Tuttut umimmaallu neqaat neqiupput misigisaqartitsisuullutillu, Avatangiisinut tunngasunut Aqutsivik

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Tuttut umimmaallu neqaat neqiupput misigisaqartitsisuullutillu

Kalaallit Nunaanni tuttut nujuitsut nujuartallu iluaqutaaqaat. Umimmaalli kisimik aallaaniarluni pisarisassaallutik. Umimmak tuttumut naleqqiullugu sisamariaammik neqimik pissarsiffiusarpoq. Kalaallilli tuttup neqaa piumanerusarpaat.

Eqqarsaatigilluagaassanerluni tuttunik nujuitsunik uumasuuteqarnermik ingerlatsinissap anguniarnissaa imaluunniit tuttunik nujuartanik piniartarneq?

Kalaallit Nunaata kitaani tuttu nujuartat uumasuupput Paamiuniik (Frederikshåb) avannamut Ilulissanut (Jakobshavn). Taakkulu pineqartut tassaapput tuttut eqimattat immikkoortut arfineq pingasut missaanniitut.

Bredefjord-imi nujuitsunik tuttuuteqarneq ingerlanneqarpoq. Tuttuuteqarfik Isortup eqqaani inissisimavoq. Ukiukkut tuttut 5.000-it tamaaniittarput. Ilaqutariit marluk 7-8-nik inoquteqartut ukioq tamaat tuttuuteqarneq inuutissarsiutigaat. Piginnittup aappaa Nuup Kangerluani tuttuuteqarfik atorallarmat tassani tuttuuteqarnermut ilinniarsimavoq. Tuttut Nuup Kangerluani tuttuuteqarfimmiit Kalaallit Nunaata kujataanut nuunneqarsimapput, tamaani tuttuuteqarnermi atortussat arlariit pigineqaleriartormata. Tassa toqoraaveqarpoq, ungalusanik peqarluni, motorilinnillu angallateqarluni, ajornartorsiortoqalissagaluarpallu aamma qulimiguulimmik peqarluni. Aningaasallu kigaakkaluamik sinneqartoorutaasalersut atortussanut allanut pisiniutigineqartarlutik. Siorna tuttut marlunnik tuusintillit toqorarneqarsimapput. Bredefjord-imi tuttuuteqarfik 1973-mi aallartinneqarsimavoq, ullumikkullu Kalaallit Nunaanni kisiartaalluni nujuitsunik tuttuuteqarfiulluni.

Tuttut nujuitsut siulliit Norgemiit Nuup Kangerluanut eqqunneqarsimapput. Tamaanilu tuttunik nujuartanit akoorneqariartulersimallutik. Kalaallit Nunaatali kujataani tuttuuteqarfik aallartissimavoq, tuttut nujuitsut nujuartanit akoorneqarpallaangikkallarmatali. Taamaammat Bredefjord-imi tuttuutigineqartut nujuartanit akuneqanngilluinnarsimasuupput, tassaallutillu Norgemit eqqunneqaqqaarsimasut kinguaavi.

"Tuttut nujuitsut nujuartanut naleqqiullutik allagissaarnerujussuupput Josefine Nymand oqaluttuarpoq. Piffissalli ingerlanerani tamakkua nungukkiartuaarsimapput. Tamanna tuttut piaraanni erseqqissumik takuneqarsinnaasarpoq, tassa tuttunit nujuitsunit imaluunniit nujuartanit pinngortuunersut. Qularnanngilarli tamanna aamma ukiualuit ingerlanerini takuneqarsinnaajunnaarumaartoq.

Josefine Nymand kalaaliuvoq Ph.D.-mullu ilinniagaqartuulluni, taaguut tamanna aqqutissiuussisarpoq ilisimatuutut paasiniaasartutut sulilernissamut. Danceap aningaasanik tapiissuteqarfigisartagaasa ilaannut Grønlands Naturinstitut-imut attuumassuteqarpoq. Massakkorpiaq Josefine Nymand-ip tuttut inuunerat pillugu oqaluttuatoqqat ilumoortullu ersersinniagassat suliaraa.

Nujuitsut nujuartallu

Tuttut nujuitsut nujuartatulli inuupput, ukiakkut toqoragassanik ungoorisarneq eqqaassanngikkaanni.

