|
Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat Kalaallit, avatangiisinik mingutsitsineq pualavallaarnerluPingaartumik Tunumi innuttaasut akornanni toqunartut POP´-nik taaneqartartut annertuumik akuuneri nassaarfigineqarsimapput. Misissuinermilu tassani aamma paasineqarsimavoq, innuttaasut ukiuni kingullerni puallariangaatsiarsimasut. Tamatumunngalu pissutaavoq, Kalaallit Nunanni nunat killiit nerisassaataat nerineqaleraluttuinnarmata.
Nannut Tunumi Svalbard-imilu uumasuusut, nunarsuarmi nannunut allanut naleqqiullutik toqunartumik PCB-mik akoqarnersaapput. Kalaallillumi aamma tamatumunnga rekortiliisimapput. Rekortiliissutit marluk iluarisassaanngivissut. Nannut inuillu nerisareqatigiittuni qullersaallutik inissisimapput. Nannut nunarsuup ilaani taamak annertutigisumik toqunartunik POP´-nik taaneqartartunik akoqalersimanerannut pissutaavoq, puisip orsuinnangajaannik inuussuteqaramik. Toqunartut POP´-nik taaneqartartut pingaartumik orsumi akuunera annertusiartortarpoq. Inuit akulikitsumik puisip orsortortartut isumaqarfiginassagaluarput, nannutulli toqunartunik annertuumik akoqarnissaat. Kisiannili piniartoqarfinni najugaqartut, nannut neqaannik nerisarnerat akuttoqatigiiaakanneruni, taava toqunartunik kræftimut aallarniutaasartutut pasineqartunik pisarnerat annertunerulissanngilaq. "Uppernarssaatissaqanngilagut, Tunumi innuttaasut akornanni toqunartut POP´-nik taaneqartartut ajornartorsiutaanersut. Ajornartorsiutinilli saqqummersoqassagaluarpat, kalaallit siulliullutik eqqorneqartussaajumaarput", Henning Sloth Pedersen, Nuummi nakorsiartarfimmi nakorsaq oqarpoq. Inuillu toqunartunik POP´- nik taaneqartartut akuinik misissorneqarneranni oqartussaasoq tassunga tunngatillugu Ittoqqortoormiit (Scoresbysund) Tasiilarlu (Ammassalik) angallavigeqqammerpai. Misissuinerit AMAP-p peqqinnissaq pillugu suliniutaannut ilaatinneqarpoq Dancea-lu aqqutigalugu aningaasaliiffigineqarsimalluni. 1998-imi inuit 15-it Ittoqqortoormiini (Scoresbysundimi) misileraalluni misissuiffigineqarsimapput. Suliap taassuma ersersippaa, uumasut imarmiut inuillu toqunartumik akoqarnerat assigiiginnartoq. Tamannalumi naatsorsuutigineqarsimavoq, tassa assersuutigalugu inuit nannullu nerisareqatigiittut akornanni qullersaallutik inissisimammata. Peqataasut amerlaqaatMisissuinerup tamatuma ersersippaa, ilisimatuussutsikkut sukumiisumik misissuisoqarnissaa aalajangerniarlugu, misileraalluni misissuinermi aarlerisaarutaasimasut eqqortuunersut. Misissuinermi tassani Tasiilaq (Ammassalik) aammattaaq ilanngunneqarsimavoq, naatsorsuutigineqarsimammat, Tunumi Kitaanut naleqqiullugu mingutsitsineq annertunerusoq.
Misissuinermi tamatumani aalajangiisuulluinnarsimavoq, inuit misissuinermi peqataasut nalaatsornerinnarmik qinerneqarsimanerat, minnerunngitsumillu misissuinernut takkuttuartarsimanerat. Siornatigut Diskobugtimi misissuinermi tamanna atorneqarsimanngilaq, tamaani peqataasussat 25%-it kisimik ilaannikkut takkuttarsimammata. "Peqataasussat amerlasuut pissarsiariniaraanni, taava inuit tikillugit oqaluttuarfigisariaqarput misissuinerup sumut atorneqarnissaanik. Inuit amerlanertigut peqataanissartik ajorineq ajormassuk. Akerlianilli ilaarusuttaqalutik", Henning Sloth oqarpoq. Ittoqqortoormiini (Scoresbysund-imi) Tasiilamilu (Ammassalimmi) katillugit angutit 50-it arnallu suli meeqqiorsinnaasut 50-it (18-niik 45-nut ukiullit) toqqarneqarsimapput. Kalaallit Nunaanni Ukiumoortumik Naatsorsueqqissaartarfimmit peqqissaarulluinnarlugit toqqarneqarsimasut.
