| Qupperneq siulleq | | Imaai | | Siulia | | Tullia |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Nunakkut, imaatigut silaannakkullu

Takornariartitsisarneq Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutit nammanneqarsinnaasut ilaattut suaarutigineqartarpoq. Maannakkorpiarli takornariartitsisarnerup tungaa qanoq isikkoqarpa? Takornariartitsisarneq suup tungaanut ingerlava?. Kalaallit Nunaannilu pinngortitami takornariartitsisarnissaq qanoq ilimanaateqartigaa?

Kangerlussuup (Sdr.Strømfjord ip) eqqaani qaqqani takornariartitsisarneq ingerlallualeriivissimavoq.

1992-imi Namminersornerullutik Oqartussat takornariartitsisarnerup annertusarneqarnissaa pillugu ukiunut tulliuttunut qulininut pilersaarusiorsimapput. Siunissami aggersumi nunap siuarsarneqarnissaanut aalisarnerup tungaa kisiat sammineqassanngilaq. Ilanngulluguli oqaatigineqarsinnaavoq,Kalaallit Nunaat takornariartitsivissatut aamma piukkunnaateqarluartuummat, pissutigalugu ullutsinnut naleqquttunik misigisaqarfiusussanik periarfissaqartitsigami. Kalaallit Nunaanni inuit amerlavallaanngillat. Kalaallit Nunaanni inuit amerlasoorsuunngillat, pinngortitarsuarli tupinnaannartuulluni. Aammattaarlu inooriaasitoqqamik attassiinnarsimaneq ersarilluarpoq, takornariat nunani allani misigisaqarfigisinnaanngisaannik.

Amerlasuut imaluunniit ikittunnguit pitsaanersiukkat?

Kalaallit takornariartitsisartut ilaasa erseqqissumik oqaatigisarpaat, amerlasuunik takornariartoqartalernissaa anguniarlugu annertuumik avammut ussassaarilluni pilerisaarinissaq pisariaqartoq. Ilaalli isumaqartarlutik avammut ussassaarilluni pilerisaarinissaq pisariaqanngilluinnartoq. Kalaallit Nunaat imminut avammut nittarsaassinnaareermat.

Apeqqulli pingaaruteqarnerpaaq tassaavoq: Takornarissanik amerlasoorsuarnik tikisitsisarnissaq pilersinneqassava imaluunniit ikittunnguit pitsaanersiukkat kisiisa tikisittarnissaat anguniarneqassava? Tamatuma akissutissartaa immikkoortup matuma naggataani nassaarineqarsinnaavoq.

Ullumikkorpiaq Kalaallit Nunaannut amerlasoorsuarnik takornariartitsisarnissaq pineqanngilaq. Ukiumut Kalaallit Nunaannut takornarissat tikittartut 31.000-iusarput, kisitsisillu taakku inorpaat allaat ulloq ataasiinnaq atorlugu Legoland-imut takornariartartunut.

Ullumikkut takornarissat eqiteruffiginerusarpaat Kitaani illoqarfiit anginerit timmisartoqarfiusut marluusut qanittuiniittut.

Ilimanaateqarsinnaasut

Ukiuni marlunni Jeppe Mordhorst, Dancea aqqutigalugu akilerneqarsimasumik, Kalaallit Nunaanni takornariartitsivissaqqissunik pilersitsiniarnernut siuttuulluarsimavoq. Soorlu Narsami Nuummilu imaatigut angallassisarnerit. Sisimiuni Ilulissanilu qimussimik angallassisarnerit kiisalu annikikkaluanik nunap timaanut angallassisarnerit. Taassuma sulissutigisimavaa, takornarissanut aningaasaateqarluartunut immikkorluinnaq misigisaqarusuttunut assigiinngitsunik sammisassanik pilersitsinissaq.

