Pinngortitamik atuinerup isumaqatigiissitsinerillu atortinneqarnissaasa pingaaruteqassusiat, Avatangiisinut tunngasunut Aqutsivik

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Pinngortitamik atuinerup isumaqatigiissitsinerillu atortinneqarnissaasa pingaaruteqassusiat

Timmissat aallartartut pineqaraanngata, nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissutissat pisariaqartarput. Soorlu assersuutigalugu appat nunap ilaanut nuttartuusarmata, pisariaqarpoq, piniartut piniarfinni assigiinngitsuni najugaqartut pissutsit appat ataatsimut kattullutik qanoq amerlatiginerinut tunngasut ilisimasaqarfiginissaat. Uumasut inuunerannut tunngassuteqartut katersortarfinni sukumiisumik eqqartorneqartassapput.

Ajornannginnerpaassagaluarpoq, naammattunik timmiaqarlunilu aalisagaqartuugaluarpat. Inissaqarluaraluarpatalu. Kisiannili Kalaallit Nunaanni taamaanngilaq. Naammattumik inissaqanngillat, pissutigalugu inuit illoqarfinni nunaqarfinnilu katersuussimammata, sammineqartartullu - tassa piniarneq aalisarnerlu - tamanna pissutigalugu najukkani qanittuni taamaallaat ingerlanneqartarmata. Kalaallit Nunaanni inuit amerlavallaaqaat, nunap pissarititai kisiisa atorlugit inuuniuteqassagaanni.

Aammami taamaattoqassanngilaq. Kisiannili timmissat aalisakkallu inunnit sunngiffimminni piniariarlutillu aalisarusuttartunit annertunerusumik atorneqariartortillugit - soorlu Qallunaat Nunaanni taamaattoq - pisariaqalersimavoq nunamik taassumalu tunniussinnaasaanik atueqatigiinnissamut tunngasunik najoqqutassaqalernissaq.

Tamanna assigiinngitsutigut pisinnaavoq, tamakkulu immikkoortumi uani sammineqassapput. Taakkua saniatigut aamma pineqarpoq, pisariaqarnersoq, nunamik taassumalu tunniussinnaassaanik atuisarneq pillugu oqallittarneq ingerlanneqartuassanersoq. Tamanna ataatsimoorluni aalajangerneqartariaqarpoq, tassa nunami innuttaasut nunarsuullu sinnerani najugaqartut peqatigalugit. Soorlu tassa, nunaqarfimmi piniartut eqqumiigisimassappassuk suna pissutigalugu mitit ikiliartuinnartut, taava taakkua nunaqarfinni allani piniartoqatitik atassuteqarfigissavaat, paasiniarlugu tamaani aamma mitit ikiliartuinnarsimanersut, tamatumalu kingornatigut uumasut inuunerannik misissuisartut saaffigineqarunik oqaatigisinnaassavaat mitit Kalaallit Nunaat tamakkerlugu imaluunniit nunarsuaq tamakkerlugu ikiliartulersimanersut.

Piniartarfiit assigiinngitsut atuipiluffiusartut

Appanik atuisarneq assersuutigeriartigu. Paasisat ersarilluinnarput: Appat piniarfinni assigiinngitsuni piniapilunneqartarput, nunarsuarli tamakkerlugu navianartorsiortinneqaratik. Tassa imaappoq, ataatsimut atuisitsinissat peqqissaarussanillu isumaqatigiissitsiniarnissat pisariaqartinneqarput, takuneqarsinnaalersimammat, piniartut akornanni nalornisoortoqartartoq, tassa appat pisarisimasatik namminneq qanittuminni pisuunersut imaluunniit piaqqiorfinnit allanit pisuunersut nalusarmatigit.

