarnerat annikitsuaraannanngortarpoq, biologimi ilinniartitsisoq taamak oqarumaassagaluarpoq (assilisami naatitsisarfimmi tulleriiarneqarsimasut takukkit). Aappassaanik, naasut inerittussaqanngingajattarput. Tamannali issittup nunaani apeqqutaavallaanngilaq, tamaani naasut inerillutik siammarsimasut amerlaqimmata.

Issuatsiaat aamma malussarissuupput, kisiannili aamma siuliani taaneqareersumik flavonoidemik sanaartorsinnaallutik, issuatsiaalli ujaqqat qaavini naasartut tamakkuninnga sanaartorsinnaanngillat. Isumaqarnaraluarpoq, issuatsiaat ujaqqat qaavini naasartut taamaalillutik akiuussutissaqanngitsut, kisiannili paasineqarsimavoq, issuatsiaat tamakku issuatsiaat seernaannik sanaaqarsinnaasut, seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersuutaasinnaasumik. "Immaqa tamanna nalaatsornerinnaavoq", Ib Johnsen oqarpoq, "Issuatsiaallu seernaata seqernup qinngornerinik ulorianartunik UV-B-nik milluaasinnaanerat allanngorartorujussuummat, isumaqarnarpoq, seernamik akoqarnerusut, piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siammarsimanerpaalerumaartut."

Issuatsiaat ujaqqat qaavini naasartut, illoqarfinni mingutserinerit annertussusaannik uuttortaanermi atorneqarsimapput. Issuatsiaallu taakkua seqernup qinngornerisa ulorianartut UV-B-it sunniutaannik ersersitsiniarnermut naleqquttuunerpat?

"Aap, seqernup qinngorneri ulorianartut UV-B-it naasunut sunniutaat siulliit takusinnaassagutsigit, taava isumassarsiatsialaavoq issuatsiaat ujaqqani naasartut misissussallugit", Ib Johnsen akivoq. "Issuatsiaat ujaqqat qaavini nasartut ukioq tamaat ingerlaannartuupput. Soorlu oqaatigalugu, upernaakkut aputip suli aattulinnginnerani, ozoneqarfinni putut annertuseruttorfiini ingerlajuartarput. Eqqaamasariaqarparpullumi aamma, issuatsiaat tamakku issuatsiaallu allat, issisiut 0° gradip taassumaluunniit ataani inissisimagaluarpat allat qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissaminnik sanaartorsinnaasarmata. Ilami aputip suli aanneqaqqajanngitsut iluani allaat qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissaminnik sanaartortarput. Qilak tungutsoriinnaavoq, pissutigalugu qinngornerit maligaasiaat naatsuaqqat tamakkiisumik sunniutilimmik siammakaatinneqartarmata. Qaamaneq aputip ataa aqqusaarlugu siammaattarpoq, seqernulli qinngorneri ulorianartut UV-Bit tamanit tamaaneersutut oqaatigisariaqarlutik. Piffissami, seqernup qinngornerisa ulorianartut UV-B-it takkussimaaruttorfiata nalaani, naasunik qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissaminnik sanaartorsinnaasunik pissaqarputit - tassa orsuaasat ujaqqat qaavini naasartut - tamatuma nalaani ulorianartorsiortinneqarnerpaasartut."

Issuatsiaat ujaqqat qaavini naasartut, sooq taamak malussaritsiginerat paasisaqarfigissagaanni, pisariaqarpoq, pinngortitarsuarmi oqaluttuarisaanerisa ilamininngui paasisimasaqarfigissallugit. Issuatsiaat tamakku marloqiusamik periaaseqartarput: Soorlu imermik milluaasup svampip immallu naasuisa akornanni ikioqatigiittutut ittumik. Immap naasua qaamaneq iluaqutigalugu inuussutissamik sanaartortarpoq, sukkumillu pilersitsisarluni, svampimut ingerlateqqitassaminik. Svampillu imermik, taratsunillu imermi aqillussarsimasunik pilersuinissaq isumagisarlugu. Tassani oqaatigineqarsinnaavoq, pinngortitat taakkua pisoqaaqisut akornanni alutornaqisumik suleqatigiittoqartoq - ukiunilu untritilinni milionini tamanna atajuarsimalluni. Suleqatigiinneq tamanna mianernartorujussuuvoq, akornuserneqarnissaanillu aarlerineq annertoorujussuulluni.

Misissuisarfinni laboratoriani seqernup qinngornerinik ulorianartunik UV-B-nik qinngortitsisarluni misileraanermi takuneqarsinnaasimavoq, issuatsiaat taakku pinngortitami qinngorfigitittarnernit annerungaanngitsumik qinngorfigitinnermikkut ameraasaasa qaavi aserortartut.