"Rwanda-mi aapakaanik gorillanik takornariartitsisarneq misissuataarsimavarput - tamanna isasoorluinnanngikkallarmat. Tamaani immikkorluinnaq ittunik misigisassaqarfiusunik takornariartitsisarneq ingerlanneqarsimavoq. Tamatumalu avammut ussassaarutigalugu pilerisaarutiginissaa pisariaqarsimanngilaq. Inuit takornariarusuttut utaqqisorpassuusarsimammata allaat. Tamaani qorillat qaqqaniittartut aapakaaqatigiit marluinnaasimapput. Inuit peqataaniaannarlutik allaat 35.000 koruuninik akiliuteqartarsimapput. Saniatigullu aamma immikkut angalanerminnut najugaqarnerminnullu akiliuteqartarlutik. Tamanna aamma Canadami nannunik takornariartitsisarnernut atuuppoq. Nannumik misigisaqarusuinnarlutik sapaatip akunnerini marlunnipingasuni qimussimik angalanissaminnut 90.000 koruunit tikillugit akiliuteqartarsimapput. Taamak immikkut ittumik kusanartigisumik misigisaqartitsiniarluni takornarissanik angallassisarneq anguniassagaanni, taava tamanna namminermi ussassaarilluni pilerisaataareerpoq."

Taassuma pingaarnerpaatillugu anguniagaraa angallassisartunik pikkorilluartunik pilersitsinissaq. Inuillu piukkunnaateqarluartut 35-t qinerneqarsimapput, kalaallit annertunerusunik pissarissaartorsuunngitsut - soorlu ataaseq angallataateqarpoq, ataaseq qimusseqarluni, ataaseq qaqqami unnuisarfinnik marlunnik illuaraateqarpoq il.il. Tamakku angisuunik akunnittarfiuteqanngitsut. Kalaallit piniartut. Inuit taakkua Greenland Tourism-imit nassaariortorneqarsimapput ullunilu 14-ni tunngaviusumik ilinniartinneqarsimallutik makkuninnga: tuluttut annikikkaluamik oqalussinnaanermut, annikikkaluamik avammut ussassaarilluni pilerisaarisinnaanermut, raadiomik atuisinnaanermut uppernarsaammik allagartartaarlutik, ikiueqqaarnissamullu pikkorissartinneqarsimallutik. Pikkorissartitsineq tamanna ingerlanneqarsimavoq niuernermut pikkorissarfimmi Qaqortumiittumi.

Nammanneqarsinnaasumik takornariartitsisarneq

Takornariartitsisarneq pilersinneqarsinnaava, pinngortitamut aserorterisinnaanngitsoq? Annikitsuinnarnik atortussanik atuiffiusinnaasoq? Inuit najugaqarfiini assigiinngitsuni iluaqutigineqarluarsinnaasunik sammisassaqartitsisarnissat? Tassa naatsumik oqaatigalugu: Pinngortitamik atuilluarluni takornariartitsisarnerit.

Timmisartorluni Kalaallit Nunaannut tikikkaanni, taava inuit nunarsuaq tamakkerlugulusooq nukissatik ukiorpassuarni atorsinnaasaraluatik atoreersimasarpaat. "Eqqumiikkaluamik pinngortitamik atuilluarluni takornariartitsisarneq sakkortoorujussuarnik piumasaqaateqaataasarpoq", Jeppe Mordhorst oqarpoq. "Piumasaqaatit sakkortoorujussuusarput inuit tamaani najugaqartut ilanngullugit taputartuunneqassagaangata. Naasorissaasoq pinngortitamik atuilluinnarluni kisiat naasorissaasuulerusukkaangami siornatigut periaaserisarsimasani allanngortiinnartarpai. Sanilini aperiartorneq ajorpaa taanna aamma ilaaqqukkusunnginnersoq. Taamaatoqassanngippammi naggorissaatit ulorianartunik akullit nunaataanik qarsuaaginnassagaluarmata. Immaqami aamma taamaaliorsinnaasimassagaluarpoq, pinngortitamilli atuilluinnarluni takornarissanik angallassisarnissaq sakkortunerujussuarmik piumasaqaateqarfiusarpoq."

Oqaluttuarisaanermik soqutiginnittunik takornariartitsisarneq - aanna qallunaatsiaat Hvalseymi oqaluffissuarisimasaata qarmaasa sinneri.