Tuttut ajornartorsiutaannut ilaatigut makkua ilaapput, miluuttut ajoqutaaginnartut, pingaartumik igutsaat quperlussaat iggiaanniittartut amiiniittartullu. Miluuttut ajoqutaaginnartut tamakku tuttut peqqissuunissaannut pingaaruteqarput, aammattaarlu neqaasa amiisalu pitsaassusissaannut.

Norgemi tuttuuteqarnermik ingerlatsinermi misilittakkat takutippaat,tuttut igutsaat quperlussaannut amiiniittartunut aniguinissamut nakorsarneqaraangata, taava piaqqat neqqaarinnerusartut. Uumasut anginerulersarput oqimaannerulersarlutillu," Josefine Nymand oqaluttuarpoq.

Uumasut peqqissuusimagunik nerukkaatigissaartuullutillu, taava iggiaminni amiminnilu quperlussat atunngingajattarpaat. Uumasut ineriartorluarsimagunik, taava aamma amiinni tamakkuninnga takussaasoqarpiassanngilaq. Pissutigalugu naak allaat amiminni quperlussanik peqaraluarlutik, upernaakkut ameq putoorlugu anillattartunik, taava amiiniittut putuaqqat mameqqittarput, uumasut naammaginartumik nerukkaatissaqarsimappata. Nerukkaatissaalatitsinerulli nalaani quperlussat ajornartorsiortitsingaatsiartarput. Takuneq ajornakusoortarpoq uumasup toqusimaneranut inuussutissaarulluni nukillaarsimanermik imaluunniit miluuttut ajoqutaaginnartut patsisaasimanersut.

Miluuttut ajoqutaaginnartut ajornartorsiutaanerpaasarput, tassa, igutsaat uumasup eqqaani amerlasoorsuullutik timmioraaleraangata," Josefine Nymand ingerlaqqippoq. "Igutsaat iggissami quperlussaliortartut uumasut sorluisa iluanut quperlussaminnik tissalukaartitsisussaapput, amiinilu quperlussaliortartut niuminnik iluaqutserlutik uumasut meqquinut quperlussanik ilioraasarlutik. Tamanna tuttut neriniarnerannut akornusersuutaasaqaaq. Tamaani uninngaarfinniit qimarrattarput, neriniarnerallu nalunaaquttap akunnialussuinik akornusersorneqartarpoq, sullernit ingalatsertarmatigit."

Ajornartorsiut aamma tuttunut nujuartanut atuuppoq. Miluuttut ajoqutaaginnartut tamakku tuttunit nujuitsunit Norgemeersunit 50-ikkunni eqqunneqarsimasunit eqqunneqarsimapput, tuttunullu nujuartanut siaruaassimallutik.

Aallaqqaataaniilli - tassa 1950 sioqqullugu - Kalaallit Nunaanni tuttut amerlasuut nujuartaannaagallarmata miluuttut ajoqutaaginnartut tamakku atorneqarsimanngillat. Nunani allani tuttut nujuartat amerlasuut miluuttut ajoqutaaginnartut inuunerminni atortarsimavaat. Kalaallit piniartut oqaatigaat, miluuttut ajoqutaaginnartut tuttuni nujuartani atugaalermatali tuttut amerlassusiannut sunniuteqarsimasoq takusinnaagitsik.

Silaanaap kissassusia ajunaarutaaqisoq

Ukiup issaasannera tuttut amerlassusiannut ajunaarutaarujussuarsinnaavoq. Anoraasuaq kissartoq takkussimappat, apullu aatsillugu, tamatumalu kingorna issittarsimaguni, taava tuttut nerisassatik tikillugit assaanissaat ajornakusoortorujussuanngussaaq. Tamanna tuttut najortagaanni ataasiakkaani pigajunneruvoq. Ajunaarutaaqisorli pisinnaasarpoq, ukiup siuliani aasaq pitsaasimanngikkaangat. Tassa uumasut aasap ingerlanerani alliartorluarlutillu puallarluarsimanngikkaangata, malitsigisaanillu ukioq issaasattuusimappat - kissatsittarluni issileqqittarlunilu - tamakku kingunerisaannik toqorartorujussuusinnaasarput. Ukiaq isugutattorsuusimagaangat malitsiinarlugulu ukioq sivisullunilu apisorsuusimagaangat tamanna ajunaarutaarujussuarsinnaavoq.