Uumasut inuunerannik paasiniaasartut paasisamik inernerinik qularpallaarneq ajornerannut pissutaasarpoq, nunarsuaq tamakkerlugu uumasut inuunerannik paasiniaasartut imminnut suleqatigiittarmata. Paasisat amerlanersaat pisarput nalunaaqutsersuinerit aqqutigalugit. Timmissanik nalunaaqutsersuisarneq taakkulu nassaareqqinneqartarneri aqqutigalugit timmissat ingerlaartarfii pingaarnerpaat nalunaarsorneqarsimapput, nalunaaqutsersuisarnerillu atorlugit takuneqarsinnaalersimavoq timmissat ukiup ingerlanerani qanoq ilisukkut sorpiamiittarnerat.

Kalaallit Nunaanni appat piaqqiortarfii assigiinngitsut katillutik 23-upput. Ukiumullu appat 200.000-it 400.000-illu akornanniittut pisarineqartarput. Appalu nunap timmiaanni nujuartani pingaaruteqarnerpaasoq, Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarneranut ukiumut miliuunit pingasut aqqaneq marlullu akornanni isertitsissutaasarpoq.

Kisiannili Kalaallit Nunaanni piniartut ukiup ingerlanerani appat piaqqiorfinnit assigiinngitsuneersut pisarisarpaat. Tamatumunnga pissutaavoq, appat piaqqiorfinnit assigiinngitsuneersut assigiinngitsunik paasiuminaatsunik ingerlaarfeqartarmata.

Kalaallit Nunaata kujaterpiaani piniartut appat Svalbard iminngaanneernerusut pisarisarpaat

Piniartullu Kalaallit Nunaata kitaani qiterpasinnerusumiittut, appat kitaani piaqqiorfinneersut kiisalu Canadap kangisissuaneersut (Nunavut)imeersut pisarisarpaat.

Diskobugtimiilli avannaanut piniartut upernaleqqaarnerata nalaani, pingaartumik appanik piaqqiorfimminnukaasunik, tassa Upernavimmut, Avanersuarmut Canadamullu ingerlaartunik piniarnissaminnik periarfissaqartarput.

Appalli siammarsimaffigisaat eqqornerusumik oqaatigissagaanni, taava Kalaallit Nunaat assigiinngitsunik agguataartariaqarpoq: Ukuninnga Kalaallit Nunaata kitaata avannarpasinnerusua, Kalaallit Nunaata kitaata qiterpiaa kiisalu Kalaallit Nunaata kitaata kujataa.

Kalaallit Nunaata kitaata avannarpasinnerusuani appat piaqqiorfii anginerpaat ilaat tassaniipput, tamannali inukitsunnguuvoq. Tamaani appat ammerlassusiat naammaginakannersumik ingerlavoq. Kujammulli ingerlaaraanni tamaani ajornerullutik. Pingaartumik Upernaviup kujammut pigisaani, Uumannap komuuniani Diskobugtimilumi appat piaqqiorfinniittartut ikileriarsimaqaat. Ukiut 50-it ingerlanerini piaqqiorfiit ilaat 50-90%-inik ikileriaateqarsimapput. Piaqqiorfiit arlaqaqisut appaarutivissimapput.

Diskobugtip kujataani piaqqiorfiit mikinerusut arlallit tassaniipput. Ilaat appaarukkiartortut. Ilaat taamaaginnarput. Ataaserli appaqarneruleriartortutut isikkoqarpoq. Piaqqiorfiilli ataatsimut isigalugit annertoorsuunngillat, taamaattumik ataatsimut isiginerini, ilaasa kinguariartarnerat ilaasalu siuariararnerat apeqqutaavallaanngillat.

