Minguttoorsuit aqqaneq marluusut, Avatangiisinut tunngasunut Aqutsivik

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Minguttoorsuit aqqaneq marluusut

Mingutsitsissutit attartunerpaat nunani suliffissuaqarfiusunit pilersinneqartarput atorneqartarlutillu, Issittumilu katersuussimasut nassaareqqinneqartarlutik - tassa silaannarmi, naasuni uumasunilu nunamiutani imarmiunilu. Issittup avatangiisaasa qanoq isikkoqalersimaneri pillugit allaaseralugit katiterneqarsimasut maanna saqqummiunneqarsimapput.

Suliaq annertoorujussuuvoq. Telefonbogitut issutigisoq. Quppernerit 859-it issittumi avatangiisit pillugit nassuiaatinik nalunaarsukkanik immikkoortitikkanik imalik, taakkua Ilisimatuussutsikkut periaatsit sakkortoorujussuarmik piumasaqaataasut malillugit suliarineqarsimapput. Mingutsitsissutit toqunartut oqimaatsut sivisoorsuarmik peeriartortartut pillugit. Nunalerinermilu naggorissaatit suliffissuaqarfinni nunaatilinnillu atorneqartartut nunanit kiannerusuneerlutik nunanut qalasersuit qanittuiniittunut ingerlaartarnerat sivisooq pillugu. Raatiut qinngornerinik ulorianartunik issittup nunaani mingutserinerit. Kiisalu aamma nunarsuatsinni tamatta inuuffigisatsinni mingutsitsissutit uumassuseqartut akornanni qanoq ilillutik taartigiiaartarneri pillugit.

Misissuinerit tamakku aallartsinneqarsimapput 1991- mi Rovaniemi-minunat arfineq pingasuusut, issittup nunaanik piginneqataasut, ataatsimoorlutik aalajangiussimmata, Issittumi avatangiisit qanoq isikkoqalersimanersut uuttortarneqarlutillu nalunaarsorneqassasut: AMAP-mik suliniut, unaasoq: Arctic Monitoring and Assessment Program.

Kingunerisaalu unaavoq "Arctic Assessment Report", 1998-imi aasakkut saqqummersinneqarsimasoq, taannalu tassaasimavoq, issittup avatangiisaasa qanoq isikkoqalersimanerat pillugu ulloq manna tikillugu, aatsaat taamak sukumiitigisunik itisilikkanik naatsorsuusiortoqarsimanera. Qallunaat peqataatitsinerat Dancea aqqutigalugu akilerneqarsimavoq.

Ilisimaneqartutoqqat

Kalaallit nunaanni ilaatigut tupinnaannartumik alianaatsumi, kalaallit uagullu qallunaat takkuttut pinngitsoorata asalersimasatsinni angalasartugut, siornatigut nunap taamak minguilluinnartigisimasup maanna avatangiisinut mingutsitsissutinik taamak annertutigisunik pilersugaalersimanera atuassallugu sapingajattarsimavarput.

Nalunaarsuinermi pingaarnerpaanut ilaavoq, immikkortortaq mingutsitsissutit uumassuseqarsimasunit pinngorsimasut kitaaniunerusoq suliffissuarni nunalerinermilu atorneqartartut tupinnaannartumik attartuut, maannalu issittumi nerisarineqartut akornanni annertoorujussuarmik akuulersimasut pillugit allaaserinnissimanerit. Toqunartut tamakkua POP“-nik taaneqartarput, uanngalu naalisaanerulluni: Persistent Organic Pollutants. Taakkua ajornersaat ilisimaneqarnerupput taaneqartartut "Minguttoorsuit Aqqaneq Marluusut" taakkualu ilisimaneqarnerit ukuupput DDT, PCB, Chlordan, Dieldrin assigisaallu. Mingutsitsissutit toqunartut tamakkua, soorlu assersuutigalugit sullinernut, uumasuarsunnullu ajoqutaasartunut allanut toqoraatissiatut sananeqartarsimapput, kisiannili kigaatsumik paasiartuaarneqarsimapput avatangiisinut aammattaarlu Issittup avatangiisaanut mingutserinermut pisuusut.