Uumasunik nioqquteqallammassuaq

Uniaaluk pisaqarniartartoq qanorluunniit pissanganarsaartigalugu oqaluttuarisinnaavat, qanoq ililluni issimut akiuunnissaminut naleqqussarsimanersoq il.il. Tamannali annertunerusumik soqutigilerneqarnavianngilaq. Annertunerusumimmi iliuuseqartoqartariaqassaaq: Tassa arferit imaluunniit umimmaat oqaluttuaralugit.

Taamaammat angallassisartoq pikkorilluinnartoq tammajuitsunnanniartunik umimmanniartitsisassaaq. Immaqalu nunarsuarmi umimmaat aatsaat taamak amerlatigalutik katersuuffigisimasaanni Kangerlussuup mittarfeqarfiata qanittuaniittumi.

"Paasineqarsimavoq aasaanerani ukiuuneranilu umimmanniartitsisarneq iluaqutaasinnaasoq. Ukiuunerani periarfissaqartarpoq, suut tamangajaasa qimussimik assartorneqarsinnaasarnerat. Aasaaneranili nuna tamanna aatsaat qulimiguulimmik tikinneqarsinnaasarluni. Periarfissatulli atorneqarsinnaagunarpoq biili assakaasui sisamaat immikkut sakkortusarneqarsimasut. Tamanna immaqa timmisartornissamut naleqqiullugu ajoqutaanerusinnaavoq - avatangiisinut tunngasut isigissagaanni, Jeppe Mordhorst oqaluttuarpoq. "Oqarsimavugullu: Sapinngisarput tamakkerlugu ajunngitsumik ingerlatsiniarsarissaagut, piffissallu ingerlanerani piumasaqaataasut sukannernerulersikkiartorumaarpagut."

Umimmannik tammajuitsunnannianik angallassisarnermik suliaqarneq nukkiornartorujussuuvoq. Tamanna pitsaanerpaamik sullissinissamik piumasaqaataavoq. Immiaaqqamik perusuttoqalissappat, taava taanna nillarissuusassaaq tigoriaannaasassallunilu. Naasut igutsaallu oqaluttuarineqartassapput. Tassa nukersornartorujussuuvoq tammajuitsunnanniartunut piniaqataasarneq aaqqissuisuusarnerlu.

Pinngortitami takornariartitsisarneq - aana "pingo"-mik taaneqartartoq, tamakku nunap qeriuaannartup qaavata aasaanerani aassimasup ukiakkullu nunap qaavata qereqqilernerani taakku marluk akornanni naqitsisoqalerneratigut pinngortarput. Taamaalillutillu soorlu assilisami takuneqarsinnaasutut innermik anitsisartutut isikkoqalersarlutik.

Tamatumalu inernerisimavaa, nunamik atuilluarnissaq pillugu isummat assigiinngitsorpassuit pilersimanerat. Tassa pujortakkat sinnikuinik katersuisarnermiit, plastikkikunik nunamut matoorussisannginnissat, angallatigineqartartut pillugit, uumasut toqqissisimasuunissaat pillugit, uumasullu qanoq ilillugit aallaaneqartarnissaat pillugit. Kingullermullu tunngatillugu, tamanna kalaallinit piniartunit annertunerusumik soqutigineqarsorinanngilaq. Kisiannili tamanna noorlermut sulisut pisortaannit tammajuitsunnanniartumit pingaaruteqarnerugunarluni.

Avatangiisinut tunngasut eqqarsaatigalugit tamakku immaqa pingaaruteqarpallaanngikkaluarput. Taamaakkaluartorli tamanna tammajuitsunnanniarluni piniartitsisarnerni minguitsuutitsinermik ersersitsisuusassaaq.

Qaqugukkulluuniit pinngortitaq aningaasarsiornermut ilaatinneqalerpat, taava pinngortitap paarilluarneqarnissaa soqutigineqaleriartussaaq. Tamannalumi tassaavoq pinngortitamik atuilluinnarluni takornariartitsisalernissamut eqqarsaatersuutaasimasoq.

Sisimiuni (Holsteinsborg) qaannat nutaat amernik qaalersorneqarsimallutik sanaajusimasut.