Isortumi piffissat ilaanni uumasut amerlavallaalertarsimapput. Issuatsiaat tuttut nerukkaataat nungussimapput, ukiiviusartut ilaat kisimik pinnatik. Taamaammat uumasut pinngitsaalillugit nuutsinneqarsimapput, taamaalillutik nutaanik ukiivissarsisimallutik. Maanna angalaartarnerit tamakkua tuttut namminneerlutik ingerlattalerpaat. Taamaakkaluartorli suli tuttut nerukkaataasa nerineqarpallaarsimanerat ajornartorsiutaasarpoq.

"Tuttulli piaqqissamaaleraangamik, kikkulluuniit ilungersoraluaqalutik piaqqisarfiiniit ingalassimatissinnaanngilaat", Josefine Nymand oqaluttuarpoq. Kalaallit Nunaata tuttui nujuitsut tupinnaannartumik najukkaminni aalajaatsorujussuupput. Aammattaaq tuttut Kangerlussuup eqqaaniittut taamaapput. Naatsorsuutigisamit annertunerusumik angalaarneq ajorput. Aasami ukiumilu najortakkatik uninngaffiginerusarpaat. Piaqqiorfigisartagaat taanna kisimi kajungersitsisarpoq.

Aaqqissuineq

Grønlands Naturinstituttip ilimagaa Kalaallit Nunaata kitaa tamaat isigalugu tuttut 142.000-it missaanniissasut. 1993-imi upernaakkut tuttut ilimagineqarput 10.000-it missaanniittut. Tamatumalu periarfissippaa 1993-imi 1994-imilu tuttut eqqissisimatilluinnarneqarnissaat.

"Pinngortitat inuunerannik misissuinerup tungaatigut nakkutilliinerullu tungaatigut assorsuaq pakasarneqarpugut", Peter Nielsen, Avatangiisit, Pinngortitarlu pillugit Qullersaqarfimmi immikkoortortami pisortaasoq oqarpoq. "93-94-imi tuttut eqqissisimatilluinnarneqarnissaat suliarigatsigu, naatsorsuutigilluinnarsimavara eqqortumik iliorluta. Tamaginnimmi ilisimaneqarpoq, tuttut amerlassusiat qanoq appasitsigisoq. Imaassinnaavoq kisitsisit eqqoqqissaarsimanngikkigut, isumalluarpallaarsimanngitsugullu, kisiannili ila appasissimaqaat."

Taamanikkut - 1990-imi - oqartoqarpoq, tuttut nerukkaatissaminnut naleqqiullutik amerlavallaartut. "Maannakkuugallartoq", Peter Nielsen ingerlaqqippoq "tuttut amerlassusaat taakkualu nerukkaataat pillugit oqaaserineqartartut eqqissisimasumik tigusassavakka, erseqqinnerusunillu misissuisarnissat utaqqisassallugit. Upperiuminaappoq naasut nerineqarpallaarsimasut, ullumikkumut tuttut amerliartupiloorsimanerat ilutigalugu."

Piniaqqusinngilluinnarnissap tungaanut, tuttut amerlassusaat ilaannikkut aaqqissuussiffigineqartarsimapput. Inuutissarsiutigalugu piniartuusimaguit, qanoq amerlatigisunilluunniit pisaqarsinaavutit. Saniatigooraluguli piniartuusimaguit arfineq pingasunik pisaqarsinnaavutit. Sunngiffinnilu piniartarsimaguit pingasunik pisaqarsinnaallutit. Eqqissisimatitsilluinnarnerulli kingorna piniarneq aallarteqqimmat, pisassat amerlassusissaannik killilersuisoqalersimavoq. Pisassat amerlassusissaannut aalajangersakkat sakkortuut allanngortikkuminaatsorujussuillu.