Piniartoqarfiusuni puisip neqaa qimminut inunnullu nerisassatut atorneqartarpoq.

Issittumi uumasuni nerisareqatigiittut akornanni mingutsitsissutit qanoq ilillutik annertusiartortarneri ilisimaarineqarput. Taakkuali siaruaakkiartornerinut unitsitsissutissatut periaasissaq amigaatigineqarluni. Toqunartut POP“-nik taaneqartartut siaruaaffigisimasaat, qanoq sivisutigisumik pileriartorsimanerat sunniutigisartagaallu allaaseriniassagaanni, taava issittup ilaani uumasunik assigiinngitsunik misissugassanik qinaasineqartariaqassaaq. Tassa uumasunik misileraatissanik. Issittumi uumasut nerisarineqartut imaanit pisuummata, AMAP-p misileraatissat ilaattut natseq toqqarsimavaat. Puisi taanna issittup eqqaani sumi tamaani uumasuuvoq. Neqaa amialu pissutigalugit piniarneqartarpoq, taamaalillunilu issittumi najugalinni nerisarineqartutut pingaarutilerujussuulluni. Taammaammat najugarineqartuni misissuilluni ingerlanneqartussani pisat neqaannik POP“nik mingutserisimanernik misissugassanik annertungaatsiartorsuarnik pissarsisoqarsimavoq. Allaaserineqartartut malillugit natseq uumaffigisamini kisiat ikkajunnerusimavoq. "Kisiannili aamma oqajaarpallaarnissaq mianersuutigisariaqarpoq", ilisimatuutut misissuisut naalagaat Rune Dietz oqarpoq, ukiut 20-t kingulliit ingerlanerini natsernik issittumilu uumasunik allanik ilisimatuutut misissuinermik suliaqartuusimasoq. Satellittit atorlugit natsiit sumiinnerinik paasiniaanerni paasisat ersersissimavaat, natsiit sumut tamaannga aamma nuuttartuusut. Uumasut taakku Canadap Kalaallillu Nunaata akornanni imminnut atassuteqaqatigiittarsimapput. Tassa soorlu uumasut Qaanaami (Thulimi) nalunaaqutsigaasimasut, satellittit atorlugit Canada miittut ilaallu Diskobugt-imiittut nassaareqqineqartarsimapput. Uumasut angalaartartut tassaanerusarsimapput inuusukaat. Taamaalillutillu natsiit tamakkua natsernut utoqqasaanerusunut uumasuuffigisaminni aalaakkaanerusunut naleqqiullutik misileraatissatut piukkunnaateqarpallaanngillat. Uumasut utoqqasaanerusut uumaffigisaminni aalaakkaanerupput, ittannerillu taakkuupput, pisarineqarnissaminnut, qassutinut, ulorianartunullu allanut pinngitsoortitsisartut."

Natsiit inuussutigaat qaleruallit assigiinngitsut aalisakkallu, toqunartunik POP“-nik taaneqartartunik toqunartulinnillu oqimaatsunik akoqartunik allanik assigiinngisitaartunik annertussusilinnik katersuuffigineqarsimasut. Uumasoqatigiikkuutaat tamakku qanoq amerlatigisarnerat najugaqarfinni assigiinngitsuni assigiinngiiaartarput. "Taamaattumik nerisarineqartut torinngitsunik paasissutissiisinnaapput, toqunartunik POP“nik taaneqartartunik toqunartullu oqimaatsunik akoqartut nunagisani piffissallu qanoq sivisutigisup ingerlanerani mingutsitsinerup annertusiartuaarsimanera nalilerniassagaanni", Rune Dietz oqarpoq.

Kalaallit Nunaata ilaani puisip neqaa suli annertoorujussuarmik nerisarineqarpoq.