Nerisassat peqqinnanngitsut kalaallit ulluinnarni sapaatip akunneranut nerisaanut ilaalersimapput. "Taava Scoresbysund-imukarpunga", Henning Sloth Pedersen oqaluttuarpoq, "tamannali sioqqullugu telefonit normui atorsinnaasakka pissarsiarisimavakka, paasiniarsimallugulu inuit suli tamaani najugaqarnersut. Inuillu ataasiakkaarlugit telefonikkut imaluunniit suliffiannut atassuteqarfigisimavakka, sinnerilu orniinnartarsimallugit. Nuanninngitsunimmi misigisaqarfiusarsimavoq allakkatigut imaluunniit napparsimavimmi assartuisartut aqqutigalugit nalunaarutinik nassitsisarneq. Ilami soorlu pingaaruteqarnerujussuartut isigineqartartoq nakorsaq nammineerluni ornigukkaangat. Inuit ilisarisimavaannga, pissutigalugu ukiorpassuarni maani najugaqarsimagama, kalaallisullu oqaluttarlunga." Tamatuma kingunerisimavaa peqataasut 97%iunerat! Misissuinerit imarisimavai: Minuttini 20-ni imal. 30-ni inunnik apersuinerni pineqartarput ulluinnarni atugarisat tassa nerisat, pujortartarnerit, imigassartortarnerit inuulluarniutinillu allanik atuisarnerit, sulianut tunngasut, ilinniagaqarnerit, ilaqutariinni atugarisat, ineqarnerullu tungaa. Tamakku ulluinnarni atugarineqartut inooriaatsinik inuuniarnermilu pisariaqartitanik ersersitsisut.
"Uanga kisima aperssuisuusimavunga", Henning Sloth nassuiaavoq. "Tassa misissuineq assigiiaamik ingerlanneqarniassammat, kiisalu qulakkeerniarlugu, inuit apeqqutinut tamakkiisumik paasinnittarnissaat."
Aammattaaq inuit angissusaat uuttortarneqarpput, oqimaalutarneqarlutik misissugassanillu aassiorneqarlutik. Aassiuinerit toqunartunik POP´-nik taaneqartartunik akoqarnersut misissuiffigineqarsimapput. Taamatullu aamma orsup seernaa akuusoq nerisat suunerinik ersersitsisartoq aammattaaq misissorneqarpoq. Ilanngullugu aamma timimiittut illersuutissat, hormoninillu taaneqartartut assigiinngitsut oqimaaqatigiinnerat misissorneqarluni. Angutit arnat kinguaassiutinut hormoniinik annertuumik akoqarunik, assigiinnassavaa, soorlu naartunaveersaatinik iisartagartortinneqarunik, taamaalillutillu kinguaassiorsinnaanerat appartinneqarsinnaalluni. Tamanna aamma arnanut tunngavoq, hormoninik naartunaveersaatinut p-pillinut assingusunik pisimagunik, toqunartummi POP´-nik taaneqartartut arlallit arnat østrogen-iannut assingusunik akoqarmata.
Misissuereernermi naammasineqarsimasut inerneri annilaanganaqaat, qanorlu ingasatsiginerat nalilerniassagutsigit, Canadami killigeqqusaasut assersuutigisariaqassvagut (qallunaat namminneerlutik killigequsassanik peqanngimmata, canadamiulli killigeqqusaat atuinnarlugit) Canadamiut taaguutit makkua atorpaat "isumaalulernissamut killissaq" aamma "iliuuseqalernissamut killissaq". Innuttaasut akornanni malussarinnerpaat tassaapput arnat naartusut. 1998-imi misileraalluni misissuisimanerit taamaalillutik naammattunik uppernarsarneqarput. Toqunartut POP´-nik taaneqartartut akui Ittoqqortoormiini (Scoresbysund imi) uumasuni imarmiuni inunnilu annertuumik atorneqarput.
Nerisassat ileqqutoqaasimasut kinguariartorput. Annikinnerpaanik kalaaliminertortartut, malunnartumik pualanerupput, pissutigalugu nerisartagaat kalaaliminernut naleqqiullugit puallarnarnerummata. Kalaaliminernut sanilliullugit nerisat allanngoriartornerat sukkasimaqaaq. PujortartarneqUumannami misissuisimanerit assigiinngitsutigut isigisariaqarput. Misissuineq ingerlanneqarsimavoq ukiup 1999-ip aasaani, nunaqarfiillu assigiinngitsut marluk angutitaat 48-t 30-niik 50-inut ukiullit peqataasimallutik, tamarmik tamakkiisumik ilaallu tamakkiingikkaluamik piniartuusut, tamarmillu peqqilluartut, tassa imaappoq, tamarmik timimikkut aalalluartut, qularnanngitsumillu aamma nerisaasa annertussusiat assigiiaartuusut. Tamanut tupaallaataaqisumik pujortanngisaannarsimasut arlalissuit nassaarineqarput - tassa katillugit 14- it. Siornatigut misissuinerit takutittarsimagaluarpaat pujortanngisaannarsimasut pujortarnerlu ajortut ikittoralaannannguusut. Uumannami misissuineq asseqanngitsuuvoq, tassa aatsaat siullermeerluni immikkoortitat (gruppit) marluk misissuiffigineqarmata, imminnut assigiittorujussuit