Ukioq kingulleq (2000) tuttutassat amerlassusissaasa agguataarneqarneri iluarineqanngitsorujussuupput. Nuummi sunngiffimminni piniartartut, iluminni tuttutassiissutigineqartut makitsissutigisarsimavaat, taamaalillutillu kissaateqaraluartut tamarmik tuttutassaqarsimanngillat. Piniartut tamarmik immikkut 25-nik tuttutassinneqarsimapput, taakkualu amerlavallaarsimapput allaat tamakkerlugit pisarineqarsinnaasimanatik tuniniarneqarsinnaasimanatillu. Tamakkulu kinguneraat, tuttutassat amerlassusissaannut killiliussat ajortorujussuarmik atorneqarsimanerat.

Illoqarfiit nunaqarfiillu ataasiakkaat assigiinngitsunik isikkulinnik killilersuiffiginissaat pisinnaalluaraluarpoq. Kommunalbestyrelsimmi killilersuutit iluaqutaanerpaasussamik agguataarsinnaagaluarmatigit.

Piniartilluni misigisat

Kalaallit Nunaanni najugaqartunut uumasut pisarineqarsimasut neqaannik qanoq annertutigisumik pissarsisimanerit neqitugassanik pilersuinermut annertoorujussuarmik pingaaruteqarnerlutik? Ajornanngilluinnartumik kisitsinerup ersersissimavaa, ukioq manna pisassarititaasut, tuttut 24.000-iusut, 800 tonsit sinnerlugit neqqariinnarnik pissarsissutaasussat (tuttu nalinginnaasumik angissusilik neqqarinnersai 35-37 kiiluusarpoq). Tassalu imaappoq, kalaallit tamarmik assigiimmik agguagassarsigaluarunik, taava inuk ataaseq neqqarimmik 15 kiilunik pissarsissagaluarpoq.

"Piniarnermili misigisat aamma pingaarutilerujussuupput", Peter Nielsen-ip tikkuarpaa. "Tamannami ukioq tamaat misigisimasat nuannernersaasa ilagimmassuk. Ukiakkummi silagissuup ataani aavaqatigiinneq, ataatsimooqatigiinnissamut pingaaruteqarluinnarpoq, inuillu tarnimikkut peqqissuunissaannut aamma pingaarutilerujussuulluni. Assigiinngitsorpassuarnummi atuuppoq."

Tuttut nujuartat pisarineqartut tamarmik Kalaallit Nunaanni nerineqartarput. Tuttut nujuitsut avammut tunisassiarineqarsinnaapput, pissutigalugu EU-mit akuerisaasumik Narsami toqoraavimmi toqorarneqartarmata.

Kangerlussuarmi (Sdr.Strømfjord) umimmaat 5.000-it sinneqarput, ukiumullu 1.000-it sinnerlugit pisarineqartarput, tamannalu amerlassusiannut ajoqutaanngilaq. Umimmaat ilaat takornarianit tammajuitsunnannianit pisarineqartarput

Umimmanniarneq

Akiliilluni umimmanniaqataasarnerit aallartinneqarput 90-ikkunni. Kisiannili aamma piniartut, saniatigooralugulu piniartartut tammajuitsussaminnillu piniartartut akornanni isumaqatigiinngittoqanngitsuunngilaq.

"Kangerlussuarmi ajornartorsiutaasut nalunngilagut" Peter Nielsen oqaluttuarpoq, "inuutissarsiutigalugu piniartuusut siulliullutik aallartarput, kingornatigullu tammajuitsunnanniartunit malinneqartarlutik. Nunami uumasoqarfiusumi qimussit snescooterillu atorneqartut amerlavallaarsimagaangata, tassa tammajuitsunnanniat takkutsinnginnerini, taava nunamik attorneqarsimanngitsumik takorluuisimaneq avammut tuniniaruminaatsorujussuusarpoq. Aammami piniartut piniartaasiat, tammajuitsunnanniap iluarisinnaasaanit allaanerussuteqartarmat. Piniartut pisaminnik tassanngaannarnerusumik toqutsisarput. Tassa ingerlaannaq sakkortoorlu, tammajuitsunnannialli nuannisarnermi annersaa atortarpaa, uumasumik pilerigilluinnakkaminik qinaasinissaq."