Aamma sananeqaataasa cellini allannguutit takuneqarsinnaasimapput, nalunaaqutaasut tassa, naasut sillimmatiminnik celliniittuni atuivallaalersimanerat. Taamaalillutik allannguutinut allanut qajannarnerulersitsisartunut akiuusinnaannerat annikillisarluni. Kalaallit Nunaanni issuatsiaqarfinni, kiisalu immikkoortitsilluni misissuiffinni tamakkununnga assingusut takuneqarsinnaasimapput.

"Issuatsiaqatigiit taamaalillutik ikiliartortinneqarnissaat naatsorsuutigaara. Issuatsiaallu kiserngoruttussat tassaassapput, issuatsiaqatigiit sumi tamaani nalaatsornerinnakkut seqernup qinngornerinut ulorianartunut UV-B-nut illersuutissaqartut, pissutigalugu, orsuaasat seernaanik illersuutissaqaramik, soorlu naasut allat qutsinnerusut qalipaasersuummik atuisinnaasartut", Ib Johnsen tunngavilersuivoq.

Qaanaami issuuteqarfik issuatsiaanik tuttut nerisaannik kimikinnernik, Cladonia mitisinik akullit.

Kalaallit Nunaanni avatangiisinik illersuineq

Kalaallit Nunaanni pinngortitami angalaaraanni suna tamangajammi issuatsiaanik ujaqqani naasartunik qallersimasarpoq.

Issuatsiaat ujaqqani naasartut ukiuni untritilinni, ilami tuusintilinni uumasinnaapput, alliartorsinnaallutillu. Issuatsiaat tamakku qanoq sukkatigisumik naajartortarnerat malittarineqarsinnaasimavoq assilisatigut, ukiut qulikkaarlugit tiguneqartartutigut, taamaalilluni takuneqarsinnaasarput killingisa qalippersimanertut isikkoqartut siaruaakkiartornerisigut.

Alliartorneralli seqernup qinngornerinik ulorianartunit UV-B-nit sunnerneqarnermikkut annikillisinneqassappata, taava taama uuttortaanerit atorsinnaajunnaassapput.

Ilanngulluguli aamma tamanna uumassuseqartut tamarmik eqqorneqaatigisinnaasaannik avatangiisinit sunnigaasimanermut kalerrisaarutaassaaq.

Issuatsiaat ujaqqani naasartut iluamik alliartorunnaarsimappata, tamanna uumasunut amerlaqisunut annertuumik sunniuteqassaaq. Assersuutigeriartigumi tuttut nerisartagaat issuatsiaat ikileriangaatsiassappata, taava tuttut amerlassusaat, allannguutaasullu malunniutaat nakkutigeqqissaartariaqalissapput. Tuttut amerlassusaat minnerunngitsumik issuatsiaanit inuussutissartaqangaatsiartunit, ukiuunerani nerisarisartagaannit killilersimaarneqarput. Tuttullu nerisaat orsuatsiaat ikilissagaluarpata, tamatuma nassatarisussaassavaa, tuttut amerlassusiisa appariaateqarnerat.

Issuatsiaq tuttut nerisaat kimikinneq, Cladonia mitis, peqqissoq,Tisvildemeersoq peqqissoq.

Piniartut upernaleqqaarnerani puisinnialeraangata, tamatuma nalaani piniartut puisillu isaat ulorianartorsiortinneqarnerpaasarput.

"Uanga kalaaliusuuguma, avatangiisillu illersorneqarnissaat soqutigisaralugu, taava taakkununnga annertunerusumik isumakuluutigivallaassanngikkaluarpara. Issuatsiaat allanngoriartornerat isumakuluutigivallaasanngikkaluarpara. Annertunerusumimmi isumaqarnavianngilaq. Seqernummi qinngorneri ulorianartut UV-Bit annertoorujussuanngorunik aatsaat tuttut amerlassusiannut ajoqutaalersussaammata. Inuilli peqqinnissaat isiginnissaallu annertunerujussuarmik isumakuluutigissagaluarpakka. Nunat Issittup eqqaaniittut upernaleqqaarnerata nalaani seqernup qinngornerinik ulorianartunik UV-B-nik annertungaatsiartorsuarmik torarfigineqartarput, Ib Johnsen naggasiivoq.

Issuatsiaat ujaqqat qaavini naasartut tamaaniittuartut, uumassuseqartunut seqernup qinngornerinik ulorianartunit UV-B-nik qinngorfigitissimanermi sunniutaasa misissorneqarnerinut taamaalillutik atorneqarsinnaapput. Issuatsiaat tamakku uuttortaatitut atorneqarsinnaapput. Aseruineq namminermi pingaarnerpaajunngilaq, uumasunulli inunnullu sunniutaasa nagguiat pingaarnerpaalluni.