| Qupperneq siulleq | | Imaai | | Siulia | | Tullia |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Nunarsuarmi qeqertat annersaat

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat annersaraat. Nuna isorartussuseqarpoq Nunap Isuani (Kap Farvelimiit) kujammut allorniusat 59,46° N-anniik, avannarpasissusermut Odap Qeqertaasa (Odak Ø-t) tungaanut allorniusat 83,40° N-ip tungaanut avannarpasitsigisumut, nunarsuarmi nunanit avannarlerpaalluni inissisimasoq. Nuna Qalasersuup tungaanut sammisunik avatangerneqarsimavoq, tassalu imaappoq, avannarpasissutsip tamatuma nalaani seqernup kaaviinnalertarnera kaperlattarneralu tamaani misigineqarfiusinnaasarpoq.

Nuna tamakkerlugu isorartussusia 2.175.600 kmiiterinik isorartussuseqarpoq. Nunallu annertussusaata 15% iinnaata missaa kisimi sikoqanngilaq, tassa nunap sinnera nunarsuarmi nunap sikumik qallerneqarsimaup aapparimmagu: Tassa sermersuaq. Taassuma imartussusigaa nunarsuarmi erngup imerneqarsinnaasup 9%a, issunerpaaffimminilu 3.500 miiterinik issussuseqarluni. Sineriaata ilaani qaqqat sermersuarmik qallerneqarsimanngitsut ipput, taakkuuppullu qeqertanik pinngortitsisarsimasut nunatanik taaneqartartunik. Sineriammi sermersuarmik qallerneqarsimanngitsumi imaanut atasunik sermersuarnik uukkartartunik peqarpoq, immap sarfaanik ingerlanneqartartunik. Kalaallit Nunaata sineriaa 40.000 kilometerinik isorartussusilik qeqertaararpassuarnik kangerluppassuarnillu angisuunik mikinerusunillu avatangerneqarsimasutut oqaatigineqarsinnaavoq.

Silaannaap kissarnera

Kalaallit Nunaat Issittumi inissisimavoq, tamatumalu nassataraa, aasaanerani silaannaap kissassusaata 10 ct sinnerlugit kissartigilerneq ajornera, taamaattumillu nunap ataa qeriuaannartuuvoq, tamatumunngalu pissutaavoq nunap qaaginnaata aasaanerani aattarneranut, nunallu annikitsuinnarmik masannartuliorfigineqartarneranut, orpippassuarnillu naaffigineqartannginneranut, orpigaannarnilli Kalaallit Nunaata kujataani naaffigineqartarneranut. Nuna kiassutsinik arlalinnik agguataarneqarsinnaavoq, tassa (subarktisk) akunnattumik kissassusilik, (lavarktis) nillernerusumik kissassusilik, kiisalu (højarktisk) issittoq (Nunap assinga takuuk). Kalaallit Nunaata Avannarpiaa annikinnerpaamik masannartuliorfigineqartarpoq, allaat nunap ilaa tamaaniittoq issittumi inoqajuitsummik taaneqartartumik peqarluni. Kalaalit Nunaata kujataa annertunerusumik masannartuliorfiusarpoq naggorittaqalunilu, tamaanilu annikikkaluamik nunaateqarnermik ingelatsiviusinnaasarluni.

Kalaallit Nunaata imartaanni sarfarnerit assigiinngitsut imminnut aporaaffigisarpaat. Tamakkulu immap kissassusaanut tarajoqarneranullu sunniuteqartarput, taamatuttaarlu aamma imaani uumassuseqartut siaruarsimanerannut sunniuteqaqataasarlutik. Imaanilu sarfarnerit immap sikuata siaruarsimaneranut aamma sunniuteqartarput. Immap sikua aamma apeqqutaasarpoq, avannamut Qeqertarsuup Tunuanut (Disko Bugtimut) Tunumullu aasaanerani qaammatini ikittuinnarni angallavigineqarsinnaasarnerannut. Kalaallit Nunaata Kitaani, tassa Paamiuniit (Frederikshåb) Sisimiut (Holsteinsborg) tungaannut imaq imariinnarmik taaneqartarpoq, tamaanilu kangerluit sinerissap qanittuaniittut, ilaannikkuinnaq ukiuunerani sikusarput.

Inuit najugaqavissut

Kalaallit Nunaanni kommuneqarfiit illoqarfinnik 18-inik immikkortiterneqarsimapput, katillugit 59-inik nunaqarfeqartut. Nuna tamakkerlugu innuttaasut 1996-imi 56.000-it missaanniittutut naatsorsuutigineqarsimapput, taakkunanngalu 80%-iisa missaanniittut illoqarfinni najugaqarput. 20%-illu sinneruttut nunaqarfinni najugaqarlutik. Nunaqartut amerlanersaat Kalaallit Nunaata Kitaani najugaqarput, tassa Paamiuni (Frederikshåb), Nuummi (Godthåb), Maniitsumi Sukkertoppen), kiisalu Sisimiut kommuneqarfiinni, Kalaallit Nunaatali kujataani kommuneqarfinni, piniartoqarfinnilu najugaqartut, tassa Uummannami, Upernavimmi, Qaanaami, Tasiilami (Ammassalimmi) kiisalu Ittoqqortoormiini (Scoresbysund-imi) kommunini najugaqartut ikinnerullutik.

Inuutissarsiorneq

Aalisarneq inuussutissarsiutit pingaarnersaraat, naatsorssuutigineqarporlu inuit toqqaannartumik tamatuminnga inuutissarsiortut 2.500-t missaanniittut, suliffissuaqarfinnilu inuit 3.000-it missaanniittut sulisorineqartartut. Tamatumalu saniatigut inuit amerlaqisut aalisarnermut attuummassuteqartunik suliaqartartut. Piniartuuneq toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamillu innuttaasut 20%-iisa missaanniittunut attuumassuteqarpoq, illoqarfinnili ukunani, tassa Qaanaami, Upernavimmi, Uummannami Tasiilami (Ammassalik), kiisalu Ittoqqortoormiini (Scoresbysund-imi) komuniini taakkunani inuutissarsiutinik nammatsisuullutik. Kalaallit Nunaata Kujataani savaateqarneq tuttuuteqarnerlu ingerlanneqarput. Ilimagineqarpoq, takornariartitsisarneq aatsitassarsiornerlu siunissami aalisarnerup saniatigut tapertaasumik nammasinnaasumik ingerlanneqalerumaartut.