Kitaata sineriaaniit tusagassat pitsaavallaanngillat

Soorlu nalunngikkipput, appat oqaatigineqartarnerinut tunuliaqutaasunik inoqarpoq. Flemming Merkel Grønlands Naturinstitutimeersoq aammalu Knud Falk Dansk Polar Center-imeersoq marluullutik timmissanik ilisimatuutut appat pillugit annertuumik suliaqarsimapput. Ukiut ingerlanerini appat pillugit misissuisarnerit Dancea mit akilerneqartarsimapput. Flemming Merkel aperisimavara, piniartut appanut tunngasunik nalinginnaasunik ilisimasaqarnersut. Piniartarfimminni pissutsit tamakku nalunngilaat. Kalaallilli Nunaanni pissutsit qanoq isikkoqarneri tamakkerlugit ilisimasaqarfiginngilaat, Flemming Merkel akivoq. "Tamannalu isumaqarpoq, sukkavallaartumik tunngaveqarnerarlutik paasisaqarnerartarput, takugaangamikku piaqqiorfiit eqqaminniittut kinguariartortut, tamakkulu tunngavigalugit imannak paasisarpaat, tassa appat allanik piaqqiorfeqalersimasut."

Appat aappariit ukiut tallimat ingerlanerini annerpaamik arfineq pingasunik amerlassuseqalersinnaapput.

Paasisallu kingulliit imaapput, tassa Upernaviup pigisaata kujasinnerusuani appat amerlassusii kinguariartuinnartut, tamannalu aamma Ilulissanut tunngavoq. Uumannami appat piaqqiorfii appaarutivissimapput. Qaqortullu eqqaani appat piaqqiorfiat anginngikkaluartoq aamma appaarukkiartorpoq. Taamatullu aamma pisoqarpoq Tunumi (Ittoqqortoormiini) piaqqiorfinni marlutuaasuni.

Appat piniarfiit ilaanni kinguariartornerannut pissutaasut pillugit, Knud Falk oqarpoq: Piniartarneq pisuunerpaavoq. Appallu piaqqiorfimmi nalaaniinnaq najortagaanni ajornartorsiortoqarpoq. Kalaallit Nunaata kitaata kujataani ukiukkut appat piaqqiortuungitsut pisarineqartarput. Upernaakkulliuna appanniartarneq ajornartorsiutaasoq. Pingaartumik Upernaviup pigisaani illoqarfinnut qanittuni, kiisaliuna aamma Tunumi appat amerlassusaat ikilisarneqarujussuartartoq."

Ukiumut appat pisarineqartartut 200.000-it 400.000- illu akornanniittut ilaat, 80%-it Kalaallit Nunaata kitaata kujataani ukiukkut pisarineqartarput. Ukiullu qanoq ilinerani appanik piniarnissap aallartittarnera appat amerlassusiinut qanoq annertutigisumik nanertuutaatiginissaanut aalajangiisuusarpoq.

Aqissit aappariit ukiut tallimat ingerlanerini 2.000- inik amerlassuseqalersinnaapput.

"Upernaviup pigisaani piniartut appat 5.000-it pisarissappatigit, tamanna ajoqutaanavianngilluinnarpoq, soorlu tamaani piniartut taamak isumaqartartut, kisiannili taamaanngilaq, Knud Falk oqarpoq, ingerlaqqillunilu, Melvillip kangerluusartaani appat 5.000-it pisarineqartut Kalaallit Nunaata kitaata kujataani appanik 50.000-inik pisaqarnermut naleqqiullutik ajoqusiinerujussuussapput. Tassami Kalaallit Nunaata kitaata kujataani appat pisarineqartartut amerlanerpaartaat piaraasarput, timmissat qularnanngitsumik ukiup issinnersuani toqorartussaagaluartut. Ukiiffittut najorneqartartuni appat Norgimeersut, Island-imeersut Canadameersullu katersuuffigisarpaat. Tassalu imaanneruvoq, ukiuunerani appat pisarineqartartut tassaasarput piaqqat nunanit allaneersut, upernaleqqaarneranili piniarnerni appat piaqqiortartut pisarineqartarput. Annertunerujussuarmik nammanneqarsinnaavoq, ukiukkut appanniartarnerit, appat piaqqiortartut pisarineqartarnerannut naleqqiullugu. Knud Falk tunngavilersuivoq.