Piffissat assigiinngitsut marluk umimmanniarfiusarput: Ukiakkut piniarneq - tuttunniarfiup nalaani - ukiuuneranilu piniarneq. Ukiakkut umimmanniarnermut ilaasarpoq imaatigut angalaqqaarneq. Piniarnerlu nunap timaanut qanittumi ingerlanneqartarluni. Taammaakkaluartorli nammattorneq artorsarnartaqaaq, tassa umimmaap atsaatsip neqqaarinnera 100 kiilut missaaniittarmat (anginerpaat 150-iniik 160 kiilut missaanniittarput). Assartorneqarfiit sivisuut ilungersunartullu pissutigalugit neqit tamatigut pitsaanerpaajuneq ajorput.

Ukiuunerani umimmanniartarnerit sapinngisamik sermersuup qanittuani ingerlanneqartarput, taamaalillutik pisarisassat marlunngorlugit avinneqartarput, tassa siulliit ukiakkut nunap timaanut qanittumi ukiukkullu nunap timaani ungasissumi piniagassanngorlugit. Taamaalillunilu aput qimussimik imaluunniit snescooterimik angallavigineqarsinnaasarpoq.

Ukiuni tuusintilinni umimmaat amaqqunut imminnut illersortarsimapput. Taamaammat umimmaat imminnut illersorniarlutik ammaloqisaanngorlutik inissitsitertarput angutivissat ulorianartorsiortitsisumut saarlinngorlutik. Taamatulli pissusilersortarnerat ajornartorsiortitsilersarpoq, tassa umimmaat ataatsimoortut sinneri aalariarneq ajormata, naak angutiviaq ataaseq pisarineqaraluartoq. Taamaappat taava ataatsimoortut tamaasa toqorartariaqassappat?

"Ataatsimoortuni uumasup ataatsip toqunnissaa ajornanngilaq, pissuserineqanngisaannarporlu ataatsimoortut tamaasa toqorarnissaat", Peter Nielsen oqarpoq. Umimmanniartarneq aallartinneqarmat, siullermik soqutigineqarsimavoq angutivissat kisimik piniarneqartassasut, isumaqartoqarmammi, taakkua amerlavallaartut. Kisiannili manna angutivissat arnavissallu piniarneqartarput."

Umimmaat tuttulluunniit

Kangerlussuarmi pisat suliarineqartarfiannik pilersitsisoqarsimavoq, tassanilu umimmattarineqartut amerlanersaasa neqaat toqoraavinni pissusiusartutut kusanartumik aggorneqartarput avammullu nunanut EUmut ilaasortaasunut tuniniarneqarsinnaasarlutik.

Umimmattassat Maniitsormiut (Sukkertoppen) Sisimiormiullu (Holsteinsborg) agguartarpaat. Tamannalu aamma allamik ajornartorsiutissartaqarpoq, pissutigalugu ileqquusoq malillugu qimussimik angalasinnaaneq kommuunit taakkua marluk akornanni killeqarfik immat. Imaapporlu tassa, ileqquusut assigiinngitsut marluk kateruuffianni qimussertartut tungaanniit kamassimarpaluttumik oqaaseqartoqartarnera Josefine Nymand qaluttuarpoq.

Ullumikkut Kangerlussuarmi (Sdr.Strømfjord) umimmaat 5.000-it sinneqartut uumasuupput, ukiumullu 1.000-it sinnerlugit pisarineqartarlutik. Tuttut umimmaallu ataatsimoorlutik uumasooqatigiissinnaapput. Umimmaat qoorortani naggorissuni ivigartortarput - tuttulli qutsinnerusuni nerukkaatissarsiortarput, tamaani ivikkat inuussutissaqannginnerusut akornanni. Tuttulliuku umimmannik ingalatserisartut.

Josefine Nymand aperigaanni, nuna kipparissukkuutaarlugu agguataaraanni, taava taakku iluanniittut tuttunit umimmaannillu najorneqarpata, neqitugassat annertunerusarnersut, akivoq: "Tamanna ilisimaneqanngilaq. Aalajangiisuusorli unaavoq, tassa kalaallit umimmaat neqaaninngarnit tuttut neqaanik piumanerusarmata. Kisiannili kalaallit umimmaat neqaanik nerinissartik sungiukkaluarpassuk, taava Kangerlussuarmi umimmaat neqaanik tunisassiat annertunerusumik iluaqutaalernissaat qularnanngilluinnassagaluarpoq."