Misissuinermi paasisat assigiipput

Toqunartut POP“-nik taaneqartartut ukiuni kingullerni annertusiartorsimanerat nalilerniassagaanni, pissutaasoq isigisassaq tassaavoq - taakkua attartunerujussuat. Tassa imaappoq, piffissaq sivisoorujussuaq qaangiukkaangat aatsaat ajoqutaasinnaajunnaartarmata. Seqqittaatigineqartartoq DDT naluneqanngeqisoq assersuutigissagutsigu, taanna nungukkiartornermini DDEngortarpoq naggataatigullu DDD-ngortarluni. Nungukkiartuaarnerini pinngortartut tamakku aamma ajoqusiisinnaapput, toqunartunut POP“-nik taaneqartartunut aamma ilaatinneqaramik. Uumasut imarmiut misissuiffigineqarnerini takuneqarsinnaasimavoq, qilalukkat orsuaniittup DDTp annertussusia milleriarsimasoq, akerlianilli aamma toqunartunit nungukkiartortunit pilersinneqartartoq DDE annertuumik akuulersimasoq, taamaattumillu piffissami 1982-imiit 1996-imut misissuinermi DDTit DDE-llu atugaanerat allannguuteqarsimanngilaq.

Taakkununnga aamma tunngapput toqunartut PCBnik taaneqartartut taakkualu nungukkiartornerminni pilersittagaat assigiinngitsut, minguttoorsuillu aqqaneq marluusut pingajuanniittoq toqunartoq chlordanimik taaneqartartoq annertusingaatsiarsimalluni.

AMAP-p nalunaarsuusiaani "Arctic Assessment Report"-imi toqunartut POP“-nik taaneqartartut siaruaakkiartortarfii aamma allattoqqissaarneqarsimapput. Tassani allaaserineqarsimavoq issittumi qanoq annertutigisumik akuunerisa qanoq assigiinngisitaartiginerat. Piffissap ingerlanerani akuunerata annertusiartorsimanera paasiuminarnerulersinniarneqarpoq, taakkulu aamma uumasunut naasunullu qanoq sunniuteqarsimanersut.

Nunami, imaani, silaannarmilu toqunartunik POP“-nik taaneqartartunik uuttortaasoqarpoq. Silaannarmik uuttortaasarnerit misissorneqartarneri ingerlaavartinneqarput Svalbard-imi Norgimiittumi, Ellesmere Islandimi Canada-miittumi, Yukon-imi Alaska-miittumi kiisalu Kuussuarmi Lena-mi Sibiria-miittumi. Toqunartoq HCH, bomuldinik naatitsivissuarni sullinernik toqoraatitut seqqittaatitut atorneqartartoq, misissorneqartarpoq Mackenzie River-imi Canada-miittumi, kuussuarni pingasuni Norge-miittuni, kiisalu Ob-imi Yenisey-milu Sibiria miittuni. Misissuinerit tamarmik ersersippaat, avatangiisinut mingutserutit toqunartullit klor-inillu akullit nunarsuup affaani avannarlermi allorniusat sanimukaartut qeqqata missaaniittunit, siornatigut ullumikkullu toqunartunik POP“-nik taaneqartartunik atuinernit pinngortuusut, toqunartullu tamakku sarfaq anorilu aqqutigalugit Issittup tungaanut ingerlaartinneqartartut.

Tunumi ingasannersaavoq

Alaskami, Canada-milu Tunup kitaaniittuni, kangimullu Svalbard-imi nunami uumasut, naasut, timmissat uumasullu imarmiut misissoraanni, erseqqissumik takuneqarsinnaavoq toqunartut PCB-t, DDT-t HCH-llu kitaaniit kangianut akuunerat erseqqissorujussuarmik annertusiartortartoq. Natsiit Ittoqqortoormiiniittut (Scoresbysund) Tunumiittut annertunerujussuarmik toqunartunik PCBnik DDT-imillu akoqarput, kitaani tasernut naleqqiullugit. Rekortiliisorlu nassaarineqarsimavoq Yeniseymi Sibiriap kuussuaniittoq.

Aammattaaq tamanna nannunut tunngavoq. Toqunartup PCB-p nannuni Tunumi Svalbard-imilu akuunerat maluginngitsuugassaanngitsumik annertuneruvoq Issittup ilaanut allanut naleqiullugit.

Toqunartut oqimaatsunik akullit ingerlaarnerminni nerisareqatigiittuni aqqusaartortartut, timillu pisataasa ilaanni annertuumik katersuuffeqartartut, illua tungaani toqunartut POP“-nik taaneqartartut orsumi katersuuttarput. Toqunartut POP“-nik taaneqartartut aallaavigissagaanni, taava taakkua ataatsimoortunngorlugit kattuttariaqarput.

