| Qupperneq siulleq | | Imaai | | Siulia | | Tullia |

Danmarkip Kalaallit-Nunaatalu avatangiiisinut suleqatigiinnerat

Sannarlutarsuit vikkinngit nalaaneersut

Qaqortukuluumi oqaluffikoq siunissamut annaanneqarpoq. Dancea-p tapiissutai, A.P.Møllerillu aningaasaateqarfiata oqaluffikoq iluarsartuuterujussuareerlugu qularnaallisippaat. Hvalseyp oqaluffia qarmarneqarsimavoq ujaqqanik sikkigissarluarsimasunik imminnut naammattunngorsarluarsimasunik. Tunngaviali assuarnaqaaq.

Hvalsey-p oqaluffikuata Qaqortup eqqaaniittup ukiut 1100-ukkut atuunnerinili suliarineqarsimasup, suli toqqavimmini napaneranut pissutaavoq, ujaqqanik qarmagaasimagami. Taannalu allamik assissaqanngilaq. Oqaluffiit Island-imiittut taamanersuaq aamma sananeqarsimasut maanna qangarsuarli peerutereersimapput, pissutigalugu qisunnik imaluunniit issunik sanaajusimagamik. Kalaallit Nunaanni qisunnik amigaateqarsimaneq pisuulluni , ullumikkut aalajangiisuulluinnarsimavoq UNESCO-p suliniutaanut "World Heritage områder" qinigassanut taakkununnga ilaatinneqarsinnalernissaanut.

Tassani pineqarput ujaqqat angisoorsuit. Ujaqqat ilaat 4-5 tonsinik oqimaassuseqarput, ilaallu suli oqimaannerusarlutik. Qarmaata issussusia 1 _ miiterit missaanniippoq.

Ujaqqat oqaluffiliornermi atorneqarsimasut peqqissaarulluagaangaaramik, ujaqqat mikinerusut ikorfartuutigalugit aalaakkaassuarmik qarmaasoqarsimavoq. Itsarsuarnitsanik ilisimatuut illuliornermillu ilisimasallit suli oqallisigiuarpaat kalkimik ussissaasiaq ujaqqat akornannut nipinnequtitut atorneqarsimanersoq. Ilisimaneqarpoq ussissaat atorneqartarsimasoq, kisialli immaqa ujaqqanut silarliusunut ussissaataannartut. "Imaassimagunarpoq, ussissaat sipaarneqarsimasoq, imaluunniit napatitsisinnaanera upperineqarpallaarsimanngitsoq", Søren Abrahamsen, Qaqortukuluumi oqaluffikup napparissarneqarnera tamaat ingeniøritut siunnersuisarsimasoq oqarpoq. Taamaakkaluartormi ujaqqat mianersuuteqqissaarlugit qinerneqartarsimapput imminnut naammattunngorsarluarsimasut.

Oqaluffikup qarmaanik iluarsartuussineq

Qarmagaasimasut sinnikuinik iluarsartuussilluni sulineq imaannaanngitsorujussuuvoq. Oqaluffik sanaqqinneqartussaanngilaq kisiannili napparissarneqartussaalluni. Taamaattumillu oqaluffik qalialerneqartussaanani. Peqqusersiornerussanerlunilu nutaalianik atortoqaraanni nutaalianillu iluarsartuuteqaraanni? Rønde-mi Djursland imiittumi Kalø-mi Illussaarsuaasimasup qarmaasa sinnikui iluarsartuunneqarmata, qarmasissianik taamanikkornitsanik atugassanik naammatunik peqartoqarsimanngilaq. Taamaalillutillu qarmasissiat nutaat, pisariaqartitsiffiini atorneqarsimasut, ersarilluinnarsimapput. Hvalsey-mi ujaqqat tamaaniittut atorneqarsinnaagaluarput, takuneqarsinnaallutilli ujaqqat sananeqaqqaarnerata nalaaneersut atorneqarsimanersut, imaluunniit nutaanik kingornatigut ikkussuisoqarsimanersoq, naak Kaløp Illussaarsuarisimasaata qarmaasa sinnikuinut atorneqarsimasutut ersaritsiginavianngikkaluartut. Ilaatigut tamatumunnga pissutaavoq, issuatsiaat ujaqqani naasartut, ujaqqat nunap qaavaniinneranni qummut sammiviini naasarmata. Tassa pinngortitap nammineerluni qalipaasersuinera. Søren Abrahamsen-ip allallu piffissap ingerlanerani Hvalsey-mi oqaluffikup qarmaasa sinnikuinik misissuisarsimasut, nalunaarsorsimavaat, piffissat assigiinngitsut ingerlanerini qarmaata kujammut sammisup nakkaannissaa pinngitsoortinniarlugu ujaqqat suut sanaqqaarneqarnerata nalaaneersut suullu allat naleqqussarlugit atorneqartarsimanersut.

Isasoornissaanut aarlerinartut ukiuni untritilinni erseqqarilluinnarsimapput. 1828-mi umiarsuarni sakkutuunut naalakkat mikinerit ilaata W.A.Graah-ip assuarliutigisimavaa imanna; "Tunngaviata ammut uinganera pissutaasimagunarluni, qarmaa taanna aatsaat maanna ueriartulersimassaaq; taamaattumillu anorinut aserorterisunut suli sivisunerusumik akiuunnissaa ilimanaateqarpallaanngilaq".

Sakkortuumik assarnertarnerata tamaani anoraagajunnerusup, saniatigullu erngup oqaluffikup toqqavia qajannarsisissimavaat. Malunnarluarpoq, qarmaata kujammut sammisup ueriartorfiata nalaaniittup, nunap iluani oqaluffikup ataani imeq kuuttoq annertunerummat.