Inissaalatsitsineq

Qimussimik takornarissanik angallassisarneq pinngortitamik atorluaanissamut assersuutaavoq ajunngilluinnartoq. Tamannalumi aamma tamatuma tungaatigut oqaluttuarisaanitsinnut uummarissaataassaaq. Qimussimik angalasarneq maanna atorneerukkiartuinnarpoq.

Sisimiuni qimussertartut snescooterertartullu akornanni aporaattoqartarsimavoq. Tamannalu ilisimasanut akerliusutut pissusilersuutaavoq, tassa naak Kalaallit Nunaanni takornarissat taamak ikitsigigaluartut, Kalaallillu Nunaat inuttussutsiminut naleqqiulluni taamak isorartutigigaluartoq taamaattoq inissaalatsitsisoqarpoq. Pissutigalugu sammineqartartut tamarmik illoqarfinnut qanittuni ingerlanneqartarmata.

Qimussersut angallavik ataaseq uteqattaartuartarpaat. Minutsillu qulit missaanniittut qaangiukkaangata snescooterit sukkalisaartaqisut siulliit takkuttarput. Qoorortamilu silinngeqisumi benziinap tikka naamanarsisarluni. Minutsillu qulit qaangiukkaanngata aamma tullia takkuttarluni. Qimussimik angalaartumut tamanna ajornakusoornartartorujussuuvoq - tassa pinngortitamik atorluaalluinnarluni takornarissanik angallassisarnerup - avammut pilerisaarutigisarnissaa eqqarsaatigalugu. Avammullu nittarsaalluni pilerisaarutit atuaraanni, taava tamakkunani benzinasunnissuaq ilaatinneqarneq ajorpoq. Pineqartarlutilli nannut pinngortitarsuullu nipaannerujussua.

Inissaalatsitsinerup nassatarisimavaa, angallassisartut pikkorilluinnaraluartut suliaminnik allaat unitsitsiinnartarnerat. Angallanneqartussaagaluillu pakatsisarsimapput. Tamannami avammut nittarsaalluni pilerisaarutaasartunut naapertuutinngimmat. Tamanna pinngortitamik atuilluinnarluni takornarissanik angallassisarnermut isummersuutit ilagigaluarpaat. Pingaartinnerpaallugu eqqarsaatersuutigisimagaluarpara, pinngortitamik atuilluinnarluni takornarissanik angallassisarnerup ilagissagaa, inuit Kalaallit Nunaanni pinngortitap paarilluarneqarnissaanut soqutiginninnerulernissaat". Jeppe Mordhorst naggasiivoq. Tassani pinngilaa, Kalaallit Nunaanni takornarissanik angallassisarnermi pinngortitamik atuilluinnarnissaq kisimi ingerlatsiviussanngitsoq, annertungaatsiartumilli ilapittuutaasinnaasoq.

Takornariartitsisarnermut pisortaq

"Takornarissap Kalaallit Nunaat takorlooraangamiuk, takorloortarpai qimussit qaannallu. Ilaqutariit kalaallit, qilaatersornerlu. Kiinarpalerluni qitaasarnerit, erinarsoqatigiillu. Kalaallisuut, taakkualu oqaluttuassartaat". Sisimiuni (Holsteinsborg) takornariartitsisarnermut pisortaasutut Anette Grønjkær Lings-ip nalunngilai, suut Kalaallit Nunaat pillugu avammut pilerisaarutaasinnaanersut.

Taanna "sukarsuartut" isikkoqartunik assigiinngitsunik pingasunik suliaqarpoq. Siulleq tassaavoq, illoqarfiup illoqarfiullu avataata kusanartumik takutinneqartarnissaat. Sukarsuullu aappaa tassaavoq oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartut. Sukarsuullu pingajuat tassaavoq takornarissat misigisaqarfigisinnaasaat assigiinngitsut, soorlu imaatigut angallassisarnerit, snescooterinik angallassisarnerit, qimmussinik angallassisarnerit, aalisariartitsisarnerillu.