pujortartarnerup tungaa kisiat eqqaassanngikkaani. Uanili malugeqquneqarpoq, misissorneqartut toqqarneqarnikuummata, misissuinermilu atortorineqartut annikitsuinnaammata, taakkualu najoqqutariinnarlugit isummap oqaatiginissaa mianersuuttariaqarmat. Soorlu amerlanerit nalugunanngikkaat, puallartarpugut pujortartarnerput unitsikkaanngatsigu. Paarlattuanilli nikotini iisartakkanut sanigorsaatinut akuuvoq. Taamaammat misissuinertigut paasissat akornusersorneqarput, tassa pujortarneq ajortut, pujortartartunut naleqqiullutik agguaqatigiissillugu 10 kiilut missaannik oqimaannerusarmata. Tamarmik peqqinnerat assigiimmat, tamarmillu sulilluartuummata, taamaakkaluartorli 10 kiilunik oqimaannerullutik, orsuunerunissaanik isumaqarnartumik. Taamaalilluni toqunartup akuusup arrorsarnissaanut ajornartorsiut pilersarpoq, tassa imaappoq, toqunartut POP´-nik taaneqartartut orsuimmi katersuussimanera aalajangersimasuusarmat. 10 kiilunilli oqimaappallaarsimagaanni, taava toqunartup pualanngitsuni akuusup angeqqataat kiiluni taakkunani annikinnerulissaaq. Tamannami puisini ilisimaneqarmat, tassa toqunartut POP´-nik taaneqartartut aasap puisaani saluttuni 15-eriaammik annertutigisumik akuusarmat, ukiup puisaanut pualasuunut naleqqiullugu. Allatut oqaatigalugu tassa imaappoq, toqunartut POP´- nik taaneqartartut inummi annertuumik akuusimagunik, taava inuk taanna aasap puisaanik annertungaatsiartumik nerisimassaaq. Canadami misissuinermi inuit nakkutigineqartumik sanigorserneqarsimapput, tamannalu ilutigalugu toqunartunik POP´-nik taaneqartartunik akoqarnerat annertusisimavoq. Tassa siornatigut ilisimaneqanngitsunik kukkusunik paasisaqarfik. Naak taamak pisoqaraluartoq, ilimagineqarpoq, tuba nammineerluni aamma sunniuteqartartoq. Paasineqarsimasorlu aamma tassaavoq, anaanaasoq milutsitsiguni, taava meeraq toqunartunik POP´-nik taaneqartartunk annertoorujussuarmik pisartoq, anaanaasup toqunartunik POP´-nik taaneqartartunik akoqarnerata annikilliartornera ilutigalugu. Tamanna aamma uumasuni arnavissanut piaqqanullu atuuppoq. Imaassorinarpoq, pingaartumik nannut, puisit orsuanik inuussuteqartut, annertuupilorujussuarmik toqunartunik POP´-nik taaneqartartunik akoqartut. Pisat ukiumoortumik allattorsimaffii najoqqutaralugit ukiumut neqitugarineqartartuni nannut neqaat annertungaatsiartoq inuit Ittoqqorttoormiit (Scoresbysund) nerisaraat. Taamaasorinarporlu, inuit Ittoqqortoormiit toqunartunik POP´-nik taaneqartartunik annertunerusunik akoqarnerannut pissutaasoq, nannut neqaanik nerisarnerat.
Niviarsiaqqap appaliarsuup amiata orsortaa milluakusooraa. Kalaaliminertortarit"Scoresbysund-imiitillungali assorsuaq tupaallaatigisimasara tassaavoq, inuit Ittoqqortoormiit qanoq annikitsigisunik kalaaliminertortarnerat", Henning Sloth oqaluttuarpoq. "Tamannalu pisimavoq ukiut kingulliit tallimat ingerlanerini. Innuttaasut 60%-iisa missaaniittut sapaatip akunneranut allaat ataaseq inorlugu qaarsillallutik kalaaliminertorfigisarpaat. Annikinnerpaamik kalaaliminertortartut pualanerujussuupput, pissutigalugu, kalaaliminernut taarsiullugit nerisaat allat inuussutissartaqarpiaratik puallarnartuummata. Tamanna nerisaasa allattorsimanerini takuneqarsinnaavoq. Tamanna aamma Uummannami piniartunut tunngavoq, tassa tamaani pujortanngisaannarsimasut 50%-iit naak sulilluartorsuugaluarlutik pualavallaarmata.
Scorecbysundi naleqqiutissagaanni Tasiilami (Ammassalimmi) malunnartumik inuuneq peqqinnarneruvoq. "Innuttaasut 70%-ii pualasuujunngillat", Henning Sloth-ip pingaartillugu erseqqissarpaa. "Taakku sapaatip akunneranut minnerpaamik ataaseriarlutik kalaaliminertortarput. Nunalu tamakkerlugu agguaqatigiissikkaanni annikinnerusumik pujortartarlutik. 25%-illi kingulliit suliffeqanngitsut atassuteqarfiginiarnerat ajornakusoorsimavoq. Taakku immaralaannannguaq kalaaliminertortarput, pualanerullutik pujortartarlutillu." Tunumiut taakku assigiinngissutaat malunnartorujussuuvoq. Tassalu imaappoq, piniarunnaarsimagaanni, tamakkununngalu tunngassuteqartut unitsissimagaanni, taava kalaaliminertugassat annikinnerulissapput.
|