Timit pisataat assigiinngitsut tamarmik immikkut orsumik akoqarnerat assigiinngisitaartuupput. Taakkuli naqqiissutigissagutsigit, timit pisataat assigiiginnangajammik orsumik akoqarput.

"Natsiit toqunartunik POP“-nik taaneqartartunik akoqarnerisa tamakkununnga killissareqqusaasoq tikingajalluinnarsimavaat, imarpissuulli Ųstersųp puisaasa akoqarnerannut sanilliunneqarsinnaanngillat, tassanimi 10-t immaqaluunniit 100-riaammik annertunerusumik akoqarmata", Rune Dietz oqarpoq ingerlaqqillunilu: "Issittumi ajornartorsiutaanerinut patsisaavoq, Canadap issittortaani Kalaallillu Nunaata ilaani inunnit nerisarineqarnerat annertungaatsiartorsuummat. Svalbardimi Russillu nunaata avannarpasinnerusuani tamanna ajornartorsiutaavallaanngilaq, pissutigalugu, tamaani natsiit nerisarineqarnerat annertoorsuunngimmat."

Nannut, natsiit orsuanik kisimik nerisaqartuusut, annertoorujussuarnik toqunartunik POP“-nik taaneqartartunik akoqarput, puisinut naleqqiullutik immaqa 20- riaammik annertutigisumik.

Svalbard-imi misissuinerit takutippaat, nannut timiminni illersuutissaat artorsaatissinneqarsimasut. Toqunartut PCB-t akuginerat qaffakkiartortillugu, timaanni illersuutissat suli annertunerusumik atorsaatissinneqartarput.

Nannut natsernut naleqqiullugit misissugarineqarnissaat immaqa soqutiginaateqarnerussagaluarpoq, toqunartut timimut ajoqusiisarnerisa ingerlaannaq misissorneqartarnissaat kissaatigineqarsimagaluarpat, illersorneqarsinnaanngilarli najukkani assigiinngitsuni nannut 25-t pisarineqarnissaat, ilisimatuussutsip tungaatigut soqutigineqartut tunngavigiinnarlugit.

Toqunartut POP“-inik taaneqartartut natsernut qanoq sunniuteqartarnerat pillugu Rune Dietz oqarpoq: "Natsiit akornanni ataatsikkut angutiviaallutillu arnaviaasunik takussaasoqanngilaq. Malunnartumik allannguutaasunik ujarlissagutta, taava taakkuninnga nerisaqartut misissuiffigissavagut, tassanilu inunni nannunilu allannguuteqarsimasinnaaneq misissussallugu." Taamaammallu nannunik misissuineq maanna aallartinneqarsimavoq. Piniartut Ittoqqortoormiit (Scoresbysund) akissarsiassaqartinneqassapput nannunit pisarisassanit 100- uusunit misissugassanik tigusisarnerminnut. Misissugassat taakkua naammatsilluinnangajalersimapput. Taakkuninngalu misissuinissat ukiuni marlussunni ingerlanneqarumaarput.

Ulormut pisartagaq

Naluneqanngilaq nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisinik mingutsitsisarnernut aalajangersimasunik killissarititsisoqarmat. Allarluinnaavorli, naluneqarmat avatangiisinik mingutsitsinerit ukiut ingerlanerini qanoq allanngorartigisimanersut. Oqaatigineqarsinnaavoq, killissarititaasut pingaarnerpaajunngitsut, mingutitsinerit annertussusiat appariartulersimappat. Aappaatigullu aamma: imaassaaq mingutsitsinerit annertusiartuinnarsimappata, taava killissarititaasut qaangerneqartualissapput. Piffissaq kisimi tassani apeqqutaassaaq.

"Arctic Assessment Report"-imi allattorneqarsimasut najoqqutaralugit naliliiniarnissaq ajornakusoortorujussuuvoq. Ullutsinnut naleqqunnerpaat svenskit tungaaniit suliarineqarsimapput. Tassani ersersinneqarsimavoq, 70-ikkunni toqunartunik POP“-nik taaneqartartunik mingutsitsinerit malunnartumik appariaateqarsimasut, appariartornerlu tamanna ingerlaannartoq.