Anette Grønkjær Lings-ip avatangiisinut ulorianartorsiortitsinerpaasutut taava pinngortitamik nungullarsaaneq. "Nunarput isorartoqaaq, kisiannili nungullartitsisimanerit, piffissaq sivisoorujussuaq atorlugu aatsaat naajartoqqittarput."

Tulluusimaarutigeqaalu, illoqarfimmi qajartortartut peqatigiit, qanga kalaallit qaannatigut pissusitoqarisimasaannik, soorlu qaannamik kinngusaqattaartarnernik assigisaannillu ingerlateqqillualersimanerat.

Pingortitami aaqqissuussisarneq

Qallunaat Nunaanni qajartortarneq timersuutinut ilaavoq. Kalaallit Nunaat aamma tamatuma tungaanut ingerlanerluni - tassa piniartut timiminnik aalalluartitsisarnerat nunap timaani ingerlattagaasa timersuutaanerusutut isikkoqaleriartussanerluni?

"Maani Sisimiuni (Holsteinsborg) sisoraatinik unammisaqattaartarnerit annertuut ingerlanneqartarput Arctic Circle Race pissutigalugu, taanna tassaavoq Sisimiut illoqarfittut ilisarnaataasa ilaat. Tamatuma saniatigut aamma kommune ukiuunera naallugu atorneqartartunik ujakkaartartunut aqqusiortarpoq", Anette Grønkjær Lings oqaluttuarpoq.

Ilimanaateqarluinnarpoq, timersuutit taakkunatulli sakkortutigisut takkussuuttalernissaat. Arctic Circle Race-p saniatigut aamma Tunumi Kalaallit Nunaatalu kujataani sisoraatinik unammisaqattaartoqartarpoq. Kingulleq eqqaaneqartoq tassaavoq Grenland Adventure Race aasaanerani ingerlanneqartartoq. Triathlonimut eqqaanarpoq: Tassani cykkilernerit, arpaliuttarnerit imaanilu unammisarnerit ingerlanneqartarput. Kalaallit Nunaat qaqqasiutinik cykkilerfigissallugu naleqqulluinnarpoq. Kalaallit Nunaatalu Kujataa immikkut ittumik piukkunnaateqarluarpoq, pissutigalugu tamaani illoqarfiit imminnut qanikannersuummata.

Qimussertartut snescooterertartullu akornanni aaqqiagiinngittoqartarpoq. Sisimiunili snescooterinik angallavigeqqusaasut sukannersumik malittarisassiuunneqarsimapput. Aqqutigisartagaannilu ataasiinnarmik aqqutaasartut marluk imminnut paarlaaffeqarput. Tassunga tunngatillugu piniariartarfiit pineqarput, takornarissanilli angallassisarneq pineqarani. Piniarfiusartumi snescooterinik angalassagaanni, taava piniagassat qimaasoorutigineqarsinnaapput. Taamaammat Sisimiuni aalajangiunneqarsimavoq, snescooterit atorlugit piniartoqartannginnissaa.

Pikkorissarluarsimasut

Julia Pars-ip Greenland Tourism-eersup pikkorissarluarsimasuunissaq pingaartippaa. Nalaatsornerinnakkullu Upernaviup mittarfiani naapikkakku oqaaseqarfigisaa siulleq tassaavoq, Qaqortumi niuernermik pikkorissarfimmi inuit tallimat 1999-imi 2000-imilu takornariartitsisarnermut tunngasunik ilinniartinneqarsimanerat. Ilinniarneq tamanna ukiunik pingasunik affarmillu sivisussuseqartumik ingerlanneqartarpoq.

"Iluatsilluarsimasumik taasaqassaguma, taasinnaavara sikumi arsaarartarneq tassa (isgolf). Tamanna Uumannami isumassarsiarineqarsimavoq", Julia Pars oqarpoq, Greenland Tourism-imi ineriartortitsinermut siunnersortitut sulisuusoq. "Iluatsilluartup aappaa tassa, Kangerlussuarmi akunnittarfik sikumik sanaaq. Taakku illuikkiaapput arlariit, tassanilu sinittoqarsinnaavoq siniffinni sikuusuni umimmaat amiinik qallerneqarsimasuni. Naneruutinik qaammaqquteqarput. Illuikkallu ilaanni imerniartarfeqarpoq, tassanilu immiartorfiit sikumik sanaajusut immiartorfigalugit imigassat imerneqarsinnaapput."