Ilimanarpoq qarmaata kujammut sammisup ueriartulernera aallartereersimassasoq, oqaluffiup sanallugu naammassineqarnerata kinguninnguatigut. Ueriartorluni ajorseruttorami qarmaani kujammut sammisumi 52 centimiiteriusimavoq. Pissutaasoq: Toqqavia sannarlutarsuummat. Ilami toqqaviata ilaani issortalluuniit piiarneqarsimanngimmata. Assatat, oqaluffiup sananeqarnermini tunngavigisai, kigaatsumik appariartortillugit, qarmaa kujammut sammisoq ilaaqqussimavoq. Naak oqaluffiup takussaasortaa kusanasaarlugu sananeqarsimagaluartoq, toqqavia sullarlutarsuuvoq. Ataatsimummi tamaat oqaatigissagaanni tassaavoq, vikinngit nalaanni illuliorluni sannarlutarsuit.

Taanna tassaavoq vikinngit nalaaneersunit sinnikunit tusaamaneqarnerpaaq, Hvalsey-llu oqaluffia kingulissatsinnut qulakkeerneqarpoq. Kalaallit Nunaata Katersugaasiviata Danceamit tapiissutit kiisalu "A.P.Møllerip nuliatalu nalinginnarnut atugassanik aningaasaateqarfiat" iluaqutigalugit oqaluffikup qarmai iluarsartillugillu napparissartissimavai, taamaalilluni suli ukiuni tuusintini napaqqittussanngortillugu. Qarmaata kujammut sammisup napparissiteqqinneranut atorneqarsimapput napparissaatit donkraftit 30 tonsinik hydraulikkitallit. Toqqaviata qajannaaqqutissai qarmaata napparissiartornera ilutigalugu ikkussuunneqarsimapput.

Qaqortoq isumaqarpoq "nuna qaqortuusoq". Qularnanngitsumik ateqaammut pissutaasimassaaq, immaqa Hvalseyp oqaluffiata sanaqqaarnermini qaqortumik qalipanneqarsimanera, taamaalillunilu nunami toqqavigisamini ersareqaluni inissisimaffimminut kangerluit qinnguinut, tamaani Eriup Aappalaartup illoqarfiata Brattahlid-ip, biskoppeqarfiusimasup Gardar-ip Hvalsey llu oqaluffiata inissisimaffigisimasaannut ateqaataalerluni.

Hvalseyp oqaluffikuata qarmaata sinnikua tassaavoq oqaluffikunit qallunaatsiaat nalaaneersunit allanit attartunerpaasimasoq.

Kisiannili tamatuma eqqaani kisiartaalluni oqaluffiusimanngilaq. Ikinnerpaamik oqaluffiusimasut arfinillit assanneqarsimapput. Taakkulu saniatigut aamma naasorissaasutut najorneqarsimasuni oqaluffiusimasut arlallit. Taakkua soorunami mikisunnguusimapput. Eqqumeequtigaalli, Island-imi oqaluffinnik sanariaatsinut assingusunik sananeqartarsimanngimmata. Islandimi ulloq manna tikillugu oqaluffiit qisunnik imaluunniit issunik qarmarlugit sananeqartarsimapput, mikisunnguusarsimallutillu. Kalaallit Nunaanni oqaluffiit qallunaatsiaat nalaanni sananeqartarsimasut anngajaarsuusarsimapput ujaqqanillu qarmagaasarlutik. Qarmaat qarmaariaaseq siuarsimarpaloqisoq atorlugu sananeqartarsimapput, tassa ujaqqat issusuut saattullu nikerartaalluarlugit, Hvalseyp oqaluffikuata qarmai igalaartaqarput, ilummut sammineri silissiartuaartunik, soorlu tuluit nunaannut nuussoruttulernerup nalaani oqaluffiliornermi periaaserineqartarsimasut assinginik. Tamannalu qallunaatsiaat Island-imi ilikkarsimanavianngilaat. Akerlianik sanariaaseq tamanna Tuluit Nunaata Qeqertaanni ilisimaneqarpoq. Ilimanarsinnaavoq oqaluffilioriaatsip tamaanngaanniit Kalaallit Nunaannut eqqunneqarsimanissaa.

Ilimanarpoq ajoqutaasoq pinngoreersimassasoq oqaluffiup naammassineqarnerata kinguninnguatigut, tassami issoq toqqavianiittoq, ujaqqat naqitserujussuarnerisigut appaallassimammat.

Paasisat kingulliit

Nalaatsornerinnakkut Hvalseyp oqaluffia qallunaatsiaat Kalaallit Nunaanniisimanerannut kingullerpaamik imaalilluni uppernaatissaqarfiulerpoq. Ulloq 16. september ukioq 1408 Thorstein Olafssøn Sigrid Bjørnsdatter imut Hvalseyp oqaluffiani katippoq. Tamatumalu kingorna qallunaatsiaat sunnguamilluunniit tusarfigineqaqqinngillat.

Ilisimasassarsiortartut arlalissuit ukiut 1900-ukkut aallartsinnerat tikillugu qallunaatsiaat kinguaavinik ujarlertarsimagaluarput. Iluatinngitsumilli.

Qarmaata kujammut sammisup qajannaallisarneranut kivittaatit donkraftit 30 tonsinik hydraulikkillit atorneqarsimapput, taamaalillunilu tassa qallunaatsiaqarsimaneranut eqqaassutissatut ataqqinarnerpaatut kingulissatsinnut eqqanaarneqarpoq.