Piniarnerulli saniatigut sunniuteqartartut allat aamma amerlaqaat. Tassa manninnik katersuisoqartarpoq - akuerineqarsimasunik unioqqutitsineqartunillu. Kiisalu aamma uumasut nujuartat, pingaartumik naajarujussuit. Akornusersuutaasartulli tamakkua tassuugunnguaq uterfigeqqikkumaarpagut.

Siullermilli katersortarfimmi ataatsimiinnissaq eqqaalaarallartigu, tassani isummat assigiinngitsut qarfakaatinneqarfissaat mumerarfigisassaallu, uumasut inuunerannik misissuisartoq Grønlands Institutimeersoq - uanilu pineqarpoq Flemming Merkel-ip - akunnillatsiarnera.

Katersortarfik

Flemming Merkel aperaara, oqariartuutimi katersortarfimmi ataatsimiinnerup nalaani piniartunit qanoq tiguneqarnissaa nammineq qanoq isumaqarfigineraa.

"Upernavimmi inuit eqqunngitsumik pineqarsimasutut misigisimapput. Misigisimapput piniagassat tungaasigut assigiimmik pineqarnissaminnik. Aasaanerani appat takkusimaarfiisa nalaani atueqqusaanginnissartik eqqortuliornertut misigimanngilaat".

Appa immikkooruteqarluinnarmat, pingaartilluinnarparput uumasutut inuunera erseqqissumik oqaluttuarissallugu.

Appat piaraannik piniarneq

Appat aatsaat tallimanik ukioqaleraangamik piaqqiulersarput, ataaserlu sinnerlugu piaqqinngisaannarlutik. Appallu amerlassusaat affaananngortinneqarsimaguni, taava piffissaq sivisoorujussuaq atoqqaarlugu aatsaat amerleqqissinnaasarput. Maanilu tassa isumaqatigiinnginnerit aallartipput. Piniartut upperinngilaat, tassa appat ukiumut ataasiinnarmik manniliortarnerat. Imaluunniit qinerpaat upperiumanagu.

Aammattaaq paasisinnaanngilaat, appat utoqqaat piaqqiorfinni pisarinissaasa ajoqutaanerunissaat. Isumaqarput appat piaqqat ukiuunerani pisarineqartarnerat annertunerusumik ajoqusiisartoq. Tamanna meeqqanik pingaarnerpaasutut isiginnittarnermut akerliuvoq. Tamannami appanut tunngatillugu mumingalluinnarmat. Appat 20%-iisa kisimik ukiut piaqqiorsinnaalerfissartik angusarpaat. Tassa imaappoq, appa piaraq toqukkaanni, taava appap inersimasup tallimarterutaanik tamanna naleqartarpoq. Appali utoqqaq toqukkaanni, taava appa ukiuni tulliuttuni amerlaqisuni piaqqiorsinnaasoq peerneqartarpoq.

Inuttut eqqarsartarpugut, meeqqat siunissatut isigalugit. Umiarsuaq kivilerpat, taava meeqqat arnallu siulliullugit annaanniarneqartarput.

Appanili akerlerluinnaanik pisoqartarpoq. Ukiuni uumaffigisaanni siullerni pissusissamisoortumik toqorartoqartaqaaq. Tamannalumiuna atorluarneqartariaqartoq, tassa uumasut tamakkua toquinnartussaassagaluarmata", Flemming Merkel naggasiivoq.

Appat amerlassusaannut artorsaatissiisinnaasumik piniartarneq Kalaallit Nunaanni piniarfinni assigiinngitsuni assigiinngissutilerujussuupput.