Tamanna siullerpaamik isumassarsiarineqarsimavoq Sverigip avannaani - Jukkasjärvi-mi - Saamit nunaanni. Tassani sikumik sanaamik akunnittarfeqarpoq, taanna maannamut 3.000 m2-nik annertussuseqalersimavoq. Kalaallit Nunaanni sikumik sanaamik akunnittarfiliornissaq isumassarsiarisimavarput, japanimioq atassuteqaataasartoq peqatigalugu paasisassarsiorluta angalaarnitsinni", Julia Pars oqaluttuarpoq.

Arfiviup allerui isaaffittut napparneqarsimasut. Sisimiut oqaluffitoqaat tunuani takuneqarsinnaavoq.

Taanna isumaqarpoq, isumassarsiat tamakku eqqumiikujukkaluartut iluaqutaasut, pissutigalugu nunarsuarmi allamiunit tusaamaneqarlualersimammata. Nammanneqarsinnaasumik takornariartitsisarnissaq, imaluunniit pinngortitamik atuilluinnarluni takornariartitsisarnissaq Kalaallit Nunaanni siunissaqarnersoq, Julia Pars aperaara.

"Nammanneqarsinnaasumik takornariartitsisarnnissaq", Julia Pars-ip oqaaseq eqqarsaatigilaarallarpaa, "tamanna isigaara inuussutigineqarsinnaasumik attanneqarsinnaasumillu takornariartitsisarnissatut. Tassa soorlu takornarissap tungaanut innuttaasullu tungaannut illersorneqarsinnaasutut. Tassani pineqanngilaq, assigiinngitsorpassuarnik allanngortiterinissaq takornariartartussat pissutigiinnarlugit, ilutigalugu Kalaallit Nunaanni tunngavigisat pigeriikkagut atorlugit takornarissanik sullissiniannguarluta."

"Greenland Tourim-imi anguniagarinngilarput pinngortitamik atuilluinnarluni takornariartitsisarnissaq. Nalinginnaasumilli takornariartartut, arlaannik misigisaqarusuttut anguniagaralutigik", Julia Pars tunngavilersuivoq.

Qallunaat takornariartartut

Takornarissat nalinginnaat Kalaallit Nunaannut tikittartut tassaanerusarput qallunaat, timmisartorlutik tikissimasut, ullullu tallimaniik-arfineq marluk atorlugit illoqarfik ataaseq imaluunniit arlallit takusassarsiorfigisarlugit angalasartut, illoqarfiillu ataasiakkaat aallaavigisarpaat imaani angalaartarnissaminnut imaluunniit asimi pisuttuartarnissaminnut.

Nunami sammineqartartut siullerpaatut soqutigineqartarput.

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu takornarissat ukiumut tikittartut 31.000-it missaanniittarput.

Takornarissat 80%-ii Qallunaat Nunaanneersuusarput. Noorliillu tullersortaallutik. Takornarissat aningaasaateqarluartut tikisittarnissaat anguniarneqarpoq, aammami Kalaallit Nunaannut angalasarneq akikilliartornavianngimmat. Angalaneq inummut ataatsimut agguaqatigiissillugu 10 aamma 30.000-it akornanni akeqartarpoq. Tamannalu namminermi tikittartunut ikilisaataareerpoq. Soorunami kikkulluunniit tikilluaqquneqartarput, tikittartulli amerlanersaat tassaasarput "milakulaat qasertut", tassaanerusut utoqqaliarsaalersimasut, qitornaminnik najorteerussimasut, immaqalu nunarsuarmi takusassarsiortarnerminni kiserngorussisimasut, immaqaluunniit Kalaallit Nunaannukarnissaminnik takorluugaqartuartarsimasut. Immikkorluinnaq kusanassusilimmut, arlaatigullu qanoq ikkaluartunik Qallunaat Nunaannut attuumassutilerujussuarmut.