Issittumi ilaatigut takuneqarsinnaavoq, mingutsitsinerit annertussusiat piffissap ingerlanerani appariaateqarsimasut, ilaatigulli aamma sumilluunniit tunngavilinnik paasisaqartoqarsinnaanngitsoq. Ilami ilaatigut allaat mingutsitsineq annertusiartortutut isikkoqarmat.

Naatsorsuutigeqqaagassalli amerlaqaat. Soorlu angutivissat inuunertik tamaat toqunartunik POP“-nik taaneqartartunik timiminni akoqarnertik annertusitikkaluttuinnartarpaat. Arnavissanili tamanna allaaneruvoq.

Arnaviaq inuunermini toqunartunik POP“-nik taaneqartartunik timimini katersortitsisarpoq. Arnavissalli siullermeerlutik piaqqigaangamik, taakku anaanaminnit toqunartunik annertoorujussuarnik pisarput, arnavissat timaaniittut toqunartut POP“-nik taaneqartartut annikilliartornerat ilutigalugu, tamannami pisarmat immuminnik orsoqaqisumik milutsitsinermik nalaani. Arferit arnavissat eqqaassagaanni, taakku ilaat piaqqaminnik milutsitsisarput ukioq ataaseq affarlu imaluunniit ukiut marluk tikillugit.

Allaaserinnittarfik New Scientist malillugu, arfivik ataaseq misissorneqarsimavoq, paasineqarsimallunilu taanna ukiunik 212-nik utoqqaatigisoq. Uumasoq rekortiliisoq taanna franskit pikitsitsinerat sioqqulluguli inunngortuusimavoq! Tassalu imaappoq, uumasut tamakkua avatangiisinut mingutsitsissutit toqunartut POP“- nik taaneqartartut piuleqqaarmatali timiminni katersuutitsilersimassapput. Ilanngulluguli aamma, uumasut tamakku taamak utoqqaatigilersinnaapput pissutigalugu, ittannersuusimagamik taammaattumillu timiminni kingornuttakkanik soqutiginaqisunik peqarsimallutik.

Arfiviit 1930-kkunili eqqissisimatitaalerput, taamaakkaluartorli suli qularnarunnaavissimanngillat.

Massakkorpiaq ajornartorsiutaasoq tassaavoq, piumasaqaataammat ukiuni 7-8-ni immaqaluunniit suli amerlanerusuni misissuinerit ingerlanneqarnissaat, piffissap ingerlanerani mingutsitsinerup annertussusia oqaaseqarfigisinnaalissagaanni. Ilisimatuutut misissuisut torikannersunik oqartinniassagaanni, Kalaallit Nunaanni massakkorpiaq avatangiisinik mingutsitsinerit qanoq isikkoqarnersut, assigiinnassagaluarpaa tullianik arsaattussat inernerinik eqquiniartikkaanni. Tassami arsaattartut nutaat takkussortuarput. Ilaallu arsaannerup ingerlanerani taarserneqartarlutik. Pingaarnerpaasorli tassaavoq: uani pineqanngimmat akeraq ilatsiinnartuusoq.

Canadami allattukkat tutsuiginarnerulaarsimapput. Aammattaarlu akerlianik Canadami ullutsinnut naleqquttunik mingutsitsinerit pillugit paasissutissaqartoqanngilaq.

Maj-ip qaammataani ukioq 2001 Stockholmimi nunarsuaq tamakkerlugu asseqanngitsumik pisimasoqarfiuvoq. Tassani UNEP-mik toqunartut POP“-inik taaneqartartut pillugit atsioqatigiittoqarpoq, pineqartullu "minguttoorssuit aqqaneq marluusut" - toqunartut POP“-nik taaneqartartut ajornerpaat aqqaneq marluk - atornissaat inerteqqutaalerpoq. Tamatumali kingunerisassai aatsaat ukiut amiilaarnaannartumik amerlatigisut qaangiuppata, Issittumi malunniukkiartulissaaq. Toqunartut makkua issittup imartaani kaaviiaarsinnaammata ukiuni untritilinni arlalinni.