Innuttaasunik ataatsimeeqateqartarnerit pingaarutilerujussuupput, uumasut inuunerannik misissuisartunut Grønlands Naturinstitutimeersunut, Avatangiisit Pinngortitarlu pillugit Qullersaqarfimmit sinniisuusunut, kiisalu najugaqarfinni piniartunut piniariartartunullu. Piniartorpassuit appat ingerlaartarnerinut tunngasunik pinngortitamilu inooriaatsit pillugit annertuunik ilisimasaqalerput. Uumasut inuunerannik misissuisartut atuisitsisullu paasisaqarfigaat, piffissani piniarfiusussani pissutsit qanoq isumaqarnerat, soorlu assersuutigalugu, Majip qaammataani piniarfiusinnaasumi sakkortoorujussuarmik piniarnerup nassatarisaraa, appat pisarineqartut amerlangaaraangamik amerlasoorpassuit qeritsinneqartartut. Piffissaq piniarfiusinnaasoq ninniginarpallaamik aalajangiiffigineqarsimavoq, tassa appanniarfiusinnaasup ilaa pisarmat appat suli piaqqiorallarnerisa nalaani. Kisiannili piviusumik ajoqusiineq pereersimavoq - tassa imaappoq amerlassusaasa ikiliartornerannut ajoqutaanerpaasoq pereersimammat - tassa malittarisassat piniarnermut tunngasut akuersissutigineqanngikkallarmatali.

Appat kalaalimineerniarfimmi tuniniagaasut. Kalaallit Nunaanni appanniartarnerup killiffissani tikissimavaa - tassa piniarfinni ataasiakkaani - appat amerlassusaasa nammassinnaanngisaat. Taamaalillutik Uumannami siornatigut apparpassuusimasut nungussimapput, Upernavimmilu appat piaqqiorfii nutaanerusut annertuumik ikileriaateqarsimapput. Tamakkununnga pissutaasorineqarpoq ukioq 1988 tikillugu appat piaqqiornerisa nalaanni piniarnissap ajornartitaasimannginnera. Avanersuarmili (Thulemi) inuttuallaanngitsumi appat amerlassusaat allannguuteqarsimagunanngilaq, tamaanilu appat piaqqiortut amerlanerupput Kalaallit Nunaata sinnerani piaqqiortut ataatsimut kattukkaanni taakkunannga suli amerlanerusut. Tunumi piaqqiorfinni mikigaluani piaqqiortut aamma ikiliartorput. Ikiliartortitsinermullu sunniutaasoq annerpaaq pisimavoq piniarnermut malittarisassat eqqunneqanngikkallarmatali, tassalu piffissaq sivisoorujussuaq atorlugu aatsaat appat amerleqqissinnaasarlutik, tassa appa aatsaat tallimanik ukioqaleraangami piaqqiorsinnaalersarmat.

Uumasut amerlassusaat artornartorsiortinneqarpat - uani appat amerlassusaat pineqarpoq - taava piniarnerup tungaa aaqqissuussiffigissallugu pisariaqalersarpoq. Makkulu aqqutaasinnaapput:

Piffissat eqqissisimatitsiffiusut.

Eqqissisimatitsiffiusunik killilersuinerit - soorlu piaqqiorfiit pingaaruteqartut - kiisalu nerisassarsiorfiusartut.

Piniartaatsinik killiliinerit.

Kikkut akuerisaasumik appanik piniarsinnaanerinik ikililerinerit.

Pisassat amerlassusissaat.

Appat tuniniarneqartarnerinik killilersuinerit.

Aammattaaq immikkukajaamik killilersuinertut isigineqarsinnaavoq akornusersuinerit pinngitsoortinniarnissaat, pingaartumik appat piaqqiorfiisa eqqaanni. Tassani pineqarput qulimiguullit umiarsuillu angalasarnerat. Ullumikkut ilisimasaqartoqarunnaarnikuuvoq, umiarsuit naalagaannik siggartartartunik, appanik tuusintilikkuutaanik piaqqiorfissuarminninngaaniik ataatsikkut teqqaasunik takunninniaanartartunik. Akornusersuisarsimanerillu tamakkua tamatigut nassatarisarsimavaat manniit piaqqallu annaaneqartarnerat.